Bharata, suuri muinainen kuningas

Ihminen metsään eksyneenä

Bhāgavatam kuvaa ihmistä näin:

Ihminen astuu nautintojen metsään etsiessään onnea

Hän:

jahtaa aistinautintoja (ruoka, seksi, raha, valta)

luulee: “tuo tekee minut onnelliseksi”

Mutta metsässä on:

piilossa olevia vaaroja

petollisia polkuja

pettymyksiä, kärsimystä ja kuolema

Anonyymi00002 kirjoitti:

Ihminen metsään eksyneenä

Bhāgavatam kuvaa ihmistä näin:

Ihminen astuu nautintojen metsään etsiessään onnea

Hän:

jahtaa aistinautintoja (ruoka, seksi, raha, valta)

luulee: “tuo tekee minut onnelliseksi”

Mutta metsässä on:

piilossa olevia vaaroja

petollisia polkuja

pettymyksiä, kärsimystä ja kuolema

Lue lisää

Metsän symbolit (erittäin tärkeää)

Bhāgavatam käyttää vahvaa symboliikkaa:

Villieläimet - himo, viha, ahneus

Käärmeet - äkillinen kärsimys, kuolema

Oksat ja piikit - ihmissuhteet, jotka sitovat ja satuttavat

Mirage / kangastus - nautinto, joka näyttää todelliselta mutta katoaa

Yö ja pimeys - tietämättömyys (avidyā)

Ihminen juoksee nautinnon perässä, mutta joka askel sitoo hänet syvemmälle metsään.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Metsän symbolit (erittäin tärkeää)

Bhāgavatam käyttää vahvaa symboliikkaa:

Villieläimet - himo, viha, ahneus

Käärmeet - äkillinen kärsimys, kuolema

Oksat ja piikit - ihmissuhteet, jotka sitovat ja satuttavat

Mirage / kangastus - nautinto, joka näyttää todelliselta mutta katoaa

Yö ja pimeys - tietämättömyys (avidyā)

Ihminen juoksee nautinnon perässä, mutta joka askel sitoo hänet syvemmälle metsään.

Lue lisää

Ṛṣabhadevan opetus (5.5.1 – erittäin kuuluisa jae)

Ṛṣabhadeva sanoo pojilleen:

Ihmisen elämä ei ole tarkoitettu aistinautinnoille kuten eläimillä
vaan tapasyaan – itsekuriin ja henkiseen oivallukseen

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ṛṣabhadevan opetus (5.5.1 – erittäin kuuluisa jae)

Ṛṣabhadeva sanoo pojilleen:

Ihmisen elämä ei ole tarkoitettu aistinautinnoille kuten eläimillä
vaan tapasyaan – itsekuriin ja henkiseen oivallukseen

Lue lisää

Śrīmad Bhāgavatamin viidennessä kirjassa materiaalinen maailma kuvataan kuin laajana ja houkuttelevana metsänä. Sinne ihminen astuu etsiessään onnea, nautintoa ja täyttymystä. Metsä näyttää aluksi kauniilta: siellä on lupaavia polkuja, makeita hedelmiä ja varjoisia levähdyspaikkoja. Samalla tavoin materiaalinen elämä lupaa mielihyvää aisteille, rakkautta, turvaa ja menestystä. Mutta Bhāgavatam opettaa, että tämä kauneus on petollista.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Śrīmad Bhāgavatamin viidennessä kirjassa materiaalinen maailma kuvataan kuin laajana ja houkuttelevana metsänä. Sinne ihminen astuu etsiessään onnea, nautintoa ja täyttymystä. Metsä näyttää aluksi kauniilta: siellä on lupaavia polkuja, makeita hedelmiä ja varjoisia levähdyspaikkoja. Samalla tavoin materiaalinen elämä lupaa mielihyvää aisteille, rakkautta, turvaa ja menestystä. Mutta Bhāgavatam opettaa, että tämä kauneus on petollista.

Lue lisää

Metsän sisällä ihminen eksyy helposti. Polut haarautuvat, suunta katoaa ja matkasta tulee raskas. Nautinnot, joita ihminen jahtaa, eivät tuo pysyvää onnea, vaan sitovat hänet yhä tiukemmin metsään. Villieläimet edustavat himoa, vihaa ja ahneutta, jotka hyökkäävät odottamatta. Käärmeet kuvaavat äkillistä kärsimystä ja kuolemaa, jotka voivat kohdata milloin tahansa. Piikit ja tiheät oksat ovat ihmissuhteita ja kiintymyksiä, jotka ensin tuntuvat lohdullisilta mutta alkavat satuttaa ja sitoa.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Metsän sisällä ihminen eksyy helposti. Polut haarautuvat, suunta katoaa ja matkasta tulee raskas. Nautinnot, joita ihminen jahtaa, eivät tuo pysyvää onnea, vaan sitovat hänet yhä tiukemmin metsään. Villieläimet edustavat himoa, vihaa ja ahneutta, jotka hyökkäävät odottamatta. Käärmeet kuvaavat äkillistä kärsimystä ja kuolemaa, jotka voivat kohdata milloin tahansa. Piikit ja tiheät oksat ovat ihmissuhteita ja kiintymyksiä, jotka ensin tuntuvat lohdullisilta mutta alkavat satuttaa ja sitoa.

