Olin tänään koiran kanssa lenkillä. Huomioni kiinnittyi tuhansiin nauru- ja kalalokkeihin, jotka jahtasivat hyönteisiä ilmassa. Osa lokeista oli hyvin korkealla, ainakin arviolta 400:ssa metrissä. Alimmat lokit olivat matalalla, 10-100 metrissä. Ne kieppuivat edestakaisin kaarrellen, napaten välillä hyönteisiä suuhunsa. Niitä oli niin valtavasti, että en koskaan ennen ole niin suurta luonnonnäytelmää nähnyt. Toissa päivänä oli myös lokkien hyönteismetsästys käynnissä eri aluulla, mutta ei niin suurella joukolla. Minulla oli aurinkolasit, niin pystyin katselemaan kohti kirkasta taivasta ja siellä korkeuksissa oli myös tervapääskysten jahti käynnissä. Niitä ei kuitenkaan ollut kovin niin paljoa. Tätä näytelmää kesti vain - minun havainnosta lukien - noin 25 minuuttia. Sitten ne hävisivät jonnekkin, tosin muutamia kymmeniä kalalokkeja jäi maahan, ilmeisesti myös hyönteisiä jahtaamaan.
Aprikoin mielessäni syytä ilmiöön. Sen tiesin, että hyöteisiä ne jahtasivat, koska itse näin sen alimmista lokeista. Mutta mistä niitä hyönteisiä niin paljon tuli ja niin pieneksi ajaksi? Aikaisemmin oli ollut ukkonen ja sen päälle satoi aika paljon. Tuuli oli paremmin heikkoa ja ilma oli helteinen. Myös sade oli laskannut. Ajattelin, että olisiko matalapaineella jotakin tekemistä tähän ilmiöön? Vai olisiko ollut jollakin hyönteislajilla jonkinlainen vaellus menossa?
Lapsena näin joskus siipimuurahaisia, sanottiin "lentokusiaisiksi", mutta en niitä ainakaan huomannut. Nehän tippuivat esimerkiksi autojen katoille. Kävi mielessä että jos niitten jonkinlainen vaellus olisi ollut kyseessä. Niitä ne ei kuitenkaan olleet, koska en juomannut niitten "tippuvan" mihinkään. Tämä tapaus sattui Raahessa tänään noin kello 17.30-17.55. Harrastan itse lintujen kiikaroimista, mutta kiikaria ei ollut mukana. Mitä muut lintuharrastajat tuumaa tapauksesta? Ja jos on "paikalla" hyönteisasiantuntijoita, mitä teillä tulee mieleen?
Taivaalla...
12
1896
Vastaukset
- yuyu
Asun Keravalla ja eilen oli muurahaisten(mustien) parveilulento käynnissä. Siivekkäitä muurahaisia suorastaan kuhisi pihallamme ja nousi lentoon. Olen huomannut, että lento tapahtuu seisovalla ilmalla ja ennen ukkosta. Tervapääskyt lensivät aivan alhaalla suurin joukoin pihamme yllä, eikä kuulunut kuin nopeita siipien suhahduksia ja nokkien napsahduksia, kun ne popsivat häälennolleen lähteneitä muurahaisia. Kun parveilu lakkasi, lensivät pääskyt tavallisille korkeuksilleen. Luulenpa, että saman ilmiön olet sinäkin nähnyt!
- Juuso
Melkein joka vuosi onnistuu näkemään tällaisen tapahtuman, jossa lokit ja tervapääskyt kerääntyvät napsimaan parveilevia muurahaisia. Niiden parveilu tosiaan tapahtuu melkein aina tyynellä. hiostavalla ja lämpimällä säällä, ennen tai jälkeen ukkosen /ja/tai sateen. Eilen oli juuri sellainen sää, että parveiluja varmaan tapahtui.
Sitä olen ihmetellyt, että mistä lokit keksivät kaukana rannoista kuivan maan päällä tapahtuvan parveilun. Ilmeisesti ne osaavat tulkita tervapääskyjen liikkeitä. Tai sitten yksi lokki osuu sattumalta paikalle ja muut näkevät sen liikkeistä, että pöytä on katettu.
