Teille jotka ovat jo lukeneet 6. osan: mitä mieltä olitte? Tässä muutama oma näkemykseni:
- parempi kuin 5. osa. Teksti pysyi enemmän aisoissa eikä ollut liian rönsyilevä niin kuin 5.
- vanha tuttu lukuvuoden rytmi kirjan rakenteena alkaa jo maistua puulta. (Ehkäpä 7. osassa rakenne muuttuu, niinkuin 6. loppu antoi ymmärtää.) Tokihan lukuvuosien mukaan meneminen on tavallaan koko sarjan ydinjuttu, mutta voisi kai sitä yrittää vähän rikkoa erilaisilla näkökulmilla & kirjoitustekniikoilla.
- olen jo aiemminkin miettinyt miksei Rowling pistä Harrya oikein tosissaan pohtimaan kohtaloaan: missä ollaan, minne mennään? Yleensäkin tuon ikäiset pohtivat maailmaa ja itseään valtavasti ja luulisi että niin tekisi varsinkin "Valittu" Harry, jonka harteilla on aikamoinen taakka. Vaan ei, Harry vaan toheltaa siellä täällä, on rohkea ja uhmaa kaikkea pahaa (sekä ihastuu välillä), muttei koskaan oikein pysähdy ns. katsomaan (sisäiseen) peiliin: miksi minä, mitä minulle tapahtuu?
- Rowling voisi edelleen tiivistää kerrontaansa. Viisasten kiveen ei tarvinnut 600 - 800 sivua, taika toimi tiiviimmälläkin kerronnalla.
- mutta kyllähän Potterit kuitenkin tempaavat aina mukaansa, ja nyt kiinnostaa todella lukea viimeinen osa!
- kuinka moni uskoo, että "Puoliverinen Prinssi" on todella niin paha kuin mitä loppu antoi ymmärtää??
- parempi kuin 5. osa. Teksti pysyi enemmän aisoissa eikä ollut liian rönsyilevä niin kuin 5.
- vanha tuttu lukuvuoden rytmi kirjan rakenteena alkaa jo maistua puulta. (Ehkäpä 7. osassa rakenne muuttuu, niinkuin 6. loppu antoi ymmärtää.) Tokihan lukuvuosien mukaan meneminen on tavallaan koko sarjan ydinjuttu, mutta voisi kai sitä yrittää vähän rikkoa erilaisilla näkökulmilla & kirjoitustekniikoilla.
- olen jo aiemminkin miettinyt miksei Rowling pistä Harrya oikein tosissaan pohtimaan kohtaloaan: missä ollaan, minne mennään? Yleensäkin tuon ikäiset pohtivat maailmaa ja itseään valtavasti ja luulisi että niin tekisi varsinkin "Valittu" Harry, jonka harteilla on aikamoinen taakka. Vaan ei, Harry vaan toheltaa siellä täällä, on rohkea ja uhmaa kaikkea pahaa (sekä ihastuu välillä), muttei koskaan oikein pysähdy ns. katsomaan (sisäiseen) peiliin: miksi minä, mitä minulle tapahtuu?
- Rowling voisi edelleen tiivistää kerrontaansa. Viisasten kiveen ei tarvinnut 600 - 800 sivua, taika toimi tiiviimmälläkin kerronnalla.
- mutta kyllähän Potterit kuitenkin tempaavat aina mukaansa, ja nyt kiinnostaa todella lukea viimeinen osa!
- kuinka moni uskoo, että "Puoliverinen Prinssi" on todella niin paha kuin mitä loppu antoi ymmärtää??
Vastaukset 7
Vanhimmat
- parempi kuin 5. osa. Teksti pysyi enemmän aisoissa eikä ollut liian rönsyilevä niin kuin 5.
Jep, tuo rönsyileväisyys ja liian yksityiskohtaiset kuvaukset tekivät viitosesta paikoitelle pitkästyttävää luettavaa. Viimeiset osat eivät yllä samalle tasolle kuin sarjan alkupää.
- vanha tuttu lukuvuoden rytmi kirjan rakenteena alkaa jo maistua puulta.
Kyllä minustakin.
- olen jo aiemminkin miettinyt miksei Rowling pistä Harrya oikein tosissaan pohtimaan kohtaloaan: missä ollaan, minne mennään?