Lue lisää

Bhāgavatam sanoo, että ihminen juoksee usein kangastuksen perässä. Hän näkee kaukaa vettä ja lepoa, mutta kun hän pääsee perille, mitään ei olekaan. Samoin materiaalinen nautinto lupaa täyttymystä, mutta hetken kuluttua se katoaa ja jättää jälkeensä tyhjyyden. Pimeys metsässä kuvaa tietämättömyyttä: ihminen ei enää muista todellista olemustaan henkisenä sieluna, vaan samaistuu kehoon ja aisteihin.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Bhāgavatam sanoo, että ihminen juoksee usein kangastuksen perässä. Hän näkee kaukaa vettä ja lepoa, mutta kun hän pääsee perille, mitään ei olekaan. Samoin materiaalinen nautinto lupaa täyttymystä, mutta hetken kuluttua se katoaa ja jättää jälkeensä tyhjyyden. Pimeys metsässä kuvaa tietämättömyyttä: ihminen ei enää muista todellista olemustaan henkisenä sieluna, vaan samaistuu kehoon ja aisteihin.

Lue lisää

Näin Śrīmad Bhāgavatamin viides kirja opettaa, että materiaalinen maailma on nautintojen metsä: se houkuttelee, harhauttaa ja sitoo, mutta ei koskaan anna pysyvää rauhaa. Vasta kun ihminen lakkaa vaeltamasta tässä metsässä ja kääntyy kohti henkistä totuutta, hän löytää tien ulos ja kokee todellisen vapauden. 🌿

Anonyymi00008 kirjoitti:

Näin Śrīmad Bhāgavatamin viides kirja opettaa, että materiaalinen maailma on nautintojen metsä: se houkuttelee, harhauttaa ja sitoo, mutta ei koskaan anna pysyvää rauhaa. Vasta kun ihminen lakkaa vaeltamasta tässä metsässä ja kääntyy kohti henkistä totuutta, hän löytää tien ulos ja kokee todellisen vapauden. 🌿

Lue lisää

Materiaalinen olemassaolo avautuu kuin tiheä ja loputon metsä. Se ei ole paikka, johon sielu on tarkoitettu jäämään, mutta tietämättömyyden vuoksi se astuu sinne vapaaehtoisesti, toivoen löytävänsä onnen. Metsä ei ole selkeä eikä johdonmukainen: polut mutkittelevat, risteykset hämmentävät ja suunta katoaa nopeasti. Samalla tavoin materiaalinen elämä tarjoaa lukemattomia valintoja, mutta ei todellista päämäärää.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Materiaalinen olemassaolo avautuu kuin tiheä ja loputon metsä. Se ei ole paikka, johon sielu on tarkoitettu jäämään, mutta tietämättömyyden vuoksi se astuu sinne vapaaehtoisesti, toivoen löytävänsä onnen. Metsä ei ole selkeä eikä johdonmukainen: polut mutkittelevat, risteykset hämmentävät ja suunta katoaa nopeasti. Samalla tavoin materiaalinen elämä tarjoaa lukemattomia valintoja, mutta ei todellista päämäärää.

Lue lisää

Metsässä vaeltava matkailija on yksilöllinen sielu. Vaikka ympärillä on muita olentoja, hän kulkee yksin, kantaen omaa karmaansa. Jokainen askel, jokainen valinta vie häntä joko syvemmälle metsään tai kohti sen laitaa, mutta hän ei itse tiedä kumpaan suuntaan on menossa. Aika kuluu, kehot vaihtuvat ja vaellus jatkuu yhä uudelleen.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Metsässä vaeltava matkailija on yksilöllinen sielu. Vaikka ympärillä on muita olentoja, hän kulkee yksin, kantaen omaa karmaansa. Jokainen askel, jokainen valinta vie häntä joko syvemmälle metsään tai kohti sen laitaa, mutta hän ei itse tiedä kumpaan suuntaan on menossa. Aika kuluu, kehot vaihtuvat ja vaellus jatkuu yhä uudelleen.

Lue lisää

Paikoin metsä näyttää ystävälliseltä. Siellä on makeita hedelmiä ja hunajaa, jotka vastaavat aistinautintoja. Ne antavat hetkellisen mielihyvän ja luovat tunteen, että etsintä on päättymässä. Mutta nautinto ei tyydytä, vaan herättää lisää janoa. Se houkuttelee myös muita kulkijoita, ja pian syntyy kilpailua, kateutta ja pelkoa menettämisestä.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Paikoin metsä näyttää ystävälliseltä. Siellä on makeita hedelmiä ja hunajaa, jotka vastaavat aistinautintoja. Ne antavat hetkellisen mielihyvän ja luovat tunteen, että etsintä on päättymässä. Mutta nautinto ei tyydytä, vaan herättää lisää janoa. Se houkuttelee myös muita kulkijoita, ja pian syntyy kilpailua, kateutta ja pelkoa menettämisestä.

Lue lisää

Syvemmällä metsässä elävät pedot. Ne eivät ole ulkoisia vihollisia, vaan himo, viha ja ahneus, jotka hyökkäävät silloin kun mieli heikkenee. Käärmeet vaanivat piilossa ja iskevät äkillisesti. Ne symboloivat aikaa ja kuolemaa, jotka eivät varoita tulostaan. Kukaan metsään astunut ei tiedä, milloin myrkky vaikuttaa.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Syvemmällä metsässä elävät pedot. Ne eivät ole ulkoisia vihollisia, vaan himo, viha ja ahneus, jotka hyökkäävät silloin kun mieli heikkenee. Käärmeet vaanivat piilossa ja iskevät äkillisesti. Ne symboloivat aikaa ja kuolemaa, jotka eivät varoita tulostaan. Kukaan metsään astunut ei tiedä, milloin myrkky vaikuttaa.