Jos parveilu tapahtui rannan tuntumassa, voi kyseessä olla myös jonkun vesihyönteisen (surviaiset, sirvikkäät, vesiperhot) massakuoriutuminen. Tällaista massakuoriutumista saan seurata melkein joka kesä mökilläni. Sekin lokit ja tervapääskyt keksivät heti. Viime vuosina olen saanut vieraakseni ison parven pikkulokkeja kun kuoriutuminen tapahtuu. Muuten niitä ei juuri näe kuin yksittäisiä poikueita silloin tällöin. (Paikka on Kitkalla).
Ja sekin on mahdollista, että liikkeellä oli iso parvi vaeltavia perhosia. Tosin se, että ilmiö oli paikallinen tai liikkui vain hitaasti johonkin suuntaan, viittaisi enneminkin muurahaisiin tai vesihyönteisiin. Vaeltavien perhosten tapauksessa lokit olisivat varmaan seuranneet lentäviä ja/tai ilmavirran mukana kulkevia perhosia. Perhosia ei muutenkaan ole edes vaelluksella sellaista määrää kuin noita edellisiä.
Näistä kolmesta vaihtoehdosta muurahaiset lienevät todennäköisin vaihtoehto ja perhoset epätodennäköisin. - porukkaa!
Juuso kirjoitti:
Melkein joka vuosi onnistuu näkemään tällaisen tapahtuman, jossa lokit ja tervapääskyt kerääntyvät napsimaan parveilevia muurahaisia. Niiden parveilu tosiaan tapahtuu melkein aina tyynellä. hiostavalla ja lämpimällä säällä, ennen tai jälkeen ukkosen /ja/tai sateen. Eilen oli juuri sellainen sää, että parveiluja varmaan tapahtui.
Sitä olen ihmetellyt, että mistä lokit keksivät kaukana rannoista kuivan maan päällä tapahtuvan parveilun. Ilmeisesti ne osaavat tulkita tervapääskyjen liikkeitä. Tai sitten yksi lokki osuu sattumalta paikalle ja muut näkevät sen liikkeistä, että pöytä on katettu.
Jos parveilu tapahtui rannan tuntumassa, voi kyseessä olla myös jonkun vesihyönteisen (surviaiset, sirvikkäät, vesiperhot) massakuoriutuminen. Tällaista massakuoriutumista saan seurata melkein joka kesä mökilläni. Sekin lokit ja tervapääskyt keksivät heti. Viime vuosina olen saanut vieraakseni ison parven pikkulokkeja kun kuoriutuminen tapahtuu. Muuten niitä ei juuri näe kuin yksittäisiä poikueita silloin tällöin. (Paikka on Kitkalla).
Ja sekin on mahdollista, että liikkeellä oli iso parvi vaeltavia perhosia. Tosin se, että ilmiö oli paikallinen tai liikkui vain hitaasti johonkin suuntaan, viittaisi enneminkin muurahaisiin tai vesihyönteisiin. Vaeltavien perhosten tapauksessa lokit olisivat varmaan seuranneet lentäviä ja/tai ilmavirran mukana kulkevia perhosia. Perhosia ei muutenkaan ole edes vaelluksella sellaista määrää kuin noita edellisiä.
Näistä kolmesta vaihtoehdosta muurahaiset lienevät todennäköisin vaihtoehto ja perhoset epätodennäköisin.Joo, meren ranta on tästä paikasta noin 1,5 km päässä. No kyllä ne "siipikusiaisepäilyni" taisi osua aika nappiin. Mutta en kyllä yhtään muurahaista nähnyt missään. Jos ne oli muurahaisia, mihin ne oli matkalla? Onko ne tuttuja kekomuurahaisia, vai jotain muuta lajia? Kyllä se olin niin valtava luonnonnäytelmä, että ei hevin mielestä lähde! Yksi pariskuntakin sitä ihmetteli, mutta en osannut muuta sanoa kuin että hyönteisiä jahtaavat. Ihmiset jotka eivät ole ehkä muuten luonnosta kiinnostuneet, tälläisen kyllä huomaavat. Tämähän "keskustelupalsta" käy ihan Luontoillasta!!
