No niin, ongelma on siis tämä: Olen rakastunut maailman ihanimpaan naiseen, jonka olen itselleni halunnut siitä lähtien kun häneen 7 vuotta sitten tutustuin. Tiedän hänellä olevan myöskin tunteita minua kohtaan, hyvinkin vahvoja sellaisia. Ongelma tässä onkin se, että hän on seurustellut 8 vuotta poikaystävänsä kanssa. Olemme puhuneet asioista, hän haluaisi yrittää tosissaan minun kanssa, mutta toisaalta hän ei uskalla/osaa jättää poikaystäväänsä. Sinänsä ymmärrän sen, koska hän ei ole koskaan seurustellut kenenkään muun kanssa, mutta onko suhteessa järkeä jos ei ole onnellinen? Siitäkin olemme puhuneet, mutta ei hän osaa sanoa juuta tai jaata.. Tämä sama kuvio meillä oli jo viime kesänä, silloinkin meillä oli "säätöä", mutta sitten se kuivahti kokoon. Nyt se alkoi tammikuussa, kun aloin seurustella. Jätin tyttöystäväni tämän ihmisen takia, johon olen rakastunut.. Pelottaa että taas vain sattuu.. Pitäisikö minun nyt sitten odottaa, että Hän saa tehtyä jonkun ratkaisun, vaiko itse vetäytyä tästä tilanteesta pois? Kertokaa mielipiteitänne jos saitte mitään selvää tästä sekavasta selostuksesta..:)
Auttakaa siskot hyvät
Niasin
102089
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
sinun siskosi olekkaan seuraavan neuvon:
Niinkauan kun toinen seurustelee, on suhteessa, tapailee jotakin toista, ei kannata alkaa virittelemään yhtään mitään.
Sä voit laittaa elämäsi odotteluun, tai tehdä jotain mielekkäämpää.
Se että hän ei osaa yms jättää poikaystäväänsä mutta haluaa puhua/viritellä jotain sun kanssa kertonee jotain luonteestakin.
Se että sä olet rakastunut ei tarkoita että sun pitää olla hänen käytettävissään jos ja kun.
Mieti nyt hyvä ihminen mitä sä haluat elämältä. Olla varalla, vai elää onnelisessa parisuhteessa.
Rakkaus ei ole tauti josta ei voi parantua, vaan tunne joka antaa molemmille yhtä paljon.
Nyt se asia ei niin ole.
Mulla on saman tyyppisessa tilanteessa oleva kaveri ja olen yrittänyt hälle sanoa että päätös on sinun ja se on tehtävä..
Tämä ihminen johon olet rakastunut ei välttämättä ole sinuun.. saattaa jopa olla että hän kaipaa vain jännitystä elämään.
Uskon että tämä nainen olisi jättänyt jo poikaystävänsä jos haluaisi elämältään jotain muuta.. tottakai sitä on toisessa kiinni ja vaikea erota jos on seurustellut kahdeksan vuotta mutta en usko että sinun kannattee jäädä unelmoimaan hänestä..
Tää minun kaveri ei esim. ihastumiseltaan huomaa että se toinen käyttää vain hyväksi.. ostattaa kaikkea jne..
Ota itseäsi niskasta kiinni ja kysy haluatko tosiaan jäädä katsomaan ties kuinka pitkäksi aikaa että jos ja jos..
Ai niin ja hyvä olis ehkä jättää asiat hautumaan ja olla pitämättä yhteyttä ko. naiseen
Onnea päätöksen tekoon
Niin ja ensimmäiseksi kiitos vastauksista. Ne ovat jo takoneet aika paljon järkeä tähän päähän. Mietin tässä nyt, että asettaisin tavallaan takarajan hänelle (omassa mielessäni siis), hänen nimittäin pitää päättää elokuussa että muuttaako hän lähemmäs poikaystäväänsä kouluun vai jääkö tänne kotipaikkakunnallemme. Se päätös ainakin minun mielestäni ratkaisee paljon asioita. Hän on sanonut ettei haluaisi lähteä täältä enää, koska minä olen täällä. Mutta onko sekin vain puhetta.. Miltäs tämä teistä kuulostaa?
Ei tätä tällaisenaan enää jaksa. Typerää kärvistellä kun voisi saada jonkun, joka rakastaisi vain ja ainoastaan minua.. *huokaisee*
Todella hankalaa..
Mulla on se periaate, että en ikinä sekoonnu seurusteleviin.. En kestäisi olla kolmas pyörä, enkä haluaisi odotella hamaan tulevaisuuteen.. Haluan suojella itseäni!
Mutta kun Sulla on jo tilanne päällä - niin sun täytyy kuunnella Sun sydäntäsi..
Onnea matkaan
Samaa mieltä edellisen kanssa siitä ettei kannata koskaan puuttua millään tavalla varattuun ihmiseen.
