Pieksämäki kutistuu ja kaupat sulkevat ovensa

Pörssisähkön hinta on korkea ja pyykkivuoret kasvavat suomalaisilla. Tuulivoimaa kohdanneeseen ”epäonnekkaaseen säätapahtumien ketjuun” ei ole näkyvissä pikaista helpotusta, sillä sään ennustetaan jatkuvan kylmänä. Pikaisia muutoksia ei lupaa myöskään Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä, joka selittää tilanteen haastattelussa.

Pörssisähkön hinta hipoo jälleen keskiviikkona korkeimmillaan 30 senttiä kilowattitunnilta, kun ”epäonnekas säätapahtumien ketju” on leikannut Suomen tuulivoimaloiden tuotannon noin 0–5 prosenttiin kokonaiskapasiteetista.

Tuulivoimaloita riivaa nyt poikkeuksellisen laaja lapojen jäätämisongelma. Kun sään ennustetaan jatkuvan kylmänä jopa viikkojen ajan, pitkälle helmikuuhun, ei tilanne välttämättä tule muuttumaan hetkeen, vahvistaa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä, joka tosin muistuttaa sääennusteiden epävarmuudesta.

Tuulivoimaloiden siipien jäätäminen on seurausta sään tilapäisestä lauhtumisesta ja tätä seuranneesta heikkotuulisesta pakkasjaksosta, ”jolle ei ole loppua näköpiirissä”, Ilmatieteen laitos kertoi tiedotteessaan maanantaina. Lauha ilmavirta tuotti tuuliturbiinien korkeudelle jäätävää tihkusadetta, joka kertyi jääksi tuulivoimaloiden siipiin. Kun tällainen jääkerros muodostuu, tuulivoiman tuotanto vaikeutuu laitoksen mukaan siihen asti, kunnes jääkerros poistuu.

”Keskitalvella ainoastaan voimakas sään lauhtuminen tai voimakas tuuli voi palauttaa tilanteen normaaliksi, ellei keinotekoisia jään poistamiskeinoja oteta huomioon", kertoi Ilmatieteen laitoksen meteorologi Paavo Korpela tiedotteessa.

Koska uusimpien ennusteiden mukaan kylmä ja heikkotuulinen sää jatkuu, ei tuulivoimaloiden siivissä oleva jääkerros pääse poistumaan luonnollisesti, Ilmatieteen laitos ennusti ainakin tämän arkiviikon ajalle.

Tuulivoimayhtiöt ”eivät itsekään lähde arvailemaan”
Kysyimme myös Energiateollisuuden Leskelältä, pysyykö tilanne siis pörssisähkön käyttäjän näkökulmasta samana – kalliina – jopa viikkojen ajan, jos säätila jatkuu samanlaisena.

”Jos korkeapaine ja heikkotuulisuus jatkuvat pitkään, silloin on todennäköistä, että hinnat pysyvät korkealla”, Leskelä sanoo Uudelle Suomelle.

Hänen mukaansa on epätodennäköistä, että jäätämisongelma helpottaisi ainakaan lähipäivinä. Jos tuuli kovenisi, ja samalla esimerkiksi kosteusolosuhteet muuttuisivat, tuuli voisi ravistaa jäitä pois siivistä, vaikka pakkanen pysyisi yhä kovana. Tuulivoimayhtiöt ovat kuitenkin itse ilmoittaneet, että tällä hetkellä ongelman kestoa ei voida arvioida, Leskelä kertoo.

”He eivät itsekään lähde sitä arvailemaan.”

Suomen järjestelmän ”haastava” kohta: Heikon tuulen vuoksi tuotanto olisi pientä joka tapauksessa
Leskelä huomauttaa, että kyse ei ole vain jäätämisongelmasta: heikkojen tuulten aikana tuulivoiman tuotanto olisi joka tapauksessa vähäistä. Lisäksi hän muistuttaa, että pidemmällä, viikkojenkin tähtäimellä tilanteen kehityksen arvioiminen on vaikeaa epävarmojen sääennusteiden vuoksi.

”Tämä on juuri se tilanne, mikä tiedetään haastavaksi Suomen sähköjärjestelmän kannalta”, Leskelä sanoo pakkasten ja heikkotuulisuuden yhdistelmästä.

Sähköntuotannon näkökulmasta järjestelmä kuitenkin toimii normaalisti, sillä sähkön riittävyydessä ei ole ongelmaa.

Hintoja nostaa tuotannon lasku ja samanaikainen kulutuksen nousu kylmyyden vuoksi. Lohdutuksena Leskelä huomauttaa, että sydäntalvi ei ole loputon.

”Kevättalvi alkaa sitten tehdä tehtäväänsä”, hän sanoo viitaten kulutuksen laskuun päivälämpötilojen noustessa auringon vaikutuksesta.

Entä jään poistaminen keinotekoisesti?
Ilmatieteen laitos viittasi tiedotteessaan ”keinotekoisiin jään poistamiskeinoihin”. Leskelän mukaan hänellä ei ole tietoa, että tuulivoimayhtiöillä olisi suunnitelmia tällaisten keinojen käyttämisestä. Lämmitysjärjestelmän sisältäviin lapoihin jäätä ei kerry, mutta muuten jään poistamiseen ei ole helposti tuulipuistoissa toteutettavia keinoja, Leskelä kertoo korostaen, että hän ei ole jäätämisen ja sen ehkäisyn asiantuntija. Hinnat ovat kuitenkin tuottajalle niin hyvät, että jos toimivia keinoja olisi, niitä käytettäisiin, Leskelä sanoo.

”Sään muutos se todennäköisesti on, mitä tämä edellyttää.”

Hintojen korkeuden vuoksi markkinoille tarjotaan Leskelän mukaan kaikki ”järkevä” tuotanto. Sellaista reserviä, joka tuottaisi markkinaan korvaavaa halpaa sähköä ja laskisi siten pörssisähkön hintaa, ei hänen mukaansa ole. Hintojen nousu tuotanto-ongelmien tullessa ”kuuluu pörssisähkömaailmaan”, hän toteaa.

Myöskään niin sanotun tehoreservin käytölle ei ole syytä, koska sähkön riittävyysongelmaa ei ole.

”Ei ainakaan nyt ole ollut sellaista tilannetta näköpiirissä.”