- Juuso
porukkaa! kirjoitti:
Joo, meren ranta on tästä paikasta noin 1,5 km päässä. No kyllä ne "siipikusiaisepäilyni" taisi osua aika nappiin. Mutta en kyllä yhtään muurahaista nähnyt missään. Jos ne oli muurahaisia, mihin ne oli matkalla? Onko ne tuttuja kekomuurahaisia, vai jotain muuta lajia? Kyllä se olin niin valtava luonnonnäytelmä, että ei hevin mielestä lähde! Yksi pariskuntakin sitä ihmetteli, mutta en osannut muuta sanoa kuin että hyönteisiä jahtaavat. Ihmiset jotka eivät ole ehkä muuten luonnosta kiinnostuneet, tälläisen kyllä huomaavat. Tämähän "keskustelupalsta" käy ihan Luontoillasta!!
Ne voi olla tavallisia kekomuurahaisia, hevosmuurahaisia tai mitä tahansa muita muurahaisia. Kaikkien pesissä kehittyy uusia kuningattaria ja hedelmöittämiskykyisiä urosmuurahaisia, joilla on siivet (siivettömät keoissa näkyvät työläiset ovat hedelmättömiä naaraita). Jostain yhteisestä merkistä (sopiva sää, melko tyyntä, lämmmintä ja kosteaa) kaikki tietyn lajin pesät lähettävät siipimurkut matkaan täsmälleen yhtäaikaa. Kuningattaret parittelevat lennossa, jonka jälkeen urokset kuolevat. Sperma riittää kuningattarelle sen loppuelämäksi (useita vuosia) jona aikana se tuottaa jopa satojatuhansia munia. Parittelun jälkeen kuningattaret laskeutuvat maahan, tiputtavat siipensä ja etsivät hyvän paikan, johon ne yrittävät perustaa uuden yhteiskunnan. Suurin osa yrityksitä epäonnistuu, mutta aina joku kuningatar onnistuu löytämään vapaan ja suotuisan alueen, jossa pesän perustaminen onnistuu.
Juhannuksena olin melomassa ydellä isolla järvellä. Oli tyyntä ja järven pinta oli kilometrien matkalta täynnä vedessä sätkiviä siipimuurahaisia. Niitä oli joka neliömetrillä parikappaletta, yhteensä varmaan miljoonia. Sain verkosta pari harria ja siikaa, jotka olivat syöneet itsensä aivan täyteen muurahaisia.
PS. Vielä paljon murkkuja komeamman parveilun näin yhtenä kesäiltana parikymmentä vuotta sitten Muonion kyläraitilla. Tien päällä parin kilometrin matkalla (jonka kävelin - niitä näytti jatkuvan eteenpäinkin ainakin seuraavaan mutkaan asti) oli valtavia parvia jotain sukasääskiä (eivät pure ihmistä). Kaukaa katsellen parvet olivat kuin isosta nuotiosta lähtevä musta savupatsas. Parvia oli muutaman kymmenen metrin välein. Jokainen oli useita kymmeniä metrejä korkea, alapäästä n. parimetriä paksu ja ylhäältä kymmenmetrinen melkein läpinäkymätön "tornadosuppilo" (ne tosiaan näytti pyörivät suppilona kuin torbnado). Ihan järjetön määrä hyönteisiä. Niitä ei näyttänyt saalistavan yksikään lintu.
- THe
Olen myös nähnyt saman esityksen, pääosassa silloin hevosmuurahaiset, tiirat ja naurulokit. Aikamoista lentonäytöstä, nokat vaan kalisi kun noukkivat niitä. Asukkaiden mukaan jokavuotinen ilmiö.
- KTH
Tuulet kiertävät korkeapaineen keskusta myötäpäivään, jolloin korkean länsipuolella puhaltaa etelästä. Hieman laventaen myös nyt vallitseva kaakkoisvirtaus on lämmin.Ilma on lämmintä ainakin kilometrin korkeuteen asti. Kun tähän vielä liittyy ukkosluontoinen säätila, se aktivoi monet hyönteisryhmät, myös perhoset, vaeltamaan. Nythän tällainen "vaellusputki" on vallinnut jo kauan. Varmaan ilmassa on myös hyvin pieniä eläimiä, sellaisia, jotka eivät ole joutuneet sinne omasta ratkaisustaan. Tätä aeroplanktonia juuri tervapääsky pyydystää.Yhteenveto: Ilmassa on kaiken kokoista saalista kirvoista muurahaisiin, pikkuperhosiin ja myös suurperhosiin.Hyönteisharrastajat tekevät löytöjä näinä viikkoina.
- porukkaa!