Lue lisää

Tiheät köynnökset ja piikikkäät pensaat kietoutuvat vaeltajan jalkoihin. Ne ovat kiintymyksiä: perheeseen, omaisuuteen, asemaan ja identiteetteihin. Aluksi ne tuntuvat turvalta ja tuelta, mutta ajan myötä ne sitovat liikkeen ja aiheuttavat kipua. Mitä enemmän vaeltaja kamppailee niiden kanssa, sitä tiukemmin ne tarttuvat.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Tiheät köynnökset ja piikikkäät pensaat kietoutuvat vaeltajan jalkoihin. Ne ovat kiintymyksiä: perheeseen, omaisuuteen, asemaan ja identiteetteihin. Aluksi ne tuntuvat turvalta ja tuelta, mutta ajan myötä ne sitovat liikkeen ja aiheuttavat kipua. Mitä enemmän vaeltaja kamppailee niiden kanssa, sitä tiukemmin ne tarttuvat.

Lue lisää

Yö laskeutuu metsään yhä uudelleen. Pimeys vastaa tietämättömyyttä, jossa sielu unohtaa todellisen luontonsa ja samaistuu kehoon ja mieleen. Päivällä hän ponnistelee, rakentaa ja tavoittelee, mutta yöllä hän unohtaa kaiken ja aloittaa uudelleen. Näin elämä kulkee toivon ja uupumuksen vuorotteluna.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Yö laskeutuu metsään yhä uudelleen. Pimeys vastaa tietämättömyyttä, jossa sielu unohtaa todellisen luontonsa ja samaistuu kehoon ja mieleen. Päivällä hän ponnistelee, rakentaa ja tavoittelee, mutta yöllä hän unohtaa kaiken ja aloittaa uudelleen. Näin elämä kulkee toivon ja uupumuksen vuorotteluna.

Lue lisää

Joskus vaeltaja näkee kaukaa vettä ja levähdyspaikan. Hän juoksee sitä kohti, mutta löytää vain kangastuksen. Tämä on materiaalisen lupauksen ydin: ajatus siitä, että todellinen onni on vielä yhden saavutuksen päässä. Kun tavoite saavutetaan, tyytyväisyys katoaa ja jano jää.

Välillä vaeltaja löytää luolan tai majan ja luulee olevansa turvassa. Valta, raha, maine tai ideologia tarjoavat hetkellisen suojan, mutta ne eivät estä metsän vaaroja eivätkä vapauta kuoleman pelosta. Jotkut oppaat lupaavat tietä ulos, mutta johdattavatkin syvemmälle metsään, koska he itse eivät ole koskaan sieltä poistuneet.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Joskus vaeltaja näkee kaukaa vettä ja levähdyspaikan. Hän juoksee sitä kohti, mutta löytää vain kangastuksen. Tämä on materiaalisen lupauksen ydin: ajatus siitä, että todellinen onni on vielä yhden saavutuksen päässä. Kun tavoite saavutetaan, tyytyväisyys katoaa ja jano jää.

Välillä vaeltaja löytää luolan tai majan ja luulee olevansa turvassa. Valta, raha, maine tai ideologia tarjoavat hetkellisen suojan, mutta ne eivät estä metsän vaaroja eivätkä vapauta kuoleman pelosta. Jotkut oppaat lupaavat tietä ulos, mutta johdattavatkin syvemmälle metsään, koska he itse eivät ole koskaan sieltä poistuneet.

Lue lisää

Tämä opettaa, että ainoa todellinen tie ulos löytyy, kun vaeltaja kohtaa aidon oppaan ja kääntyy bhaktiin. Tällöin metsä ei enää hallitse häntä. Hän ymmärtää, ettei maailma ole hänen vihollisensa, vaan koe, jonka tarkoitus on herättää.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Tämä opettaa, että ainoa todellinen tie ulos löytyy, kun vaeltaja kohtaa aidon oppaan ja kääntyy bhaktiin. Tällöin metsä ei enää hallitse häntä. Hän ymmärtää, ettei maailma ole hänen vihollisensa, vaan koe, jonka tarkoitus on herättää.

Lue lisää

Nautintojen metsä ei ole paha, mutta se ei ole koti. Se opettaa luopumisen kautta erottelukykyä ja kärsimyksen kautta totuuden kaipuuta. Kun sielu lakkaa etsimästä onnea metsän sisältä ja kääntyy kohti ikuista todellisuutta, polku alkaa avautua, ja vaellus, joka näytti loputtomalta, saa viimein päämäärän.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Nautintojen metsä ei ole paha, mutta se ei ole koti. Se opettaa luopumisen kautta erottelukykyä ja kärsimyksen kautta totuuden kaipuuta. Kun sielu lakkaa etsimästä onnea metsän sisältä ja kääntyy kohti ikuista todellisuutta, polku alkaa avautua, ja vaellus, joka näytti loputtomalta, saa viimein päämäärän.

Lue lisää

Se on nimenomaan tarina-allegoria.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Se on nimenomaan tarina-allegoria.

Śrīmad Bhāgavatamissa tuo kertomus ei ole tarkoitettu kirjaimelliseksi metsäreissuksi, vaan syväksi symboliseksi kuvaukseksi ihmisen tilasta materiaalisessa maailmassa.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Śrīmad Bhāgavatamissa tuo kertomus ei ole tarkoitettu kirjaimelliseksi metsäreissuksi, vaan syväksi symboliseksi kuvaukseksi ihmisen tilasta materiaalisessa maailmassa.