Toki rakkaus on rakkautta eikä tunteita voi niin vain kääntää pois päältä. Mutta ajan mittaan se jossain määrin onnistuu. Niin että voi jatkaa taas omaa elämäänsä.
Ei kannata odotella loputtomiin toisen päätöstä.
Tiedän kuinka vaikeaa rakkaus voi olla. Nyt onnekseni olen rakastunut ihanaan naiseen ja kaikki näyttää hyvältä. Hän rakastaa minua ja haluaa viettää loppuelämänsä mun kanssani. Älä sinäkään tyydy vähempään!
Voimia!
Eipä ole varmasti helppoa sulla. Minun on kuitenkin helppo tässä ja nyt sanoa, että minä pysyisin kaukana varatuista naisista. En pystyisi luottamaan ihmiseen, joka pettää. Varmaan pelkäisin koko ajan, että hän tekee saman minulle.
Mutta oli oikea ratkaisu (minusta), että jätit tyttöystäväsi kerta rakastat toista.
En ymmärtänyt kommenttiasi: "Typerää kärvistellä kun voisi saada jonkun, joka rakastaisi vain ja ainoastaan minua..". Ai onko sinulla joku toinen "varasijalla"? Joku, jonka tiedät rakastavan sinua? Entinen tyttöystävä?
Jep. Mutta minun neuvo on, että pysyt erossa varatusta naisesta. Varsinkin, jos teillä on ollut sutinaa aiemminkin. Jos Hän olisi oikeasti kiinnostunut niin kai tässä olis jo joku ratkaisu syntynyt! Taitaa pitää vaan sinua narussaan jos kerta syttyy silloin kun olet varattu.
Minun on helppo sanoa, kun en tiedä tapahtumista ja tunteista mitään! Ja minulla on pieni ennakkoasenne noita "heteroita" kohtaan.. :)
Tee ratkaisusi!
Ei minulla ole ketään varasijalla, tarkoitin sitä lähinnä niin, että miksi minä teen näin itselleni, kun voisin mahdollisesti löytää jonkun, jonka kanssa voisin elää tasavertaisessa suhteessa. Ymmärsitkö? :)
Myös omasta mielestäni oli oikea ratkaisu jättää tyttöystävä. En halunnut hänen kärsivän siitä, etten pysty antamaan hänelle kaikkea sitä mitä hän halusi. Ja tiedän entisen tyttöystäväni rakastavan minua yhä, mutta en käytä sitä hyväkseni. En soita hänelle kun kaipaan hellyyttä tai muuta.
Tänään ajattelin ratkaisuni tehdä ja sanoa, että tämä on nyt tässä. Että ei minun tarvitse elää puolikasta elämää hänen takiaan. Ja että jos hän oikeasti haluaisi, olisin kokonaan hänen. Mutta jos ei, hyväksyn sen, suren suruni ja jatkan elämääni. Huh pelottaa..
Kerron sitten miten sujui..
Muista että teet ratkaisun itsesi takia!
Tiedän miltä tuntuu tuollainen rakkaus, koska olen itse samanlaisessa tilanteessa: sydämeni riutui jo kahdeksatta vuotta naisen takia, joka on naimisissa, tietää ja jakaa tunteeni, mutta kuitenkin vain leikkii niillä. Olen kyllä oppinut ymmärtämään tilannettamme hänenkin kannaltaan, eikä se ole hänellekään helppo.
Sinun on hyvä muistaa, että koska et seurustele tämän naisen kanssa, ja hän on varattu, ei sinun kannata suunnitella "teidän elämäänne". Moinen vaan hukkaa aikaasi ja voimiasi. Olen varma siitä, että ratkaisusi jatkaa täysipainoista elämää riippumatta hänestä on hyväksi sinulle itsellesi, ja se on kaikkein tärkeintä. On hyvä että sanot suoraan tämän kaiken rakastetullesi, koska se antaa sinulle uusia ennen kokemattomia voimavaroja. On vaikeaa luopua ihanasta rakastamisen tunteesta ja rakkaasta. Millään ei haluaisi luopua ja hypätä tuntemattomaan. Mutta se on kuitenkin sen kasvun väärti, mitä saat itsellesi. Elämä kulkee n. 7 vuoden sykleissä, niin että nyt on hyvä hetki antaa asioiden liikahtaa eteenpäin, ihan luonnostaan ja pakottamatta. Kerro sitten kuinka kävi.
kyllä muuta sanoa, kuin että todella kiperä ja pulmallinen tilanne. Toivottavasti ratkaisu syntyy pian ja pääset asian suhteen eteenpäin, oli se suunta sitten mikä tahansa.
Voimia ja jaksamisia.
Mulla on aika samanlainen tilanne ja olisi mukava vaihtaa mielipiteitä jonkun kanssa kuka on kokenut samoja asioita. Kiinnostaisiko Niasin enemmän mielipiteiden vaihto? Voisin jättää oman e-mail -osoitteen, tai sitten jos jätät omasi voisin mailata. :)