Poskiani pistelee. Aina saa pettyä ihmisiin, varsinkin ihmisiin, joilla on joku häiriö. He pompottavat miten lystäävät ja ovat itsekkäitä.
Kirpaisee sydämestä
Anonyymi-ap
29351
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Mikäs häiriö minulla sinun mielestäsi on?
n>m
En tunne, en osaa sanoa.
Miten sinua nainen on pompotellut? Vai oletko itse?
En ole pompotellut.
Ihmisten puheisiin ei voi luottaa.
Millä tavoin ei voi luottaa? Miksi et vain lähesty sitä naista ja puhu?
Olen nainen.
Viime kädessä jokainen joutuu vastaamaan siitä itse, keiden kanssa on tekemisissä. En minä anna itseäni pompottaa, eikä kenenkään muunkaan vapaan ihmisen. En myöskään pompota toisia.
Kuule, ihan sama kokemus naisista lähes parinkymmenen vuoden ajalta.
Sitä laittaa paljon asioita ensin omaan piikkiin kunnes tajuaa että sitä on ollut lähes piilokamerassa ja henkilön oma toiminta on ollut päin seiniä.
Suurin ongelma on että riittävän suuri joukko ei tuomitse näiden ihmisten toimintaa ja siitä tulee uusi normaali.
Esimerkiksi 30-vuotiaiden naisten käytös on jotain täysin käsittämätöntä minun silmissäni nykyään.
No niimpä...Kuinka itsekkäitä tuleekaan viisikymppisenä, saati kuusikymppisenä?
Itse kasvatettu nöyräksi. Vaikka ympärillä kuohuu, täytyy vain yrittää olla rauhallinen. Kynnysmattona sitä on saanut olla.
Älä alennu kynnysmatoksi. Tosin helppo sanoa kun en ole alentunut niin olen aika yksin saanut olla sekä saanut kärsiä tai lähteä.
Samaan aikaan ollaan niin kovin aikuista ja virallista sekä muka asiallista, mutta tosiaan käytös on kuin keskenkasvuisen kakaran.
En mä tiedä. Olen aina ollut, no tällainen. Joko minua pompotellaan tai sitten käytetään jollain tapaa hyväksi. En ole osannut pitää tarpeeksi puoliani tai se on ollut sellaista, että olen pistänyt välit poikki. Nyt ensimmäistä kertaa joudun miettimään, että olisinko toisin.
Totta!
Kaikista pahinta on sellainen ”opettavainen” pompotus. Vaikka opettaja ajattelee olevansa täysin oikeassa opettamassaan asiassa, muiden mielestä se voi olla jopa omituista. Se johtaa helposti pattitilanteeseen. Opettajalla voi olla jopa pakkomielle saada opettamansa asia perille opetettavaan. Opetettava miettii mikä mahtaa olla vikana hänessä, joka noin sinnikkäästi ja jopa pakkomielteisesti haluaa saada sanomaansa perille, jota ei edes kunnolla ymmärrä
Tätäkin tapahtuu. Pitäisi molempien ymmärtää kai pysyä toisistaan erossa, jos menee tuollaiseksi. Muutaman kerran voi toki yrittää kertoa jotain, ja kuulla/ymmärtää.
Johtuu vääränlaisesta pedagogiikasta. Opettajallakin on "tulostavoitteet", että pitää saada oppimistuloksia ja on tavoitteita. Jos taasen koko luokka pitää tuntia "älyttömänä", niin opettaja ei osaa opettaa.
Tarkoitin lähinnä vallanhaluista ja itsekästä pompottelua. Häiriöt sisältävät em.
Niin, tai ainakin se tapa millä asia halutaan kertoa. Tietenkin kaikkein paras tapa on suoraan tavata ja puhua asiat suoraan. Sensijaan jos asia lähtee epäsuoralle polulle, myös sanoma hämärtyy ja saattaa muuttaa muotoaan ja näyttäytyä toiselle jopa negatiivisena. Kun asiat mutkistuvat, asioihin sotkeentuu helposti muitakin ihmisiä sekoittamaan vielä lisää soppaa.
Tuon opettamisen ja oppimisen olisi hyvä tulla jokseenkin luonnostaan parisuhteessa, ilman liikaa puskemista. Jos ei löydy yhteistä tietä ymmärrykseen, toiveet eivät kohtaa, on vain parempi olla erillään. Arvostaa sillä tavalla toista ja itseään.
Tunteethan tätä voi sotkea, ihan aidot hyvätkin. Toki vallanhimoisetkin.
Kyllä. Toki joku itsesuojelemisvaisto on hyvä olla. Suoruus/luottamuskin tulee yleensä jonkinlaisen tunnustelun kautta, eli sitä pitäisi syntyä. Jos ei synny, saattaa kierre alkaa.
En osaa, että opettelen...Tai siis sitten joskus tai jotain.
Voihan sitä rakastaa toisen persoonaa, mutta tavat elää eivät kohtaa...Toinen haluaa niitä pikkunautintoja ja toinen elää jämptisti.
Samaa mieltä. Voi vaan olla jotain asenteita, tekoja, ilmapiiri-juttuja, tapoja, jotka vaan ovat liian ristiriidassa, vaikka onkin paljon hyvää. Joustaminen on hyvä asia, mutta kukin tietäköön omat x
Minulla asiat mutkistuivat todella! Vieläkin mietin, miksi kaikki meni niin hankalaksi. Ei voi mitään...Itken aina tätä samaa..
Ap.
Harmi. Ehkä selvenee.
Hyvä kun selvisi että miksi.
Kaksi asiaa mitkä usein sotkee kauniisti alkavia orastavia suhteita. Vähintään kolmas ihminen mukana, joka ehkä vielä mustasukkainen tai kateellinen. Toinen on raha. Jos rahaa ei ole liikaa, sitä alkaa miettimään, onko ainoastaan raha se tärkeä asia toiselle. Jos rahaa on paljon, sekin voi olla ongelma jos sitä aletaan työntämään joka asioihin ratkaisuna, varsinkin jos kyse on tunteista.
Ehkä selviää joskus.
Kolmansia ei pitäisi päästää sotkemaan. On mustasukkaisuutta taustalla.
Raha on vähän vaikea, kun tuo valtahommelin mukaan. Toinen pääsee matkustelemaan ja toinen on sillä aikaa kotivahtina.
Näin ei varsinaisesti ole käynyt, mutta yrittää iskeä selvästi ja ne asiat miten tekee, vaikka ikäeroa onkin.
Oliko aloitus naiselle??