(Ismo astelee lavalle, raapii takaraivoaan ja katsoo yleisöön sillä tavalla, että hän on juuri hoksannut jotain todella perustavanlaatuista amerikkalaisesta logiikasta.)
"Tota... mä oon tässä miettinyt tota amerikkalaista rikoslainsäädäntöä. Se on... se on mielenkiintoinen. Siinä on semmonen tietty... matemaattinen epäjatkuvuuskohta. Mä näin uutisissa tyypin, joka ryösti huoltamolta 200 dollaria. Siis ihan kunnon ryöstö, sormi takin taskussa silleen 'tää on ryöstö' -tyyliin. Ja se sai siitä kymmenen vuotta linnaa. Kymmenen vuotta!"
(Ismo levittää kätensä hämmentyneenä.)
"Mutta se mikä tässä on se tyhmä juttu... se tyyppi otti ne 200 dollaria ja meni Targetiin. Ja se osti sieltä niillä rahoilla uuden pleikkaripelin ja jotain hienoa partavettä. Se meni kassalle, se maksoi ne kiltisti, se sanoi kassanhoitajalle 'have a nice day' ja otti kuitin."
"Siis miettikää sitä logiikkaa! Se riskeerasi kymmenen vuotta elämästään, että se sai paperilappuja, joilla se voi mennä suorittamaan rehellisen kauppatapahtuman. Se halusi olla 'rehellinen asiakas' siellä Targetissa. Se halusi sen kuitin! Se varmaan ajatteli, että 'ei hitto, mä en voi vaan viedä tätä partavettä, se ois väärin, mun täytyy ensin käydä ryöstämässä toi naapurin äijä, että mulla on valuuttaa millä hoitaa tää kaupankäynti asiallisesti'."
(Ismo tekee vakavan ilmeen ja osoittaa sormella ilmaan.)
"Mutta jos se ois vaan mennyt sinne Targetiin ja kävellyt ulos se peli ja se partavesi kainalossa... siis varastanut ne suoraan... niin siitä ei ois tullut mitään! Amerikassa nykyään, jos sä varastat kaupasta suoraan, se on semmonen... 'non-violent misdemeanor'. Se on vähän niinku parkkisakko. Poliisi tulee paikalle ja sanoo: 'Soo-soo, älä tee tota enää kymmeneen kertaan tänään, tässä on tämmönen lappu, voit mennä kotiin'."
"Siis se ero siinä rangaistuksessa on ihan älytön! Toisesta sä lähdet liittovaltion vankilaan kymmeneksi vuodeksi ja toisesta sä saat sormille ja menet kotiin pelaamaan sitä uutta peliä. Se tyyppi istuu nyt siellä vankilassa ja se katsoo sitä sen partavettä – jos se sai pitää sen – ja miettii: 'Vitsi mä olin herrasmies. Mä en alentunut varastamaan kaupasta. Mä hoidin sen rahoituspuolen vaan vähän... aggressiivisesti'."
(Ismo naurahtaa ja pudistaa päätään.)
"Se on kuin yrittäis kiipeää vuorelle menemällä ensin lentokoneella toiselle puolelle maapalloa, että saa vauhtia. Se teki siitä rikoksesta itselleen niin vaikean! Se ois voinut säästää kymmenen vuotta elämästään, jos se ois vaan skipannut sen 'ryöstö'-vaiheen ja siirtynyt suoraan siihen 'tuotteen haltuunotto'-vaiheeseen."
"Mä veikkaan, että siellä vankilassa ne muut vangit nauraa sille. 'Mistä sä istut?' 'Mä ryöstin 200 dollaria, että sain ostaa tän hajuveden.' Ja ne muut on silleen: 'Oisit kysynyt meiltä, me haettiin noi hyllyt tyhjiksi eilen kello viiden tulvassa, eikä kukaan edes kysynyt nimeä. Meillä on täällä sellainen prosessi, kato'."
"Se on se amerikkalainen unelma. Kaikki pitää tehdä vaikeimman kautta. Jopa rikollisuus. Pitää olla se pääoma ensin, vaikka se ois laitonta pääomaa, että voi leikkiä kunnon kansalaista siellä kassajonossa. 'Tässä on nää mun veriset sataset, saanko mä kanta-asiakaspisteet tästä ostoksesta?'"
