Olen syönyt reilu pari viikkoa Sepramia ja pahin ahdistus on helpottunut sekä voimia on tullut liikkua.Mutta elän kuin tunteeton robotti,teen vain ja olen,rutiinia?
Jossain sieluni syövereissä on itkua ja ahdistusta,mutta sisälläni on kuin tulppa,joka ei anna tunteiden purkautua,aktissa olen kuin lauta.
Onko teillä vastaavanlaista???
Pelkään,että tunteideni patoutuvan sisälle tekee minusta kävelevän aikapommin...käyn puhumassa säännöllisesti
Jossain sieluni syövereissä on itkua ja ahdistusta,mutta sisälläni on kuin tulppa,joka ei anna tunteiden purkautua,aktissa olen kuin lauta.
Onko teillä vastaavanlaista???
Pelkään,että tunteideni patoutuvan sisälle tekee minusta kävelevän aikapommin...käyn puhumassa säännöllisesti
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minulla meni noin pari-kolme viikkoa kunnes ilo alkoi tulla elämääni takaisin - siis lääkkeiden aloittamisesta. Kuukausikin saattaa siinä vierähtää. Mutta alappas suhtautumaan asioihin myös oma-aloitteisesti positiivisemmin, se on alussa tärkeää että itse yrittää "psyykata" positiivista asennetta vaikka väkisin!
KYLLÄ SE VIELÄ PAISTAA AURINKO RISUKASAANKIN : )