Siriuksen kuoleman olisi luullut laittavan Harryn aikuistumaan.
- Rowling voisi edelleen tiivistää kerrontaansa. Viisasten kiveen ei tarvinnut 600 - 800 sivua, taika toimi tiiviimmälläkin kerronnalla.
Ehdottomasti samaa mieltä. En usko seiskan olevan tiivistetympi mutta kaipaan Rowlingin alkuaikojen kerrontaa.
- mutta kyllähän Potterit kuitenkin tempaavat aina mukaansa, ja nyt kiinnostaa todella lukea viimeinen osa!
Niin! Pohdin myös mitä Rowling tekee sen jälkeen.
- kuinka moni uskoo, että "Puoliverinen Prinssi" on todella niin paha kuin mitä loppu antoi ymmärtää??
Ei, en voi uskoa sitä vaikken ole kalkarosta erityisesti rakastanut. Se ei käy järkeen. Ehkä Albus oli uhrattava jotta tiedät-kai-kuka luottaa häneen - ja Kalkaros voi puolestaan pettää Voltsun. Kuka tietää mitä "please, severus" tarkoitti. Onkohan kaukaa haettu.
Viimeiset osat eivät yllä samalle tasolle kuin sarjan alkupää.
* Samaa mieltä! Suosikkini on Azkabanin vanki. Sen jälkeen alkoi (suosion myötä?) tuo liian lavea kerronta.
Siriuksen kuoleman olisi luullut laittavan Harryn aikuistumaan.
* 6. osassahan Siriusta ei mainita juuri ollenkaan, paitsi niin, ettei Harry kestä puhua hänestä, tuskin edes ajatella. Toisaalta suuri suruhan voi olla juuri tuota...
Niin! Pohdin myös mitä Rowling tekee sen jälkeen.
* Niinpä. Rahaa ja mainetta on yli kaikkien odousten - entä sitten? Löytyykö enää kirjoitettavaa?
Ei, en voi uskoa sitä vaikken ole kalkarosta erityisesti rakastanut. Se ei käy järkeen. Ehkä Albus oli uhrattava jotta tiedät-kai-kuka luottaa häneen - ja Kalkaros voi puolestaan pettää Voltsun. Kuka tietää mitä "please, severus" tarkoitti. Onkohan kaukaa haettu.
* Joko 1) Kalkaros on Todella Hyvä, ja 6. osan tapahtumat ovat iso suurempaa kuvioita, joka paljastuu 7. osassa. Huom. A.D. sanoi jatkuvasti luottavansa Kalkarokseen, ja A.D. sentään taitaa olla Potterin viisain hahmo. Tai 2) Kalkaros on Todella Paha ja ylittänyt A.D.nkin viisauden pahuudessaan. Niin tai näin, Kalkaros nousi nyt yhdeksi päähenkilöistä.
"Ei, en voi uskoa sitä vaikken ole kalkarosta erityisesti rakastanut. Se ei käy järkeen. Ehkä Albus oli uhrattava jotta tiedät-kai-kuka luottaa häneen - ja Kalkaros voi puolestaan pettää Voltsun. Kuka tietää mitä "please, severus" tarkoitti. Onkohan kaukaa haettu.
* Joko 1) Kalkaros on Todella Hyvä, ja 6. osan tapahtumat ovat iso suurempaa kuvioita, joka paljastuu 7. osassa. Huom. A.D. sanoi jatkuvasti luottavansa Kalkarokseen, ja A.D. sentään taitaa olla Potterin viisain hahmo. Tai 2) Kalkaros on Todella Paha ja ylittänyt A.D.nkin viisauden pahuudessaan. Niin tai näin, Kalkaros nousi nyt yhdeksi päähenkilöistä. "
Itse en ole kauheasti Harry Potteria kerennyt pohtimaan, mutta tuo mitä kirjoitit oli kyllä tosi hyvin keksitty! :)
Olen aivan samaa mieltä!
JOs Albus oli uhrattava että Voldemort joskus voitetaan... Voivoi... En olisi uskonut Dumbledoren kuolevan!
Itse aivan rakastin tätä kirjaa, juuri tämän takia, että Severus 'käänsi takkinsa', mutta jos hän ei oikeasti takkiaan kääntänytkään? Hmm...
