Minun ihastumiseni on mallia zombi. Se ei ole kuollut eikä kaatunut, vaikka mitä olen yrittänyt tehdä. Olen ollut nyt ihastunut tähän mieheen jo miltei 3 vuotta! Koko tämän ajan ja hieman pidempäänkin olen ollut yhdessä toisen miehen kanssa.
Ihastukseni tietää tästä tunteesta ja onpa myöntänyt olevansa vastaavasti minusta kiinnostunut. Emme pidä yhteyttä - paitsi hyvin epäsäännöllisesti ja täysin satunnaisesti. Viestit ovat aina lähinnä lämpimiä, mitäsullekuuluutoivottavastiootok ja hyvääsitäsuntätäkissanristiäistä tyyppisiä juttuja.
Aina kun näen hänet ja erotaan, saatan lähtiessäni tuntea hänen katseen selässäni ja aina, vaikka kuinka itseäni kieltäisin, käännyn katsomaan takaisin. Ajatukseni huutaa - Kaipaan sunua vaikka tuskin tunnemmekaan! Kun ajattelen häntä, kulkevat mukavat pienet mielihyvänväreet selkääni pitkin.
En tiedä hänestä paljoa, enkä tiedä tietääkö hän minusta miten paljon loppujenlopuksi. Mitäs jos hän onkin pienimunainenpsykopaatti? No, vaikka olisikin, niin pidän hänestä silti aivan valtavasti. Hän vain on aivan ihana ja eirtyisen erikoinen.. ja aaaagh niin komea.
Niin... Miksi tämä ihastus ei ole kuihtunut ja kuollut? - Ei pysty ymmärtämään hän, mutta pystyykö joku muu.
Ihastukseni tietää tästä tunteesta ja onpa myöntänyt olevansa vastaavasti minusta kiinnostunut. Emme pidä yhteyttä - paitsi hyvin epäsäännöllisesti ja täysin satunnaisesti. Viestit ovat aina lähinnä lämpimiä, mitäsullekuuluutoivottavastiootok ja hyvääsitäsuntätäkissanristiäistä tyyppisiä juttuja.
Aina kun näen hänet ja erotaan, saatan lähtiessäni tuntea hänen katseen selässäni ja aina, vaikka kuinka itseäni kieltäisin, käännyn katsomaan takaisin. Ajatukseni huutaa - Kaipaan sunua vaikka tuskin tunnemmekaan! Kun ajattelen häntä, kulkevat mukavat pienet mielihyvänväreet selkääni pitkin.
En tiedä hänestä paljoa, enkä tiedä tietääkö hän minusta miten paljon loppujenlopuksi. Mitäs jos hän onkin pienimunainenpsykopaatti? No, vaikka olisikin, niin pidän hänestä silti aivan valtavasti. Hän vain on aivan ihana ja eirtyisen erikoinen.. ja aaaagh niin komea.
Niin... Miksi tämä ihastus ei ole kuihtunut ja kuollut? - Ei pysty ymmärtämään hän, mutta pystyykö joku muu.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Pienimunainenpsykopaatti :D
Aivan oikein luit - pienimunainenpsykopaatti. Joskus hän tätä minulta kysyi... siis että mistä tiedän, ettei ole sellainen. Oli vain todettava, että minun häneen päättömästi ihastuminen sellaisen 5 minuutin juttelun perusteella on jo itsessään niin hullua ja kummallista kaikkine karvoineen, että meidän molempien pitäisi siinä tapauksessa olla samassa hoitolaitoksessa.
Tietääkö kukaan muuten mitä tarkoittaa sade tai sataminen unessa?
Ainakin jonkun selityksen mukaan sade tarkoittaa virkistymistä taikka siemennestettä ;) Ihan totta.. Sade voi merkitä myös estettä.
Sade merkkaa mun kirjasessa hyvää onnea ja tavoitteiden saavuttamista.Jopa hyvää onnea merimiehillekin.
Kiitos sade ja Romero hyvistä tulkinta vinkeistä! ja jälleen kerran sain huomata, että tulkintoja on joka lähtöön. Ehkäpä minä huomenna töiden jälkeen talsin suoraan paikalliseen lainaamoon ja katson sieltä jonkun kirjasen itsekin.