... selittää kuningas Rahūgaṇalle tarinan miehestä, joka vaeltelee metsässä. Heti selityksen yhteydessä tehdään selväksi, että metsän jokainen osa vastaa jotakin sisäistä tai olemassaoloon liittyvää todellisuutta.

Metsä on saṁsāra, syntymän ja kuoleman kiertokulku. Metsään eksynyt ihminen on jīva, yksilöllinen sielu, joka on unohtanut todellisen luontonsa. Pedot, käärmeet, hunaja, pimeys ja kangastukset ovat kaikki vertauskuvia mielen tiloista, aistinautinnoista, ajasta, kuolemasta ja harhasta.

Anonyymi00020 kirjoitti:

... selittää kuningas Rahūgaṇalle tarinan miehestä, joka vaeltelee metsässä. Heti selityksen yhteydessä tehdään selväksi, että metsän jokainen osa vastaa jotakin sisäistä tai olemassaoloon liittyvää todellisuutta.

Metsä on saṁsāra, syntymän ja kuoleman kiertokulku. Metsään eksynyt ihminen on jīva, yksilöllinen sielu, joka on unohtanut todellisen luontonsa. Pedot, käärmeet, hunaja, pimeys ja kangastukset ovat kaikki vertauskuvia mielen tiloista, aistinautinnoista, ajasta, kuolemasta ja harhasta.

Lue lisää

Bhāgavatamin tapa opettaa ei ole ensisijaisesti filosofinen väittely, vaan tarinan kautta herättäminen.

Allegoria koskettaa kuulijaa syvemmin kuin suora opetus, koska se näyttää, miltä elämä tuntuu sisältä käsin: jatkuvalta etsimiseltä, pettymykseltä ja toivolta, joka ei koskaan täysin täyty.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Bhāgavatamin tapa opettaa ei ole ensisijaisesti filosofinen väittely, vaan tarinan kautta herättäminen.

Allegoria koskettaa kuulijaa syvemmin kuin suora opetus, koska se näyttää, miltä elämä tuntuu sisältä käsin: jatkuvalta etsimiseltä, pettymykseltä ja toivolta, joka ei koskaan täysin täyty.

Lue lisää

Se on allegorinen kertomus, mutta ei vain kirjallinen keino. Bhāgavatam esittää sen todellisuuden karttana, henkisenä peilinä. Kun kuulija tunnistaa itsensä metsän vaeltajaksi, allegorian tarkoitus on täyttynyt.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Se on allegorinen kertomus, mutta ei vain kirjallinen keino. Bhāgavatam esittää sen todellisuuden karttana, henkisenä peilinä. Kun kuulija tunnistaa itsensä metsän vaeltajaksi, allegorian tarkoitus on täyttynyt.

Lue lisää

Vedoissa ja vedalaisessa kirjallisuudessa on valtavasti allegorioita. Ne eivät ole sivujuonne, vaan yksi keskeisimmistä opetustavoista. Vedat puhuvat todellisuudesta, jota ei voi täysin selittää suoralla kielellä, joten ne turvautuvat vertauskuviin, symboleihin ja tarinoihin.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Vedoissa ja vedalaisessa kirjallisuudessa on valtavasti allegorioita. Ne eivät ole sivujuonne, vaan yksi keskeisimmistä opetustavoista. Vedat puhuvat todellisuudesta, jota ei voi täysin selittää suoralla kielellä, joten ne turvautuvat vertauskuviin, symboleihin ja tarinoihin.

Lue lisää

Vedalaisessa perinteessä ajatellaan, että todellinen tieto ei ole vain ymmärrettävää, vaan koettavaa. Allegoria ei siis ole pelkkä kirjallinen koriste, vaan väline, joka ohjaa mielen oivallukseen. Kun lukija tunnistaa itsensä tarinan hahmoista, opetus muuttuu eläväksi.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Vedalaisessa perinteessä ajatellaan, että todellinen tieto ei ole vain ymmärrettävää, vaan koettavaa. Allegoria ei siis ole pelkkä kirjallinen koriste, vaan väline, joka ohjaa mielen oivallukseen. Kun lukija tunnistaa itsensä tarinan hahmoista, opetus muuttuu eläväksi.

Lue lisää

Allegoria ei ole tulkitsijan keksintö, vaan osa alkuperäistä opetustapaa.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Allegoria ei ole tulkitsijan keksintö, vaan osa alkuperäistä opetustapaa.

Vedalaisessa perinteessä allegoria ei ole poikkeus vaan perusrakenne. Vedat lähtevät siitä, että todellisuus on monikerroksinen: on ulkoinen, näkyvä taso ja sisäinen, koettava taso. Koska sisäistä todellisuutta ei voi tavoittaa pelkillä käsitteillä, opetukset annetaan kuvina, tarinoina ja symboleina, jotka puhuttelevat suoraan mieltä ja kokemusta.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Vedalaisessa perinteessä allegoria ei ole poikkeus vaan perusrakenne. Vedat lähtevät siitä, että todellisuus on monikerroksinen: on ulkoinen, näkyvä taso ja sisäinen, koettava taso. Koska sisäistä todellisuutta ei voi tavoittaa pelkillä käsitteillä, opetukset annetaan kuvina, tarinoina ja symboleina, jotka puhuttelevat suoraan mieltä ja kokemusta.