KTH kirjoitti:
Tuulet kiertävät korkeapaineen keskusta myötäpäivään, jolloin korkean länsipuolella puhaltaa etelästä. Hieman laventaen myös nyt vallitseva kaakkoisvirtaus on lämmin.Ilma on lämmintä ainakin kilometrin korkeuteen asti. Kun tähän vielä liittyy ukkosluontoinen säätila, se aktivoi monet hyönteisryhmät, myös perhoset, vaeltamaan. Nythän tällainen "vaellusputki" on vallinnut jo kauan. Varmaan ilmassa on myös hyvin pieniä eläimiä, sellaisia, jotka eivät ole joutuneet sinne omasta ratkaisustaan. Tätä aeroplanktonia juuri tervapääsky pyydystää.Yhteenveto: Ilmassa on kaiken kokoista saalista kirvoista muurahaisiin, pikkuperhosiin ja myös suurperhosiin.Hyönteisharrastajat tekevät löytöjä näinä viikkoina.
Puhuit hyönteisharrastajista. Minkalaista hyönteisharrastus on? Joskus olen nähnyt tv:ssä, että kerätään perhosia. Tehdäänkö havaintoja erilajisista hyönteisistä? Kuuluuko "kuvaan" harvinaisuudet, niin kuin lintuharrastuksessa, jota keväisin harrastan? Kertokaapa hyönteisharrastajat!
Itse harrastan lintujen tarkkailua, varsinkin keväisin ja alkukesäisin. Syksyllä tulee kuvaan metsästys ja eritoten jäniksen metsästys. Omistan suomenajokoiran, ajaa jänistä ja ainakin viime syksynä ajoi kettua pari kertaa. Toisella kerralla näin ketun viiden metrin päästä. Repolainen säästi nahkansa, kun "aseena" oli vain sieniämpäri. Tuli viereen ja hetken tuijotettiin toisiamme silmiin. Kun sanoin "huh", palasi kettu sinne mistä tulikin. Että usko miten palava ja tiukka villieläimen katse voi olla! - KTH
porukkaa! kirjoitti:
Puhuit hyönteisharrastajista. Minkalaista hyönteisharrastus on? Joskus olen nähnyt tv:ssä, että kerätään perhosia. Tehdäänkö havaintoja erilajisista hyönteisistä? Kuuluuko "kuvaan" harvinaisuudet, niin kuin lintuharrastuksessa, jota keväisin harrastan? Kertokaapa hyönteisharrastajat!
Itse harrastan lintujen tarkkailua, varsinkin keväisin ja alkukesäisin. Syksyllä tulee kuvaan metsästys ja eritoten jäniksen metsästys. Omistan suomenajokoiran, ajaa jänistä ja ainakin viime syksynä ajoi kettua pari kertaa. Toisella kerralla näin ketun viiden metrin päästä. Repolainen säästi nahkansa, kun "aseena" oli vain sieniämpäri. Tuli viereen ja hetken tuijotettiin toisiamme silmiin. Kun sanoin "huh", palasi kettu sinne mistä tulikin. Että usko miten palava ja tiukka villieläimen katse voi olla!Perhoset ovat monesta syystä harrastetuin hyönteisryhmä. Asiallisin syistä lienee kirjallisuuden saatavuus, mutta muitakin on. Itse aloitin keräilyn vuonna 52 erään esikuvahenkilön innoittamana. Kerääminenhän tavallaan todistaa havainnon ja varmentaa lajin määrityksen.Kerääminen voidaan kohdentaa sekä paikallisesti että kohteen systemaattisten ryhmien mukaan. Itse keräsin suurperhosia Suomessa.Pääasialliset keruualueet kesänvietto- ja asuinpaikkani satunnaisemmat retkiseudut.Kokoelmani on vaatimaton, noin 500 lajia, näitä vaihtelevia yksilömääriä,1-8.
Onneksi hyönteisharrastus on laajentunut monin tavoin. Moni iäkkäämpi (kuten minäkin) on luopunut tappamisesta ja suuntautunut muilla tavoin esim valokuvaukseen. Keräilyä kai oikeuttaisi ekologinen tutkimus. Hyönteiset ilmentävät herkästi ympäristön tilaa.
