Parisuhteen ehdot

Te olette kaksi yksilöä, jotka yritätte sovittaa elämäänne toisiinsa.
Auttaako siinä ihan eri ihmisten kokemukset, joilla on erilaiset luonteet
ja eri lähtökohdat. Teidänhän asia on punnittava keskenänne teidän
lähtökohdistanne.
Jos edellytyksiä on yhteiselämälle yleensä kaikki sujuu joustavasti.
Jos joutuu miettimään ehkä edellytyksiä ei ole .... ?

Jos ehtoja pitää laittaa asia on tuhoontuomittu.

Mitä merkitystä lapsilla on ? Teidän ikäistenne lapset ovat jo kauan eläneet
omaa elämäänsä.

"Miten onnistuu arkielämän asioiden hoito ?"

Jos on jo riitaa tiskivuoroista unohtakaa koko juttu tai ostakaa tiskikone.

Mielestäni parisuhteessa on tärkeimpiä asioita toinen toisensa kunnioittaminen ja huomioiminen. Ei lörpötellä turhan avomielisesti meidän asioista ulkopuolisille. Jos toinen on seurallisempi kuin toinen, niin ei tehdä yhteisestä kodista kestikievaria ja/tai jos asutaan erikseen, niin pidetään huoli että on riittävästi aikaa myös kahdenkeskisiin hetkiin.

Jos ei ole yhteinen tili, niin kumpikin osallistuu yhteisiin menoihin. Jos toinen on varakkaampi, niin olisi ystävällistä vaikka vähän tasata sen toinen puoliskon hyväksi - ettei esim. aina kun toinen lähtee ulkomaanmatkoille - niin toinen jää kotiin kituuttamaan.

En ole nyt vanhemmalla iällä minkäänlaisessa parisuhteessa, mutta olipahan pakko päästä tähän kommentoimaan...

Jos jommalla kummalla on lapsia, niin lapsi ei saa tulla tärkeämmäksi kuin omat vanhempansa tai toinen vanhempi ja uusi kumppani. Usein kuulee jonkun vanhemman sanovan, että lapseni on minulle kaikkein tärkein. Mutta se on väärä asetelma. Ei lapsi voi olla se joka alkaa määräämään kaikesta.

Muistan kun kauan sitten hetken aikaa yritin seurustella erään miehen kanssa, joka oli eronnut ja hänellä oli nuori tyttö. Huomasin pian että tyttö pompotti isukkia niin, että täytyi lähteä toiselta paikkakunnalta pikkuprinsessaa passaamaan. Hyvin nopeasti tuli loppu sille seurustelulle, muistakin syistä kuin edellä mainitusta.

Kuuskymppisten lapset ovat jo kauan eläneet omaa elämäänsä.
Vanhemmillakin on oikeus elää vai meinaatteko lapsilta kysyä luvan ja neuvoja ?

Uusioperhe. Molemmilla lapsia jotka jo aikuiset eivätkä asu kotona Ei yhteisiä. Yhteiseloa noin parikymmentä vuotta. Naimisissa. Omat rahat ja yhdessä asutaan. Yhteiset menot sovittu.

Mielenkiinnon kohteet erit. Toinen ei juuri liiku eikä halua liikkua kotoa mihinkään. Introvertti erakko sanoo olevansa :). Toinen eli minä en kuitenkaan halua homehtua neljän seinän sisälle ja liikun enemmän kodin ulkopuolella.

Tasaista ja rauhallista. Ei riitoja ole ollut koskaan.
Keskustelut haalenneet lähinnä arki-asioihin ja minkälainen kakka koiralla oli lenkillä :D. Ei paha.
Tosin joskus mietin että miten me ollaan naimisiin asti päästy😃.

Eri asunnoissa, eri rahat, kumpikin hoitaa omat perheensä, joskus harvoin toki yhdessäkin tavataan. Viikon välein kahden keskisiä koti-iltoja, matkoja, tapahtumia. Soittoja viikolla, sopimisia seuraavista menoista, muuten vaan soittelua jos on vähän ikävä. Sillä lailla pitkään kimpassa.

Kyllä on uusavuttomia 6-kymppisiä jos suoli24:stä neuvoja haluaa.

Tiliasioissa on jo muilta 6-kymppisiltä tullut neuvoja ja seuraavaksi neuvotaan
kai, että kummallakin on omat ruokahyllyt jääkaapissa.

Eukot maksaa nykyään aina ja kaikesta, on aika miestenkin päästä elään siivellä.

Miehet hakee ruuanlaittajaa, vaatteitten pesijää ja panoja.

Ei ole parisuhdetta silleen nyt.

2,5 vuotta sitten tapasimme ensi kerran (molemmat leskiä jokusen vuoden) ja melko pian olimme molemmat tahoillamme varmoja, että olemme löytäneet sen oikean (mutta miksi vasta nyt).

Minä jo vanhuuseläkkeellä ja rakas naisystäväni vielä tällä hetkellä reilun vuoden työelämässä. Asumme muuten omillamme, mutta kaikki hänen vapaapäivänsä ja lomansa olemme yhdessä jomman kumman kotona. Hänen eläkkeelle päästyäänkin pidämme omat asuntomme, mutta käytännössä asumme yhdessä, vuoroin jomman kumman kodissa.

Kaikki sujuu hyvässä yhteisymmärryksessä, niin arki kuin juhla, erimielisyyksiä ei ole ollut mistään. Ajattelemme, että se mikä on tärkeää toiselle, on tärkeää myös itselle eli arvostamme toistemme erilaisiakin kiinnostuksen kohteita.

Olen järjestänyt sen niin, etten halua enää uutta parisuhdetta!