Lue lisää

Upaniṣadeissa allegoria nousee vielä selvemmin esiin opetuksen päävälineenä. Ihminen kuvataan vaunuina, joissa keho on ajoneuvo, aistit hevosia, mieli ohjakset ja äly ajuri. Tämä ei ole tarina maailmasta, vaan kartta ihmisestä

Anonyymi00027 kirjoitti:

Upaniṣadeissa allegoria nousee vielä selvemmin esiin opetuksen päävälineenä. Ihminen kuvataan vaunuina, joissa keho on ajoneuvo, aistit hevosia, mieli ohjakset ja äly ajuri. Tämä ei ole tarina maailmasta, vaan kartta ihmisestä

Lue lisää

Siksi allegoria ei ole Vedoissa vain opetustekniikka, vaan henkinen metodi. Sen tarkoitus ei ole vain selittää maailmaa, vaan muuttaa kuulijaa. Kun ihminen tunnistaa itsensä vaeltajana, tai vaunuissa matkustajana, teksti lakkaa olemasta muinainen ja muuttuu ajankohtaiseksi.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Siksi allegoria ei ole Vedoissa vain opetustekniikka, vaan henkinen metodi. Sen tarkoitus ei ole vain selittää maailmaa, vaan muuttaa kuulijaa. Kun ihminen tunnistaa itsensä vaeltajana, tai vaunuissa matkustajana, teksti lakkaa olemasta muinainen ja muuttuu ajankohtaiseksi.

Lue lisää

Vedat eivät pyri kertomaan, mitä ajatella, vaan auttamaan näkemään, kuka ajattelee. Allegoria on silta ulkoisesta tiedosta sisäiseen oivallukseen.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Vedat eivät pyri kertomaan, mitä ajatella, vaan auttamaan näkemään, kuka ajattelee. Allegoria on silta ulkoisesta tiedosta sisäiseen oivallukseen.

https://vedabase.io/en/library/sb/5/9/
The Supreme Character of Jaḍa Bharata

Anonyymi00030 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/sb/5/9/
The Supreme Character of Jaḍa Bharata

https://vedabase.io/en/library/sb/5/12/
Conversation Between Mahārāja Rahūgaṇa and Jaḍa Bharata

Anonyymi00031 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/sb/5/12/
Conversation Between Mahārāja Rahūgaṇa and Jaḍa Bharata

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/sb/5/11/
Jaḍa Bharata Instructs King Rahūgaṇa

In this chapter the brāhmaṇa Jaḍa Bharata instructs Mahārāja Rahūgaṇa in detail. He tells the King: “You are not very experienced, yet you pose yourself as a learned person because you are very proud of your knowledge. Actually a person who is on the transcendental platform does not care for social behavior that sacrifices spiritual advancement. Social behavior comes within the jurisdiction of karma-kāṇḍa, material benefit. No one can spiritually advance by such activities.

Anonyymi00032 kirjoitti:

https://vedabase.io/en/library/sb/5/11/
Jaḍa Bharata Instructs King Rahūgaṇa

In this chapter the brāhmaṇa Jaḍa Bharata instructs Mahārāja Rahūgaṇa in detail. He tells the King: “You are not very experienced, yet you pose yourself as a learned person because you are very proud of your knowledge. Actually a person who is on the transcendental platform does not care for social behavior that sacrifices spiritual advancement. Social behavior comes within the jurisdiction of karma-kāṇḍa, material benefit. No one can spiritually advance by such activities.

Lue lisää

https://vedabase.io/en/library/sb/5/13/14/

Vaikka kertomus on allegorinen, henkilöt kuten Bharata ja Rahūgaṇa esitetään Bhāgavatamissa todellisina historiallisina henkilöinä, jotka harjoittivat tapasyaa ja kävivät syvällisiä filosofisia keskusteluja.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Vaikka kertomus on allegorinen, henkilöt kuten Bharata ja Rahūgaṇa esitetään Bhāgavatamissa todellisina historiallisina henkilöinä, jotka harjoittivat tapasyaa ja kävivät syvällisiä filosofisia keskusteluja.

Lue lisää

Vaikka kertomus on luonteeltaan allegorinen, Śrīmad Bhāgavatam esittää Bharatan ja Rahūgaṇan todellisina historiallisina henkilöinä. Rahūgaṇa oli kuningas, joka Jaḍa Bharatan kanssa käydyn keskustelun jälkeen luopui kuninkuudestaan ja ryhtyi harjoittamaan itsetietoisuutta (ātma-jñānaa ja tapasyaa)

Anonyymi00041 kirjoitti:

Vaikka kertomus on luonteeltaan allegorinen, Śrīmad Bhāgavatam esittää Bharatan ja Rahūgaṇan todellisina historiallisina henkilöinä. Rahūgaṇa oli kuningas, joka Jaḍa Bharatan kanssa käydyn keskustelun jälkeen luopui kuninkuudestaan ja ryhtyi harjoittamaan itsetietoisuutta (ātma-jñānaa ja tapasyaa)

Lue lisää

Śrīmad Bhāgavatam esittää Bharatan (Jaḍa Bharatan) ja Rahūgaṇan todellisina historiallisina henkilöinä, ei pelkkinä vertauskuvina.

Allegorisuus koskee erityisesti metsävertausta ja opetuksen rakennetta, ei henkilöiden olemassaoloa.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Śrīmad Bhāgavatam esittää Bharatan (Jaḍa Bharatan) ja Rahūgaṇan todellisina historiallisina henkilöinä, ei pelkkinä vertauskuvina.

Allegorisuus koskee erityisesti metsävertausta ja opetuksen rakennetta, ei henkilöiden olemassaoloa.