Aktiivikautenani perhoset olivat vahvasti "mun juttu". Ympäristöt, jotka tavalliselle kulkijalle olivat vain maisemia olivat minulle rikkaita, salaperäisiä ja sisällökkäitä.Mitähän tuoltakin löytyisi, ajattelin usein esim junan ikkunasta eri biotooppeja seuraillessani. Esim yö, jolloin muut nukkuvat oli omaa erityisaikaani tämän "henkien manaamiseni" parissa. Odottelin ns valvontavalolla (elohopealamppu metsään vietynä) yön illasta aamupuolelle. Hyvässä ja tavallisessakin ympäristössä havaittujen lajien määrä nousi yli sadan helposti.Muitakin pyyntitapoja on.
Kun hyönteisharrastaja kuolee, hänen kokoelmansa pitäisi olla siten järjestetty, että se voidaan lahjoittaa jollekin museolle. Oikeastaan kerääjän pitäisi jo eläessään hoitaa tämä asia. Keräämisellä pitää olla jokin painavampi peruste kuin se, että on kiva saada saalis tai otukset ovat kauniita.
Hyönteisharrastuksesta on opaskirjoja ja Suomessa on myös hyönteistieteellisiä yhdistyksiä. Itse kuulun Suomen perhostutkijain seuraan. Sillä on omat kotisivunsakin. - porukkaa!
KTH kirjoitti:
Perhoset ovat monesta syystä harrastetuin hyönteisryhmä. Asiallisin syistä lienee kirjallisuuden saatavuus, mutta muitakin on. Itse aloitin keräilyn vuonna 52 erään esikuvahenkilön innoittamana. Kerääminenhän tavallaan todistaa havainnon ja varmentaa lajin määrityksen.Kerääminen voidaan kohdentaa sekä paikallisesti että kohteen systemaattisten ryhmien mukaan. Itse keräsin suurperhosia Suomessa.Pääasialliset keruualueet kesänvietto- ja asuinpaikkani satunnaisemmat retkiseudut.Kokoelmani on vaatimaton, noin 500 lajia, näitä vaihtelevia yksilömääriä,1-8.
Onneksi hyönteisharrastus on laajentunut monin tavoin. Moni iäkkäämpi (kuten minäkin) on luopunut tappamisesta ja suuntautunut muilla tavoin esim valokuvaukseen. Keräilyä kai oikeuttaisi ekologinen tutkimus. Hyönteiset ilmentävät herkästi ympäristön tilaa.
Aktiivikautenani perhoset olivat vahvasti "mun juttu". Ympäristöt, jotka tavalliselle kulkijalle olivat vain maisemia olivat minulle rikkaita, salaperäisiä ja sisällökkäitä.Mitähän tuoltakin löytyisi, ajattelin usein esim junan ikkunasta eri biotooppeja seuraillessani. Esim yö, jolloin muut nukkuvat oli omaa erityisaikaani tämän "henkien manaamiseni" parissa. Odottelin ns valvontavalolla (elohopealamppu metsään vietynä) yön illasta aamupuolelle. Hyvässä ja tavallisessakin ympäristössä havaittujen lajien määrä nousi yli sadan helposti.Muitakin pyyntitapoja on.
Kun hyönteisharrastaja kuolee, hänen kokoelmansa pitäisi olla siten järjestetty, että se voidaan lahjoittaa jollekin museolle. Oikeastaan kerääjän pitäisi jo eläessään hoitaa tämä asia. Keräämisellä pitää olla jokin painavampi peruste kuin se, että on kiva saada saalis tai otukset ovat kauniita.
Hyönteisharrastuksesta on opaskirjoja ja Suomessa on myös hyönteistieteellisiä yhdistyksiä. Itse kuulun Suomen perhostutkijain seuraan. Sillä on omat kotisivunsakin.Kiitos asiantuntevasta selostuksesta. Tänään noin klo 18.00 olin koiran kanssa lenkillä. Samalla yritin tarkkailin perhosia. Minulla oli vanhan kiikarin, olisiko se etuobjektiivi. Sillä tutkin perhosia. Kun kävelin heinikkoista aluetta, jossa kasvoi myös horsmaa, "pölähteli" hyvin paljon perhosia lentoon. Pääsin joitakin yksilöitä katsomaan läheltäkin ja kun en tunne lajeja, täytyy kysyä.