Lyhykäisyydessään unessa oli lähdössä paikasta X taksilla ja päätinkin kesken matkan, että ajetaanpa tuonne missä tämä herra asuu. Siinä kerrosalojen pihalla näin, kuinka tämän kaverin lemmikkiä (kutsutaan nyt vaikka klonkuksi), jotkut vieraat ihmiset kuljettivat. Minä nousin taksista pois ja sanoin, ettei klonkkua noin saa kohdella ja otin elukan mukaani. Jonkin matkan päässä komensin klonkun kotiin. Katselin ympärilleni ja alkoi satamaan. Nousin taksiin ja lähdimme ajamaan. Yhtäkkiä näin tämän herran seisomassa tien vieressä. Pysäytin taas taksin ja nousin pois. Herra hymyili minulle, katsoi minua ja avasi sylinsä, johon minä sitten juoksinkin. Halaus oli lämpöinen ja vei sateen tuoman kalseuden pois. Painoin pääni hänen rintaa vasten ja hän suukotti otsaani. Katsoin häntä silmiin ja siinä oli kaikki mitä ikinä olen elämältä kaivannut. Rauhaa, turvaa, rehellisyyttä, lepoa ja rakkauttaa. Suutelimme siinä sateessa.. ja sitten heräsin herätyskellon räminään.
Päivä meni unessa ja päässä pyöri runonpätkä:
Creatures kissing in the rain
Shapeless in the dark again
In the hanging garden
Please don´t speak
In the hanging garden
No one sleeps
In the hanging garden
In the hanging garden
Unet on aina niin ihania ja hauskoja :)
mulle on käyny aikalailla samalla tavalla... :) Harmi ku tunteita ei voi tukahduttaa... ku se poika ketä mä suoraan sanoen RAKASTAN ei taida välittää mun tunteista pätkän vertaan... Tai sillee ku oon ollu tänää sen seuras nii sit se vaa anto ymmärtää et mulla ois mahiksii... Mut si vähän ajan päästä se yritti parittaa mua kahteen muuhun poikaan (jotka on mun kavereita)... DORKA...! Mä tiedän et mun pitäis unohtaa se mut en vaa voi! Voisko joku kertoo et miten se unohtamine/ tunteiden tukahtuminen on nii ... vaikeeta!?! Kiva ku se poika on mun kaverin pikkuveli ja aina ku mä nään sen nii mun sydän alkaa ihan himo kovaa hakkaan... tai sillee... tulee vaa sellane ihana tunne... :) No... Vastailkaa... :)
Olin hyvä ystäväsi ja annoin sinulle tunteen jota sanoit rakkaudeksi. Ymmärsin rakkautesi, mutta annoin vain oman ystäväni. Eihän asia selvinnyt niin, sait vain uuden ystävän. Perustin perheen ja olen hiljaisina iltoina muistellut meidän hauskoja hetkiä, mutta ystävyytemme on lakastunut pois... MIKSI! (Vohan nenä ja neljä hammasta miten sainkin noin kauniin runon aikaan) KAIPAAN VANHOJA YSTÄVIÄNI!!!
voisi olla minun kirjoittama tuo juttu. minäkin olen ihastunut toiseen, vaikka olen toisen kanssa.. ihan hirveää. sillä erotuksella vaan, että melko varmasti tiedän ettei ihastukseni ole psykopaatti:)
Mistä tiedät, että sun ihastuksesi ei oo psyko?
Mulla on ihan sama juttu kuin sullakin, ihastunut toiseen, vaikkei pitäis ja tiedän että se olis maailman ihanin ihminen....
siitä vain tiedän, kun sen verran tiedän hänestä asioita. esim. hän vaikuttaa normaalilta, hänellä on 2 lastakin. no nuo nyt ei kerro mitään, mutta kun olen hänen kanssaan jutellut muutaman kerran, en ole huomannut sellaisia oireita.. no huh, huh. helpompaa olisikin, jos hän olisi psykopaatti, niin ehkä en enää olisi niin kauhean ihastunut..
Tulin tässä siihen tulokseen, etteipä tuolla ihastumisella niin väliä ole. En laske tätä aikaa (siis näitä melkein 3 vuotta) millään lailla hukkaanheitetyksi - en missään nimessä. Enkä myöskään usko, että tämä ihastus katoaisi tai kuolisi mihinkään tunteena.
Saanpahan haihatella ja unelmoida pienen läpättävän sydämeni kyllyydestä siitä, että joskus ehkä voisimme olla muutakin kun heimitäsullekuuluu tuttuja ja nähdä noita uniani. Ehkäpä, oi ehkäpä, hän voisi saada tämän silmiinsä ja tietoonsa:
Sinä tiedät kuka minä olen ja sinä tiedät, etten koskaan valehtele. Haluan vain sinun tietävän, etten koskaan unohda tai kadota sinua mielestäni tai sydämestäni. Olet tehnyt vaikutuksen niillä pienillä asioilla, joista yhdessä tulee valtavan suuria. Pidän sinua hyvin erityisen erikoislaatuisena miehenä - olitpa sitten pienimunainenpsykopaatti tai et. Ota minun suojelusenkelini olallesi ja pysy turvassa ja ehjänä. Olet minulle tärkeä.
Kaikella sydämeni hellyydellä,
Zombi