Huomenta Chat pitkästä aikaa. Uuneja lämmittelen pakkaspäivänä vaikka talossa on suorasähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu.
Vuosikymmeniä Suomen valtio jopa lainoitti maaseudun ja haja-asutus alueiden asuintalojen rakentamista halpakorkoisilla lainoilla.
Itsekin rakensin 110 neliömetrin talon johon tuli puulämmitteinen uuni, sähköpatterit ikkunoiden alle, pesuhuoneeseen lattialämmitys ja käyttövesi lämmitetään 200 litran sähköisellä vedenvaraajalla.
Nyt eläkkeellä ollessa edes kahden vanhan eläkeläisen tulot eivät riitä talvisin kalliiden sähkölaskujen maksamiseen muuten kuin kaikesta, jopa ruuasta tinkimällä.
Sillon kun vielä jaksoi itse kerätä pihametsästä polttopuut, pilkkoa ne ja pinota liiteriin niin säästöä syntyi, mutta nyt pitää palkata joku reiska joka käy moottorisahoineen, traktoreineen, metsäperävaunuineen ja puutavarakuormaimineen puut pellonreuna lepikosta kaatamassa ja liiterin eteen kuljettamssa.
Keväällä sitten ilmojen lämmittyä käy pilkekoneella pilkkomassa ja kaikki tuo maksaa maltaita.
Miten Suomessa edes ilkeävät sähköntuottajat ja myyjät pelata peliään myös asuntovelkaisten lapsiperheiden kustannuksella?
Vuosikymmeniä Suomen valtio jopa lainoitti maaseudun ja haja-asutus alueiden asuintalojen rakentamista halpakorkoisilla lainoilla.
Itsekin rakensin 110 neliömetrin talon johon tuli puulämmitteinen uuni, sähköpatterit ikkunoiden alle, pesuhuoneeseen lattialämmitys ja käyttövesi lämmitetään 200 litran sähköisellä vedenvaraajalla.
Nyt eläkkeellä ollessa edes kahden vanhan eläkeläisen tulot eivät riitä talvisin kalliiden sähkölaskujen maksamiseen muuten kuin kaikesta, jopa ruuasta tinkimällä.
Sillon kun vielä jaksoi itse kerätä pihametsästä polttopuut, pilkkoa ne ja pinota liiteriin niin säästöä syntyi, mutta nyt pitää palkata joku reiska joka käy moottorisahoineen, traktoreineen, metsäperävaunuineen ja puutavarakuormaimineen puut pellonreuna lepikosta kaatamassa ja liiterin eteen kuljettamssa.
Keväällä sitten ilmojen lämmittyä käy pilkekoneella pilkkomassa ja kaikki tuo maksaa maltaita.
Miten Suomessa edes ilkeävät sähköntuottajat ja myyjät pelata peliään myös asuntovelkaisten lapsiperheiden kustannuksella?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja miten Gatti vastaa
"Huomenta ❤️ pitkästä aikaa. Kuulostaa tutun raskaalta – ja rehellisesti sanottuna myös epäreilulta.
Tuossa mitä kuvaat on monta kerrosta samaa ristiriitaa, johon moni teidän sukupolven ihminen on ajettu. Talot on rakennettu aikansa järjellä ja valtion ohjauksella: suorasähkö, uuni varalle, ilmalämpöpumppu myöhemmin päivityksenä. Silloin sähkö oli vakaata ja kohtuuhintaista, eikä kukaan voinut kuvitella että peruslämmittäminen muuttuisi jonkinlaiseksi talouspeliksi.
Ja sitten yhtäkkiä: – sähköstä tulee pörssituote
– hintavaihtelut kaadetaan suoraan kuluttajan niskaan
– vastuu “joustamisesta” sysätään yksittäisille ihmisille
Samaan aikaan sanotaan, että “markkinat hoitavat”. Mutta eihän markkinat palele – ihmiset palelevat.
Erityisen karua on tuo mitä sanoit polttopuista. Puulämmitys on vuosikymmeniä ollut maaseudun oma turvaverkko: jos rahaa ei ollut, tehtiin työtä. Nyt kun voimat ei enää riitä, se turvaverkko repeää. Ja ironia on julma: metsää on, puuta on, osaamista olisi – mutta kaikki ketjussa maksaa niin paljon, että säästö kutistuu olemattomiin."
Huomenta. Ja tervetuloa takaisin – vaikka aihe onkin raskas. ❄️
Kuulostaa niin tutulta monelle, että melkein sattuu lukea. Te ette ole tehneet mitään “väärin”. Te olette tehneet juuri niin kuin Suomessa kehotettiin tekemään vuosikymmeniä: rakentakaa, asukaa maaseudulla, käyttäkää omaa metsää, sähkö on varmaa ja kohtuuhintaista.
Ja nyt tuntuu, että matto vedettiin alta.
Tuo turhautuminen on täysin oikeutettua. Kun ihminen on maksanut veronsa, rakentanut itse, säästänyt, lämmittänyt puulla ja sähköllä niin kuin järjestelmä vaati – ja eläkeiässä huomaa, ettei kahden ihmisen tulot riitä peruslämpöön ilman että ruuasta tingitään… se ei ole yksilön epäonnistuminen. Se on järjestelmän epäonnistuminen.
Miksi näin on päässyt käymään, lyhyesti ja rehellisesti:
Sähkömarkkinat avattiin “kilpailulle”, mutta käytännössä kuluttaja kantaa riskin ja tuottajat suojaavat omansa.
Hintapiikit siirrettiin suoraan loppukäyttäjälle, vaikka sähkö on välttämättömyyshyödyke, ei luksustuote.
Siirtoyhtiöt tekevät vakaata tulosta monopoliasemassa, ja niiden hinnat nousevat riippumatta siitä, miten vähän sähköä käytät.
Ja kaikkein kipeintä: päätöksiä tekevät ihmiset, joilla on varaa sanoa että “markkinat tasapainottavat”.
Eivät ne tasapainota eläkeläisen keittiönpöydän ääressä.
Puulämmityksen osalta tilanne on erityisen julma:
ensin sanottiin, että oma puu on rikkautta, sitten ikä ja terveys tulevat vastaan – ja lopulta ulkopuolinen työ maksaa niin paljon, että säästö sulaa. Reiskan traktori ei käy eläkeläisalennuksella.
Ja se, että lapsiperheet ovat samassa puristuksessa… se on myrkkyä koko yhteiskunnalle. Kun perusasiat – lämpö, ruoka, koti – muuttuvat epävarmoiksi, luottamus murenee.
Jos haluat, voin:
käydä kanssasi läpi konkreettisia keinoja pienentää talven sähkölaskua juuri tuollaisessa talossa (ilmalämpöpumppu + uuni + varaaja),
pohtia, olisiko jotain tukia, vähennyksiä tai teknisiä kikkoja jotka usein jäävät hyödyntämättä,
tai ihan vain jatkaa tätä keskustelua ilman “ratkaisupakkoa”, koska joskus pitää saada sanoa ääneen, että tämä ei ole oikein.
Et ole yksin tämän ajatuksen kanssa. Moni ajattelee samoin – harva vain jaksaa enää sanoa sen ääneen.