Yhden perhosen siivet oli ehkä oranssinpunaiset. Siipien ulkoreunoilla kulki tumma vyö. Sen siivet oli auki, kun istui jonkin kasvin päällä. Mitta päästä takaruumiin päähän, oli jotain 10-12 mm. Erittäin kaunis perhonen. Mikä oli laji?
Toinen perhonen oli valkoinen, tuli jopa mieleen että olisi perhosen "haamu", niin valkoinen se oli. Silmät oli vain tummat. Ehkä kokoluokka sama. Kun istui, oli siivet yläsupussa. Piti siis yhdessä niitä. Nämä perhoset oli niitä jotka "pölähteli" lentoon. Olisiko mikä tämä laji? Nämä ovat kyllä aika epämääräisiä tuntomerkkejä.
Sitten vielä oli sellaisessa ,olisiko kasvin laji Ohdake, sen yläosassa mustia kirvoja. Niiden ympärillä pyöri mauriaisia, jotka otti kirvoilta mettä. Aivan selvästi näki kun peräpäästä tuli kirkas tippa. Kirvat olivat mustia ja niitä oli erikokoisia. Jotkut oli suurempia ja pullukoita, toiset pienempiä. Mustia kaikki, eli ilmeisesti samaa lajia. Hyvin pieniä, ehkä 1-1,5 mm. Mihin mauriaiset tarvitsevat mettä? - KTH
porukkaa! kirjoitti:
Kiitos asiantuntevasta selostuksesta. Tänään noin klo 18.00 olin koiran kanssa lenkillä. Samalla yritin tarkkailin perhosia. Minulla oli vanhan kiikarin, olisiko se etuobjektiivi. Sillä tutkin perhosia. Kun kävelin heinikkoista aluetta, jossa kasvoi myös horsmaa, "pölähteli" hyvin paljon perhosia lentoon. Pääsin joitakin yksilöitä katsomaan läheltäkin ja kun en tunne lajeja, täytyy kysyä.
Yhden perhosen siivet oli ehkä oranssinpunaiset. Siipien ulkoreunoilla kulki tumma vyö. Sen siivet oli auki, kun istui jonkin kasvin päällä. Mitta päästä takaruumiin päähän, oli jotain 10-12 mm. Erittäin kaunis perhonen. Mikä oli laji?
Toinen perhonen oli valkoinen, tuli jopa mieleen että olisi perhosen "haamu", niin valkoinen se oli. Silmät oli vain tummat. Ehkä kokoluokka sama. Kun istui, oli siivet yläsupussa. Piti siis yhdessä niitä. Nämä perhoset oli niitä jotka "pölähteli" lentoon. Olisiko mikä tämä laji? Nämä ovat kyllä aika epämääräisiä tuntomerkkejä.
Sitten vielä oli sellaisessa ,olisiko kasvin laji Ohdake, sen yläosassa mustia kirvoja. Niiden ympärillä pyöri mauriaisia, jotka otti kirvoilta mettä. Aivan selvästi näki kun peräpäästä tuli kirkas tippa. Kirvat olivat mustia ja niitä oli erikokoisia. Jotkut oli suurempia ja pullukoita, toiset pienempiä. Mustia kaikki, eli ilmeisesti samaa lajia. Hyvin pieniä, ehkä 1-1,5 mm. Mihin mauriaiset tarvitsevat mettä?Oranssinvärinen on mitä luultavimmin loistokultasiipi (Heodes virgaureae). Sen lentoaika on juuri parhaillaan. Sade katkoo lentoa niin, että se saattaa harvinaistua tilapäisesti lähivuosina.
Valkeaa veikkaisin leppävalkomittariksi (Cabera pusaria) Vaikka se on enemmän liikkeellä hämärissä ei ole ihme vaikka sen tapaisi päivälläkin. Tyypillistä maitohorsman kukilla käynti.Erittäin yleinen ja runsas, lentää suuren osan kesästä.
Muurahaisethan käyttävät kirvojen makeaa mesikastetta ravintonaan. Ne kuljettavat kirvoja uusille kasviyksilöille kuin karjaa ikään.kirvat tavoittelevat kasveista proteiineja ja niiltä jää sokeria "yli". Sokeri tiputellaan näin luontoon mistä muut eläimet voivat hyödyntää sitä. - Taiv.poruk..
KTH kirjoitti:
Oranssinvärinen on mitä luultavimmin loistokultasiipi (Heodes virgaureae). Sen lentoaika on juuri parhaillaan. Sade katkoo lentoa niin, että se saattaa harvinaistua tilapäisesti lähivuosina.