Lue lisää

Kyllä, Rahūgaṇa oli kuningas, ja hänen keskustelunsa Jaḍa Bharatan kanssa johti syvään itsetietoisuuden heräämiseen. Hän nöyrtyy, pyytää anteeksi ja tunnustaa henkisen tietämättömyytensä (SB 5.10–5.13).

Anonyymi00043 kirjoitti:

Kyllä, Rahūgaṇa oli kuningas, ja hänen keskustelunsa Jaḍa Bharatan kanssa johti syvään itsetietoisuuden heräämiseen. Hän nöyrtyy, pyytää anteeksi ja tunnustaa henkisen tietämättömyytensä (SB 5.10–5.13).

Lue lisää

Bhāgavatam ei eksplisiittisesti sano, että Rahūgaṇa välittömästi luopui kuninkuudestaan keskustelun jälkeen. Se sanoo selvästi, että hän sai ātma-jñānaa ja hyväksyi Jaḍa Bharatan gurukseen, mutta kuninkuudesta luopuminen on enemmän myöhempää perinnettä tai tulkintaa, ei suoraan mainittu tapahtuma itse tekstissä.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Bhāgavatam ei eksplisiittisesti sano, että Rahūgaṇa välittömästi luopui kuninkuudestaan keskustelun jälkeen. Se sanoo selvästi, että hän sai ātma-jñānaa ja hyväksyi Jaḍa Bharatan gurukseen, mutta kuninkuudesta luopuminen on enemmän myöhempää perinnettä tai tulkintaa, ei suoraan mainittu tapahtuma itse tekstissä.

Lue lisää

Ihmissyntymä on arvokas.
Ihminen ei ole tarkoitettu pelkkään nautinnon etsimiseen, vaan itsetutkiskeluun ja totuuden etsimiseen.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Ihmissyntymä on arvokas.
Ihminen ei ole tarkoitettu pelkkään nautinnon etsimiseen, vaan itsetutkiskeluun ja totuuden etsimiseen.

Itsetutkiskelu on korkein tehtävä
Kuten Rahūgaṇan esimerkki osoittaa, jopa kuninkaallinen valta ja asema menettävät merkityksensä, kun ihminen herää ātma-jñānaan.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Itsetutkiskelu on korkein tehtävä
Kuten Rahūgaṇan esimerkki osoittaa, jopa kuninkaallinen valta ja asema menettävät merkityksensä, kun ihminen herää ātma-jñānaan.

Hyvinvointi ei tarkoita vain aineellista hyvää
Todellinen “hyvä” (śreyas) on henkinen kasvu, ei vain hetkellinen mielihyvä (preyas).

Anonyymi00047 kirjoitti:

Hyvinvointi ei tarkoita vain aineellista hyvää
Todellinen “hyvä” (śreyas) on henkinen kasvu, ei vain hetkellinen mielihyvä (preyas).

Eläimet eivät kokoonnu yhteen pohtimaan olemassaolon tarkoitusta eivätkä kehitä syvällisiä filosofisia järjestelmiä. Ihmiset tekevät niin, ja juuri tämä kyky erottaa ihmissyntymän muista elämänmuodoista

Anonyymi00048 kirjoitti:

Eläimet eivät kokoonnu yhteen pohtimaan olemassaolon tarkoitusta eivätkä kehitä syvällisiä filosofisia järjestelmiä. Ihmiset tekevät niin, ja juuri tämä kyky erottaa ihmissyntymän muista elämänmuodoista

Lue lisää

Vain ihminen kykenee itsetutkiskeluun ja filosofiseen pohdintaan, ja siksi ihmissyntymä on tarkoitettu ātma-jñānaan

Anonyymi00049 kirjoitti:

Vain ihminen kykenee itsetutkiskeluun ja filosofiseen pohdintaan, ja siksi ihmissyntymä on tarkoitettu ātma-jñānaan

Se, mikä erottaa ihmisen eläimestä, on kyky kysyä elämän tarkoituksesta; ilman tätä kyselyä ihmissyntymä hukataan.

AI-yhteenveto
Historian suurimpana kuninkaana pidetään usein Aleksanteri Suurta (356–323 eaa.), joka loi lyhyessä ajassa yhden antiikin maailman suurimmista valtakunnista valloittamalla alueita Kreikasta Intiaan asti. Hän kuoli vain 32-vuotiaana valloittamattomana sotasankarina. Muita merkittäviä ehdokkaita ovat Kaarle Suuri.
Aleksanteri Suuri: Valloitti Persian, Egyptin ja eteni Indusjoelle saakka. Hänen valtakuntansa ulottui Niililtä Indusjoelle.
Merkitys: Hän loi perustan hellenistiselle kulttuurille, joka yhdisti kreikkalaista ja itämaista kulttuuria.
Kaarle Suuri: Frankkien kuningas, joka yhdisti suuren osan Länsi-Eurooppaa ja hänet kruunattiin keisariksi vuonna 800.
"Suurimman" kuninkaan titteli on kuitenkin tulkinnanvarainen, riippuen siitä, mitataanko sitä valloitusten laajuudella, kulttuurisella vaikutuksella vai valtakunnan kestolla.

