Aikuispsykiatrian Osasto 15 A:n ongelmat

Kirjoitin tästä jo aiemmin ja asiat näyttää jatkuvan.

Taas ressulta asiaa.

Onko, samoja venäläisiä, jotka liittyy halpahallin ruokalan keittiöön...

Perhosta tulee tietoa tänne palstalle.

Missä sairaalan sisäinen valvonta, että tälläistä tapahtuu? Vai onko sairaalan johto itse hyväksynyt tämän. Kokkolan sairaalalla on erittäin huono maine.

Tästä pervitiinistä vielä, tietojemme mukaan tätä leipää tekee myös sairaalan alainen Kokkolan Leipomo.

INTERPOL

Suomen Puolustusvoimat näyttää olevan myös rahaliigassa mukana.

uskomatonta

Miksi on poistettu kommentti "okei"

Menikö tunteisiin

Edestakaisin ajaa Vaasaan niin näitä sitten tulee ja eläke alkaa varhain.

Kuvittele hetki, että koko psykiatrinen järjestelmä, johon luotat, ei olekaan rakennettu ensisijaisesti ihmisen auttamiseksi – vaan hallitsemiseksi.
James Daviesin kirja Hajalla – Onneton totuus psykiatrian nykytilasta on suora ja kylmäävä katsaus siihen, miten mielenterveyden hoito on vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän järjestelmäksi, jossa kärsimys luokitellaan, paketoidaan ja myydään diagnooseina. Davies ei kirjoita vihaisesti, vaan huolestuneesti. Hän kuvaa maailmaa, jossa psykiatriasta on tullut liian usein väline, joka ei pysähdy kysymään miksi ihminen voi huonosti – vaan ainoastaan mitä oireita hänellä on.
Kirjan keskeinen viesti on pysäyttävä: diagnostiikka ei ole neutraalia. Davies osoittaa, kuinka DSM-luokitusjärjestelmä, jota pidetään psykiatrian raamattuna, on kasvanut valtavaksi ja jatkuvasti laajenevaksi listaksi ihmisen käyttäytymisen ja tunteiden poikkeamia. Suru, levottomuus, ahdistus, temperamentti ja elämän kriisit voivat muuttua hetkessä häiriöiksi, joihin tarjotaan ratkaisuksi lääkkeitä – usein nopeammin kuin todellista ymmärrystä.
Davies tuo esiin myös sen, miten lääketeollisuuden vaikutusvalta on muovannut koko kenttää. Kun diagnooseja syntyy lisää, syntyy myös lisää markkinoita. Kun ihmiselle annetaan nimi hänen kärsimykselleen, hänelle voidaan myydä hoito, joka sopii järjestelmälle paremmin kuin hänelle itselleen. Ja samalla katoaa tärkein kysymys: mitä tälle ihmiselle on tapahtunut?
Hajalla ei väitä, että mielenterveyden ongelmat olisivat keksittyjä. Päinvastoin. Se muistuttaa, että kärsimys on todellista – mutta tapa, jolla sitä selitetään ja hoidetaan on vääristynyt. Kirja haastaa lukijan miettimään, olemmeko rakentaneet yhteiskunnan, jossa normaali inhimillisyys on muuttunut poikkeamaksi.
Ehkä kaikkein pelottavin ajatus ei ole se, että ihmiset voivat huonosti. Vaan se, että järjestelmä on oppinut hyötymään siitä.

Hajalla
Onneton totuus psykiatrian nykytilasta
- James Davies

Meillä oli Vaasassa puolustusvoimilla oma lääkäri ja sain terveen paperit ennen eläkkeelle jäämistä.
MOT

Kaikenlaista foliohattua sieläki on töissä…