Pystytkö olemaan

Ettet

Jos haluat, niin sehän on vain järjestelykysymys.
Naiselta

Pakkohan se on olla, kun ei näe. Omaa kaivattua, siis. En tiedä kuka aloittaja on.

En tod

No en mä tuolleen pysty oleen.

Katsotaan. Tällä hetkellä tuntuu, että joo.

On ehkä pakko. Tulee ikävä, mut kaikella on puolensa.

minusta olisi kunnia olla ystäväsi. olet erittäin mielenkiintoinen henkilö. tätä totean vain välillä. minusta vaikeimmat ihmiset jotka viihtyvät paljon himassansa on aina siisteimpiä.

Kyl, ei ole muuta vaihtoehtoa.

Pystytkö ite?

Pystyn. Ja helpompi hengittää.

Siltähän se vähän vaikuttaa. Ajattelen sen olevan nyt tämän hetken ja mahdollisesti tulevaisuuden tilanne, niin ei tule sitten pettymyksiä. Satunnaisiin kohtaamisiinkaan ei kannata luottaa, koska aikataulut ei mene aina yksiin, vaikka toivoisi. Kun molempien kohdalla myös muut ihmiset vaikuttavat. Jos hän asuu nyt näin kaukana, niin mahdollisuus tavata on max 0-3 kertaa vuodessa, olettaisin.
Naiselta

Helposti kaikkien anonyymien ym.kabassa menetellään eli siis kyllä.

En mutta se ruokkii itse itseään ja helpompi unohtaa

Pari vuotta vierinyt ja hyvin menee. Emmä taakseni katso.

Olisi kamalaa 😢😢

En. Haluan sut. Meidät. Haluatko sinä?
Miehelle.

Voisin ehkä pystyä, mutta en halua.
Toivoisin tutustumista pienin askelin.
En tiedä mitä se kaikki toisi tullessaan, mutta tuntuisi
tosi tärkeältä tutustua, puhua ja viettää aikaa yhdessä hänen kanssaan. Tai olla vaan hiljaa...

Olen oman ajatusmaailmani jo siihen asettanut, että niinkin voi käydä. Muutama vuosi sitten olisin aktiivisesti halunnut vielä tavata, mutta nyt.. enää en tiedä. Minussa ei enää sitä elämän virtaa mitä aikoinaan kohdattiin.

Minä en varmaan koskaan enää näe sitä naista. Maailma vain on sellainen, ja me, että ei varmaan nähdä.