Anonyymi00054 kirjoitti:

AI-yhteenveto
Historian suurimpana kuninkaana pidetään usein Aleksanteri Suurta (356–323 eaa.), joka loi lyhyessä ajassa yhden antiikin maailman suurimmista valtakunnista valloittamalla alueita Kreikasta Intiaan asti. Hän kuoli vain 32-vuotiaana valloittamattomana sotasankarina. Muita merkittäviä ehdokkaita ovat Kaarle Suuri.
Aleksanteri Suuri: Valloitti Persian, Egyptin ja eteni Indusjoelle saakka. Hänen valtakuntansa ulottui Niililtä Indusjoelle.
Merkitys: Hän loi perustan hellenistiselle kulttuurille, joka yhdisti kreikkalaista ja itämaista kulttuuria.
Kaarle Suuri: Frankkien kuningas, joka yhdisti suuren osan Länsi-Eurooppaa ja hänet kruunattiin keisariksi vuonna 800.
"Suurimman" kuninkaan titteli on kuitenkin tulkinnanvarainen, riippuen siitä, mitataanko sitä valloitusten laajuudella, kulttuurisella vaikutuksella vai valtakunnan kestolla.

Lue lisää

"AI-yhteenveto"

Tekoälyn vastaukset Vedoista ovat vääriä


On todella hämmästyttävää, miten kaikki kommentoivat Vedoja, tietämättä niistä yhtään mitään. Myös Wikipedian raportti Vedoista on suurilta osin väärä. Mielenkiinnosta testasin Tekoälyä ja esitin erilaisia kysymyksiä Vedoista. Joka ikinen vastaus oli väärä. Jotkut vastaukset olivat suorastaan päinvastaisia kuin Vedat. Ja mitä se voisikaan tietää, koska Vedat eivät koske vain maapalloa eivätkä vain meidän maailmankaikkeuttamme, vaan kaikkia lukemattomia maailmankaikkeuksia kaikkina aikoina. Eivätkä Vedat koske ainoastaan ihmiskuntaa vaan myös muita elämänmuotoja muissa universumeissa.


Erityisesti tämä kristityksi julistautuva, joka jatkuvasti terrorisoi tätä hindupalstaa, ei tiedä mitään Vedoista, mutta julistaa omaa ainutlaatuista ja todellista totuuttaan ja kaikki Vedat vääriksi,

Anonyymi00070 kirjoitti:

"AI-yhteenveto"

Tekoälyn vastaukset Vedoista ovat vääriä


On todella hämmästyttävää, miten kaikki kommentoivat Vedoja, tietämättä niistä yhtään mitään. Myös Wikipedian raportti Vedoista on suurilta osin väärä. Mielenkiinnosta testasin Tekoälyä ja esitin erilaisia kysymyksiä Vedoista. Joka ikinen vastaus oli väärä. Jotkut vastaukset olivat suorastaan päinvastaisia kuin Vedat. Ja mitä se voisikaan tietää, koska Vedat eivät koske vain maapalloa eivätkä vain meidän maailmankaikkeuttamme, vaan kaikkia lukemattomia maailmankaikkeuksia kaikkina aikoina. Eivätkä Vedat koske ainoastaan ihmiskuntaa vaan myös muita elämänmuotoja muissa universumeissa.


Erityisesti tämä kristityksi julistautuva, joka jatkuvasti terrorisoi tätä hindupalstaa, ei tiedä mitään Vedoista, mutta julistaa omaa ainutlaatuista ja todellista totuuttaan ja kaikki Vedat vääriksi,

Lue lisää

"Historian suurimpana kuninkaana pidetään usein Aleksanteri Suurta (356–323 eaa.), joka loi lyhyessä ajassa yhden antiikin maailman suurimmista..."

Mitä tekemistä sillä on hindupalstan kanssa?

Anonyymi00071 kirjoitti:

"Historian suurimpana kuninkaana pidetään usein Aleksanteri Suurta (356–323 eaa.), joka loi lyhyessä ajassa yhden antiikin maailman suurimmista..."

Mitä tekemistä sillä on hindupalstan kanssa?

Lue lisää

"AI-yhteenveto"

Sinähän kirjoitit:

"Allah on ainoa oikea jumala ja jeesus hänen poikansa."


Jo pelkästään tässä lauseessa on kylliksi synkretismiä.


Joten suosittelen: perusta täysin oma uusi uskonto Suomeen. Jos olet samaa, joka Israeliin pyhiinvaelluksella sai ilmestyksen ja kohtasi Indran.

Yritä levittää opetuksiasi, ei vain täällä, yhdistämällä islam, kristinusko ja kaikki muu mahdollinen, hanki seuraajia ja tee siitä Suomen ainoa virallinen uskonto.

Anonyymi00072 kirjoitti:

"AI-yhteenveto"

Sinähän kirjoitit:

"Allah on ainoa oikea jumala ja jeesus hänen poikansa."


Jo pelkästään tässä lauseessa on kylliksi synkretismiä.


Joten suosittelen: perusta täysin oma uusi uskonto Suomeen. Jos olet samaa, joka Israeliin pyhiinvaelluksella sai ilmestyksen ja kohtasi Indran.

Yritä levittää opetuksiasi, ei vain täällä, yhdistämällä islam, kristinusko ja kaikki muu mahdollinen, hanki seuraajia ja tee siitä Suomen ainoa virallinen uskonto.

Lue lisää

"AI-yhteenveto"

Sinähän kirjoitit:

"Allah on ainoa oikea jumala ja jeesus hänen poikansa."


Jo pelkästään tässä lauseessa on kylliksi synkretismiä.

"Muuten herodes oli muslimi"


Täten voidaan suositella, että sinä joka koki henkilökohtaisen hengellisen ilmestyksen, harkitsisit täysin uuden uskonnollisen liikkeen perustamista Suomessa.