Olisin luullut, että puoliverinen prinssi olisi ollut Voldemort, kun kirja (taikajuomien) oli ostettu noin viisikymmentä vuotta sitten. Mutta tämä olikin ovela käänne...
Minua myös kiinnosti Riddlen menneisyys, sekin teki kirjasta tajuttoman mielenkiintoisen.
En usko, että Dracosta on kuolonsyöjäksi, ja jollei tuossa lopussa kuolonsyöjät olisi tulleet pihamaalle hänen kanssaan ja Snape Dumbledorea tappanut. Siis tarkoitan: jos Draco olisi ollut koko ajan siellä yksin, hän ei olisi kyllä tappanut Dumbledorea. Eiei.
Itse asiassa uskon, että Draco tulee hyvien puolelle lopulta.
"Joko 1) Kalkaros on Todella Hyvä, ja 6. osan tapahtumat ovat iso suurempaa kuvioita, joka paljastuu 7. osassa. Huom. A.D. sanoi jatkuvasti luottavansa Kalkarokseen, ja A.D. sentään taitaa olla Potterin viisain hahmo. Tai 2) Kalkaros on Todella Paha ja ylittänyt A.D.nkin viisauden pahuudessaan. Niin tai näin, Kalkaros nousi nyt yhdeksi päähenkilöistä."
TAI - onhan vielä yksi mahdollisuus. 3)Kalkaros on toiminut koko ajan omaksi edukseen, eikä ehkä itsekään tiennyt kummalla puolella olisi ennen sen valan tekemistä, vaan luovinut molemmilla puolilla. Lopussa oli valintana Dumbledoren kuolema tai oma kuolema, ja kaikkihan tietävät miten Snapu valitsi.
Okei, en usko tuohon itsekään, mutta periaatteessa se olisi ehkä mahdollista.
Minusta Harryn suhtautuminen Siriukseen oli outoa. Olisi sitä asiaa jotenkin pitäny käsitellä. Omituista ensin raivota ja murehtia ja masentua ja sitten päättää olla ajattelemattakaan koko tyyppiä saati puhua asiasta kellekään.
Romantiikassa Rowling oli kyllä surkean arvattava. Mä niin toivoin että se olis repässy jotain, mut ei. Herm&Ron, Harry&Ginny (niissä kohdissa melkein vaikeroin) ja Remus&Tonks. Mä jo luulin et se olis yllättäny Siriuksel ja Tonksil, mut paljastuhan se rakkaudenkohde sit lopulta vanhaks kunnon Rempaks.
Dracon kohdalta tarina meni juuri niin kuin olin kuvitellutkin, melkein hihkuin innoissani kun Harry löysi Dracon Myrtin seurasta ja kun Dumppis taivutteli Dracoa vaihtamaan puolta.
dumbledorehan sano et se luottaa kalkarokseen ja sano myös " se on minun ja kalkaroksen välinen asia" eli jos dumbledore ja kalkaros oli sopinu sen????
Itseäni on ihan alusta asti mietityttänyt tuo D:n luottamus Kalkarosta kohtaan. Koska D kuitenkin on hyvin viisas - se on annettu kirjoissa ymmärtää ties kuinka monesti - niin miten hän voi niin sokean tuntuisesti aina vain luottaa Kalkarokseen, joka on ainakin lukijalle aina vaikuttanut hyvin ilkeältä ja pahaltakin.
Tämä uusin, kuudes, kirja antoi yhden vastausmahdollisuuden - ainkin minulle. Minä nimittäin aloin pohtimaan, että ehkä myös Dumbledore ja Kalkaros solmivat joskus tämän 'unbreakable vow':n -siis särkymättömän valan. Silloinhan Dumbledore olisi huoletta voinut luottaa Kalkarokseen...kirjassahan mainittiin että mikäli valan rikkoo, kuolee.
Tämä on siis vain minun ideani ja ajatukseni tästä asiasta. :)
täällä nyt viisaita ihmisiä. :D
Tuo voisi hyvinkin pitää paikkansa mielestäni.
Dumbledorehan on juuri useasti mainittu hyvin viisaaksi, niin uskon hänen tietävän mitä hän tekee (teki siis).
Harmi kun hän kuoli... :(