Mun esikoiseni LA olisi ollut näinä päivinä, mutta sain viime talvena keskenmenon, enkä ole onnistunut uudelleen tulemaan raskaaksi..
Nyt nämä päivät tuntuvat tuskallisilta, kun ajattelee että meilläkin voisi olla jo oma vauva! Tuskaa nähdä odottavia äitejä saati vauvoja missään. Vieläpä tv:ssä pyörinyt se sokeri-mainos "meille tulee vauva"..
Vieläpä kun kaikki tutut/ystävät/sukulaiset hehkuttelevat omia raskauksiaan/lapsiaan ja jotkut, vauvakuumeestamme ja km:sta tietämättömät, jopa kyselevät että "eikö teidänkin olisi aika hankkia lapsia, lapset ovat ihania", niin tämä tuntuu vielä pahemmalta..
Puhumattakaan siitä että asuinalueellamme/pihapiirissämme on paljon lapsiperheitä.
Mieheni ei ymmärrä tätä suruani, on vain sitä mieltä "ei sellaisia pidä miettiä, kyllä meilläkin joskus lapsi on". Ikävää kun meillä nyt vieläpä sellainen tilanne että vauvantekoyritykset toistaiseksi katkolla.. uusi raskaus varmasti, peloista huolimatta, lohduttaisi.
Onko muita joilla sama tuska sydämessä? kiitos vastaajille..
Nyt nämä päivät tuntuvat tuskallisilta, kun ajattelee että meilläkin voisi olla jo oma vauva! Tuskaa nähdä odottavia äitejä saati vauvoja missään. Vieläpä tv:ssä pyörinyt se sokeri-mainos "meille tulee vauva"..
Vieläpä kun kaikki tutut/ystävät/sukulaiset hehkuttelevat omia raskauksiaan/lapsiaan ja jotkut, vauvakuumeestamme ja km:sta tietämättömät, jopa kyselevät että "eikö teidänkin olisi aika hankkia lapsia, lapset ovat ihania", niin tämä tuntuu vielä pahemmalta..
Puhumattakaan siitä että asuinalueellamme/pihapiirissämme on paljon lapsiperheitä.
Mieheni ei ymmärrä tätä suruani, on vain sitä mieltä "ei sellaisia pidä miettiä, kyllä meilläkin joskus lapsi on". Ikävää kun meillä nyt vieläpä sellainen tilanne että vauvantekoyritykset toistaiseksi katkolla.. uusi raskaus varmasti, peloista huolimatta, lohduttaisi.
Onko muita joilla sama tuska sydämessä? kiitos vastaajille..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen jo paljon etukäteen miettinyt kuinka olo voi romahtaa kun on la:n aika. Se olisi mulla ollut vasta syyskuussa, sain km:n maaliskuussa eli aika alussa.
Olo on ollut nyt pari kuukautta aika ok, enää en ole niin paljon surrut vaikka välillä on vieläkin itkettänyt. Onneksi tutut tai sukulaiset eivät ehkä odotakaan että tulisin raskaaksi vaikka olen lähempänä kolmea kuin kahtakymmentä. Vanhemmatkin vain vaivihkaa koettavat piristää.
Raskaaksi en ole vielä tullut vaikka olemme yrittäneet. Johtunee siitä että minulla on ollut vasta yhdet "oikeat" menkat sillä hormonitoimintani meno km:sta ihan sekaisin, jota se oli kyllä aiemminkin.
En voi oloasi parantaa millään, mutta toivon sinulle parasta...