Valkeaa veikkaisin leppävalkomittariksi (Cabera pusaria) Vaikka se on enemmän liikkeellä hämärissä ei ole ihme vaikka sen tapaisi päivälläkin. Tyypillistä maitohorsman kukilla käynti.Erittäin yleinen ja runsas, lentää suuren osan kesästä.
Muurahaisethan käyttävät kirvojen makeaa mesikastetta ravintonaan. Ne kuljettavat kirvoja uusille kasviyksilöille kuin karjaa ikään.kirvat tavoittelevat kasveista proteiineja ja niiltä jää sokeria "yli". Sokeri tiputellaan näin luontoon mistä muut eläimet voivat hyödyntää sitä.Loistokultasiipi, olipa arvokkaan tuntuinen lajinnimi. Leppävalkomittarikin on jotain fantastista! Ehkä ensimmäiset outojen lajien tuntemukset. Täytyykin Googlesta käydä katsomassa kuvia noista perhosista. Minua on varsinkin tänä kesänä alkanut kiinnostamaan hyönteiset ja kaikki kovakuoriaiset. Yleensäkin peineliömaailma. Kyllä aikaisempinakin vuosina minua "ötökät" ovat kiinnostaneet, mutta tänä kesänä enempi. Kun lintusesonkiaika alkaa olla ohi, olen alkanut tutkimaan pikkueläviä. Luonnossa riittää tutkimista!
"Sade katkoo lentoa niin, että se saattaa harvinaistua tilapäisesti lähivuosina".
Tätä en ymmärtänyt. Miten sade katkoo lentoa, että se vaikuttaa seuraaviin vuosiin?
- Kiikaroija
Aika hauskaa, että täältä löytyi vastaus!
Tulin töistä Itiksen suunnalta Vuosaareen ja Puotilassa jo kävi sellainen lokkien kuhina että. Nyt pääsin kotiin Aurinkolahteen ja kiikarilla näkyivät sekä lentelevät hyönteiset että tietysti niitä napsivat lokit. Pääskysiä ei juuri näy.
Sää on puolipilvinen ja poutainen, lämmintä on. Ei ole satanut eikä ole ennusteissakaan. Meren rantaan tästä on n. 300 m.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Onks sulle väliä, jos jokin kaivattusissa
ei ole täydellistä? Esim. venytysmerkit, arvet, selluliitti, epäsymmetriset rinnat, vinot hampaat jne?854550- 1273958
Shokkiyllätys! 31-vuotias Hai asuu vielä "kotona" - Anna-vaimon asenne ihmetyttää: "No ei tämä..."
Hmmm, mitenhän sitä suhtautuisi, jos aviomies/aviovaimo asuisi edelleen lapsuudenperheensä kanssa? Tuore Ensitreffit-vai332521Eikö Marin ollut oikeassa kokoomuksen ja persujen toiminnasta
Ennen vaaleja Marin kertoi mitä kokoomus tulisi hallituksessa tekemään ja tietysti persut suostuu kaikkeen, mitä kokoomu1971535Wiisaat Lappajärvellä iät.
Nyt nimiä listaan menneistä ja nykyisistä Wiisaista Lappajärveläisistä. Itseäkin voi tuoda esille kaikessa Wiisaudessa.121286Missä Steffe hiihtää?
Missä reppuli luuraa? Ei ole Seiskassa mitään sekoiluja ollut pariin viikkoon? Onko jo liian kylmä skulata tennistä ulko221243Olet elämäni rakkaus
On ollut monia ihastumisia ja syviäkin tunteita eri naisia kohtaan, mutta sinä olet niistä kaikista ihmeellisin. Olet el361198Ratkaiseva tekijä kiinnostuksen heräämisessä
Mikä tekee deittikumppanista kiinnostavan? Mitä piirrettä arvostat / et arvosta?621193Milloin nainen, milloin?
Katselet ja tiedän, että myös mieli tekee. Voisit laittaa rohkeasti viestin. Tiedät, että odotan. Ehkä aika ei ole vielä611153Olen menettänyt yöunet kokonaan
Nytkin vain tunnin nukkunut. En tiedä johtuuko se sinusta vai tästä palstasta. Olis mukava nähdä oikeasti eikä arvuutel171065