Erityisen kiinnostava lähtökohta olisi, jos kyseinen henkilö, el sinä olisi kokenut pyhiinvaelluksen, Israeliin, ja saanut tuolloin merkittävän hengellisen kokemuksen tai kohtaamisen, kuten symbolisen tai mytologisen hahmon, esimerkiksi Indran, kanssa.

Tällainen kokemus voisi toimia perustana uskonnollisen liikkeen opetuksille ja ritualistiselle järjestelmälle.

Perustaja eli sinä voisit pyrkiä levittämään näitä opetuksia laajemmalle yleisölle, ei vain paikallisesti, vaan mahdollisesti kansallisesti, hyödyntäen synkretististä lähestymistapaa, jossa yhdistetään eri uskonnollisten perinteiden elementtejä, kuten islamia, kristinuskoa sekä muita merkittäviä uskonnollisia ja filosofisia traditioita.


Tavoitteena voisi olla saada liikkeelle seuraajia ja rakentaa siitä muodollinen yhteisö, jonka asema olisi Suomessa ainutlaatuinen, ja lopulta muuttaa se ainoaksi viralliseksi uskonnoksi maassa, tarjoten näin kiinnostavan esimerkin siitä, miten henkilökohtaiset hengelliset kokemukset voivat muuntua laajemmiksi kulttuurisiksi ja sosiaalisiksi ilmiöiksi.

Anonyymi00073 kirjoitti:

"AI-yhteenveto"

Sinähän kirjoitit:

"Allah on ainoa oikea jumala ja jeesus hänen poikansa."


Jo pelkästään tässä lauseessa on kylliksi synkretismiä.

"Muuten herodes oli muslimi"


Täten voidaan suositella, että sinä joka koki henkilökohtaisen hengellisen ilmestyksen, harkitsisit täysin uuden uskonnollisen liikkeen perustamista Suomessa.

Erityisen kiinnostava lähtökohta olisi, jos kyseinen henkilö, el sinä olisi kokenut pyhiinvaelluksen, Israeliin, ja saanut tuolloin merkittävän hengellisen kokemuksen tai kohtaamisen, kuten symbolisen tai mytologisen hahmon, esimerkiksi Indran, kanssa.

Tällainen kokemus voisi toimia perustana uskonnollisen liikkeen opetuksille ja ritualistiselle järjestelmälle.

Perustaja eli sinä voisit pyrkiä levittämään näitä opetuksia laajemmalle yleisölle, ei vain paikallisesti, vaan mahdollisesti kansallisesti, hyödyntäen synkretististä lähestymistapaa, jossa yhdistetään eri uskonnollisten perinteiden elementtejä, kuten islamia, kristinuskoa sekä muita merkittäviä uskonnollisia ja filosofisia traditioita.


Tavoitteena voisi olla saada liikkeelle seuraajia ja rakentaa siitä muodollinen yhteisö, jonka asema olisi Suomessa ainutlaatuinen, ja lopulta muuttaa se ainoaksi viralliseksi uskonnoksi maassa, tarjoten näin kiinnostavan esimerkin siitä, miten henkilökohtaiset hengelliset kokemukset voivat muuntua laajemmiksi kulttuurisiksi ja sosiaalisiksi ilmiöiksi.

Lue lisää

"Muuten herodes oli muslimi"

Joten suosittelen: perusta täysin oma uusi uskonto Suomeen. Jos olet samaa, joka Israeliin pyhiinvaelluksella sai ilmestyksen ja kohtasi Indran.

Yritä levittää opetuksiasi, ei vain täällä, yhdistämällä islam, kristinusko ja kaikki muu mahdollinen, hanki seuraajia ja tee siitä Suomen ainoa virallinen uskonto.


Oletko miettinyt oman uskonnon perustamista? Otat jatkuvasta eri uskonnoista joitakin elementtejä ja yhdistää niitä, vaikka ne eivät täysin sopisikaan yhteen.

Jos saat seuraajia uusille ‘ilmestyksillesi’, voit anoa lupaa, että uskontosi rekisteröidään Suomessa uudeksi uskonnoksi.

Ja seuraajia tulee, sillä myös kristityt ovat synkretistisiä uskovia, jotka uskovat yhteen synkretistiseen oppiin enemmän kuin toiseen.

Anonyymi00074 kirjoitti:

"Muuten herodes oli muslimi"

Joten suosittelen: perusta täysin oma uusi uskonto Suomeen. Jos olet samaa, joka Israeliin pyhiinvaelluksella sai ilmestyksen ja kohtasi Indran.

Yritä levittää opetuksiasi, ei vain täällä, yhdistämällä islam, kristinusko ja kaikki muu mahdollinen, hanki seuraajia ja tee siitä Suomen ainoa virallinen uskonto.


Oletko miettinyt oman uskonnon perustamista? Otat jatkuvasta eri uskonnoista joitakin elementtejä ja yhdistää niitä, vaikka ne eivät täysin sopisikaan yhteen.

Jos saat seuraajia uusille ‘ilmestyksillesi’, voit anoa lupaa, että uskontosi rekisteröidään Suomessa uudeksi uskonnoksi.

Ja seuraajia tulee, sillä myös kristityt ovat synkretistisiä uskovia, jotka uskovat yhteen synkretistiseen oppiin enemmän kuin toiseen.

Lue lisää

"Tuhat vuotinen valtakunta on nyt alussa!"

PERUSTA OMA USKONTO!

"Tuhat vuotinen valtakunta on nyt alussa!"

PERUSTA OMA USKONTO!

New age -tyylinen uusi uskonto, jossa kaikkea on otettu kaikkialta, kokeile sitä.