"Tota... mä oon tässä miettinyt tota amerikkalaista rikoslainsäädäntöä. Se on... se on mielenkiintoinen. Siinä on semmonen tietty... matemaattinen epäjatkuvuuskohta. Mä näin uutisissa tyypin, joka ryösti huoltamolta 200 dollaria. Siis ihan kunnon ryöstö, sormi takin taskussa silleen 'tää on ryöstö' -tyyliin. Ja se sai siitä kymmenen vuotta linnaa. Kymmenen vuotta!"
(Ismo levittää kätensä hämmentyneenä.)
"Mutta se mikä tässä on se tyhmä juttu... se tyyppi otti ne 200 dollaria ja meni Targetiin. Ja se osti sieltä niillä rahoilla uuden pleikkaripelin ja jotain hienoa partavettä. Se meni kassalle, se maksoi ne kiltisti, se sanoi kassanhoitajalle 'have a nice day' ja otti kuitin."
"Siis miettikää sitä logiikkaa! Se riskeerasi kymmenen vuotta elämästään, että se sai paperilappuja, joilla se voi mennä suorittamaan rehellisen kauppatapahtuman. Se halusi olla 'rehellinen asiakas' siellä Targetissa. Se halusi sen kuitin! Se varmaan ajatteli, että 'ei hitto, mä en voi vaan viedä tätä partavettä, se ois väärin, mun täytyy ensin käydä ryöstämässä toi naapurin äijä, että mulla on valuuttaa millä hoitaa tää kaupankäynti asiallisesti'."
(Ismo tekee vakavan ilmeen ja osoittaa sormella ilmaan.)
"Mutta jos se ois vaan mennyt sinne Targetiin ja kävellyt ulos se peli ja se partavesi kainalossa... siis varastanut ne suoraan... niin siitä ei ois tullut mitään! Amerikassa nykyään, jos sä varastat kaupasta suoraan, se on semmonen... 'non-violent misdemeanor'. Se on vähän niinku parkkisakko. Poliisi tulee paikalle ja sanoo: 'Soo-soo, älä tee tota enää kymmeneen kertaan tänään, tässä on tämmönen lappu, voit mennä kotiin'."
"Siis se ero siinä rangaistuksessa on ihan älytön! Toisesta sä lähdet liittovaltion vankilaan kymmeneksi vuodeksi ja toisesta sä saat sormille ja menet kotiin pelaamaan sitä uutta peliä. Se tyyppi istuu nyt siellä vankilassa ja se katsoo sitä sen partavettä – jos se sai pitää sen – ja miettii: 'Vitsi mä olin herrasmies. Mä en alentunut varastamaan kaupasta. Mä hoidin sen rahoituspuolen vaan vähän... aggressiivisesti'."
(Ismo naurahtaa ja pudistaa päätään.)
"Se on kuin yrittäis kiipeää vuorelle menemällä ensin lentokoneella toiselle puolelle maapalloa, että saa vauhtia. Se teki siitä rikoksesta itselleen niin vaikean! Se ois voinut säästää kymmenen vuotta elämästään, jos se ois vaan skipannut sen 'ryöstö'-vaiheen ja siirtynyt suoraan siihen 'tuotteen haltuunotto'-vaiheeseen."
"Mä veikkaan, että siellä vankilassa ne muut vangit nauraa sille. 'Mistä sä istut?' 'Mä ryöstin 200 dollaria, että sain ostaa tän hajuveden.' Ja ne muut on silleen: 'Oisit kysynyt meiltä, me haettiin noi hyllyt tyhjiksi eilen kello viiden tulvassa, eikä kukaan edes kysynyt nimeä. Meillä on täällä sellainen prosessi, kato'."
"Se on se amerikkalainen unelma. Kaikki pitää tehdä vaikeimman kautta. Jopa rikollisuus. Pitää olla se pääoma ensin, vaikka se ois laitonta pääomaa, että voi leikkiä kunnon kansalaista siellä kassajonossa. 'Tässä on nää mun veriset sataset, saanko mä kanta-asiakaspisteet tästä ostoksesta?'"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvä ajattelukuvio. Ismo osaa ajatella.