"Mikä aiheuttaa virtapiikin?" - Todellisuudessa virtapiikki alkaa olla jo harvinainen, jännitepiikkejä sensijaan esiintyy useinkin.
Hehkulamppujen valtakaudella virtapiikkejä aiheutui, kun hehkulamppu kytkettiin päälle.
Johtuu siitä, että hehkulampussa lampun nimellisresistanssi toteutuu käytännössä, kun hehkulanka hehkuu kuumana (eli kun lamppu palaa tasaisesti). Mutta kun lamppu on ensin pimeänä, sitten kytketään virta päälle, niin kylmän hehkulangan resistanssi on hyvin alhainen, mistä aiheutuu virtapiikki lampun päällekytkemishetkellä.
Juuri tuosta syystä hehkulamppu hajoaa useimmiten juuri päällekytkentähetkellä.
Toki, voi olla, että esim. kuumavesivaraajan kuumennusvastuksessa saattaa syntyä vastaava ilmiö (vastuslangan resistanssi kylmänä saattaa olla huomattavastikin nimellisresistanssia pienempi, josta taas seuraa virtapiikki, kunnes sen vastuslangan lämpötila saavuttaa riittävän kuuman, jolloin resistanssi = nimellisresistanssi.
kuumavesivaraajan kuumennusvastukselle saisi varmaan lisää käyttöikää, kun ylimitoittaisi tehon, ja jos se kuumennusvastus on mitoitettu 230 V jännitteelle, niin kytkisi 2 keskenään samanlaista vastusta sarjaan 400V jännitteeseen eli 2 eri vaiheen välille. Haittana tässä on se, että se 3. vastus jää sitten käyttämättä, koska sille on hankalaa saada mistään 200V jännite. Hieman alennetulla (230V -> 200V) jännitteellä käyttöikä kasvaa, samalla kun kuumennusteho pienenee. No, nythän tuli energiaviraston määräys tehomaksusta, samalla tuolla kytkennällä saa tehoa pienemmäksi, jolloin tietysti toisaalta kuumennusaika pitenee.
Entä jännitepiikit?
Vaikkapa pesukoneessa, joka kerta kun koneen rumpu lopettaa pyörimisen, mietipä tätä: Mihin menee se virta, joka hetkeä aiemmin meni sen moottorin käämeihin, joka sitä rumpua pyörittää. Sille ei oikein ole tietä, ja kun virralta katkaistaan tie, syntyy jännitepiikki. Koneen verkkovirtahäiriösuodattimen sisällä oleva käämi induktanssinsa takia vielä suurentaa tuota jännitepiikkiä.
Monessa pesukoneessa tuo on toteutettu niin, että kun verkkovirtajohto tulee koneen takaseinässä olevan reiän (ja toivottavasti läpivientikumin) läpi, niin heti ensimmäisenä vastassa koneen sisäpuolella on pieni muovikotelo, jossa on se verkkovirtahäiriösuodatin, joka sisältää useimmiten 2 käämiä, 1 nollajohtoa ja toinen vaihejohtoa varten.
Samalla tuo on osa koneen suunniteltua vanhenemista: Jos kone vaikkapa viallisen jatkojohdon takia saa pätkivää sähköä, tuollainen häiriönsuodatuskytkentä takaa, että syntyy tuhansien volttien jännitepiikkejä, jotka rikkovat komponentteja koneen piirilevyltä.
Hehkulamppujen valtakaudella virtapiikkejä aiheutui, kun hehkulamppu kytkettiin päälle.
Johtuu siitä, että hehkulampussa lampun nimellisresistanssi toteutuu käytännössä, kun hehkulanka hehkuu kuumana (eli kun lamppu palaa tasaisesti). Mutta kun lamppu on ensin pimeänä, sitten kytketään virta päälle, niin kylmän hehkulangan resistanssi on hyvin alhainen, mistä aiheutuu virtapiikki lampun päällekytkemishetkellä.
Juuri tuosta syystä hehkulamppu hajoaa useimmiten juuri päällekytkentähetkellä.
Toki, voi olla, että esim. kuumavesivaraajan kuumennusvastuksessa saattaa syntyä vastaava ilmiö (vastuslangan resistanssi kylmänä saattaa olla huomattavastikin nimellisresistanssia pienempi, josta taas seuraa virtapiikki, kunnes sen vastuslangan lämpötila saavuttaa riittävän kuuman, jolloin resistanssi = nimellisresistanssi.
kuumavesivaraajan kuumennusvastukselle saisi varmaan lisää käyttöikää, kun ylimitoittaisi tehon, ja jos se kuumennusvastus on mitoitettu 230 V jännitteelle, niin kytkisi 2 keskenään samanlaista vastusta sarjaan 400V jännitteeseen eli 2 eri vaiheen välille. Haittana tässä on se, että se 3. vastus jää sitten käyttämättä, koska sille on hankalaa saada mistään 200V jännite. Hieman alennetulla (230V -> 200V) jännitteellä käyttöikä kasvaa, samalla kun kuumennusteho pienenee. No, nythän tuli energiaviraston määräys tehomaksusta, samalla tuolla kytkennällä saa tehoa pienemmäksi, jolloin tietysti toisaalta kuumennusaika pitenee.
Entä jännitepiikit?
Vaikkapa pesukoneessa, joka kerta kun koneen rumpu lopettaa pyörimisen, mietipä tätä: Mihin menee se virta, joka hetkeä aiemmin meni sen moottorin käämeihin, joka sitä rumpua pyörittää. Sille ei oikein ole tietä, ja kun virralta katkaistaan tie, syntyy jännitepiikki. Koneen verkkovirtahäiriösuodattimen sisällä oleva käämi induktanssinsa takia vielä suurentaa tuota jännitepiikkiä.
Monessa pesukoneessa tuo on toteutettu niin, että kun verkkovirtajohto tulee koneen takaseinässä olevan reiän (ja toivottavasti läpivientikumin) läpi, niin heti ensimmäisenä vastassa koneen sisäpuolella on pieni muovikotelo, jossa on se verkkovirtahäiriösuodatin, joka sisältää useimmiten 2 käämiä, 1 nollajohtoa ja toinen vaihejohtoa varten.
Samalla tuo on osa koneen suunniteltua vanhenemista: Jos kone vaikkapa viallisen jatkojohdon takia saa pätkivää sähköä, tuollainen häiriönsuodatuskytkentä takaa, että syntyy tuhansien volttien jännitepiikkejä, jotka rikkovat komponentteja koneen piirilevyltä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.