Iltalehdessä on artikkeli:
Puoli kiloa viikossa
Suomalaiset syövät paljon juustoja eli keskimäärin lähes puoli kiloa juustoa viikossa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan juuston kulutus oli viime vuonna noin 26,1 kiloa henkilöä kohti.
Vuonna 2024 julkaistujen ravitsemussuositusten mukaan juuston pitäisi olla vähemmän suolaista eli korkeintaan 1,2-prosenttista ja enintään 17 prosenttia rasvaa sisältävää. Näin siksi, että juustoissa on usein paljon tyydyttynyttä rasvaa ja paljon suolaa, joita molempia keskivertosuomalainen saa aivan liikaa.
Jos kaikki tämä otetaan huomioon, juuston ystävä voisi hyvillä mielin nauttia aterian päälle hitaasti pienen palan kovaa juustoa, jolloin rasvaa ja suolaa ei tule liikaa, mutta hampaille saadaan suojaa.
Puoli kiloa viikossa
Suomalaiset syövät paljon juustoja eli keskimäärin lähes puoli kiloa juustoa viikossa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan juuston kulutus oli viime vuonna noin 26,1 kiloa henkilöä kohti.
Vuonna 2024 julkaistujen ravitsemussuositusten mukaan juuston pitäisi olla vähemmän suolaista eli korkeintaan 1,2-prosenttista ja enintään 17 prosenttia rasvaa sisältävää. Näin siksi, että juustoissa on usein paljon tyydyttynyttä rasvaa ja paljon suolaa, joita molempia keskivertosuomalainen saa aivan liikaa.
Jos kaikki tämä otetaan huomioon, juuston ystävä voisi hyvillä mielin nauttia aterian päälle hitaasti pienen palan kovaa juustoa, jolloin rasvaa ja suolaa ei tule liikaa, mutta hampaille saadaan suojaa.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Onhan tuo tosi iso köntti juustoa, en syö kuin korkeintaan 200 gr viikossa , senkin leivän päällä. Eedamia tai emmentaalia useimmiten.
Älä mätä rasvaa juuston muodossa. Syö kalaa, se vahvistaa luustoa.
Mutta kun kalassa on rasvaa, lohikaloissa paljonkin...
Sulatejuustoa mieluummin, menee helpommin läpi.
Siivun pari juustoa voi syödä päivässä kalsiumin takia, mutta saa kalsiumia
muustakin.
Sulatejuusto on inhottavaa. Se tarttuu hampaisiin.
Ei tartu sulatejuusto, koita vaikka.
Riippuu sulatejuustosta tarttuuko vai ei.
Jos tarttuu, niin sehän on hampaita vahvistava kitti,
Ei todellakaan ole. Se aiheuttaa bakteereja suuhun.
Juusto ei vahvista vaan puhdistaa hampaita höpöjuttuja
En tiijä juustosta mut vaik aika ussein hampaat pesen eli käytän hammaslankaa, harjaan hampaat hammastahnan kera ja vielä suuvettä käytän niin ei meinaa hammaskalusto oikein pysyä kunnossa kun on 15 vuojen aikana poistettu yhteensä 4-5 hammasta eli takahampaista oikealta ja vasemmalta ylärivistä alkaa harveta kovaa vauhtia että kohta varmaan jos ne harvenee niin vähäksi että tekohampaat olis kai aiheelliset tai joku muu vastaava.
On myös tutkittua tutkimustulosta että suomalaisten hampaat on keltaisemmat kuin esim ruotsalaisill joil on valkoisemmat hampaat että se johtuu tietääkseni geeneistä.
Kahvi värjää keltaiseksi hampaat herkimmin.
Fanitan rasvatonta raejuustoa puurossa ja raasteen seassa, lorautan öljyä kastikkeeksi. Näin yritän välttää kovaa rasvaa. No käytän kyllä voita kalaa paistaessa etten mikään turhan tarkka ole. Ehkä se 400 gramman rasia kestää pari viikkoa niin että tuo 200 g/vko vaikuttaa sopivalta. Joskus ostan home- tai palajuuston, silloin en osta raejuustoa.
Olen kuullut että varsinkin happamien ruokien jälkeen olisi hyvä pureskella juustosiivu tai pari.
Tuskin rasvaton raejuusto vastaa tuota 200 gr/vko juuston syömiseen.
Minulla 400 gr raejuusto kestää 3-4 päivää ja sen lisäksi leivän päälle kunnon juustoa.
Juustojen kovasta rasvasta ja suolaisuudesta varoitellaan, mutta ainakin minä pidän niin paljon juustoista, että välttelen noita pahoja peikkoja muissa tuotteissa, valitsen mieluummin juustoviipaleen kuin kinkkua leivälleni. Kevyttuotteissa on usein lisäaineita ja juuston kohtuullinen rasvaisuus vaikuttaa myös koostumukseen ja makuun edullisesti, ja mieluummin vähän mutta hyvää. Juustolautanen on perinteinen jälkiruoka juhla-ateriallekin, arkena riittää yksikin laji.
Minustakin tuntui aika isolta määrältä tuo puoli kiloa viikossa, ja olisihan se melkoinen määrä kovaa juustoa. Leivälle laitan mieluiten goudaa tai emmentalia, eikä silloin tarvita muuta rasvaista, juusto ja hedelmät sopivat yhteen . Ruuanlaitossa käytän tuorejuustoja ja parmesaania , salaatteihin mozzarellaa ja fetaa, välillä raejuustoa, ja näissähän rasvapitoisuus on enimmäkseen pieni. Kyllähän näistä kaikista hyvinkin puoli kiloa viikossa kertyy, enemmänkin ja herkuttelujuustot kuten brie joskus vielä päälle.
Ravintosuosituksissa nostetaan aina jokin ruoka-aine terveellisyyden lähteeksi, pian sama voi olla pahin verisuonten tukkija. Luin artikkelin, jossa juuston rasvoja ylistettiin aivoterveydelle hyväksi, mutta sydänterveydelle ne on aina tuomittu huonoiksi. Ainakin joka juustoista pitää, saa niistä mielihyvää ja aivot erittävät dopamiinia, ja sen ohella saa proteiinia ja kalsiumia, joten kyllä ne tasapainoiseen ruokavalioon sopivat.
Ja tosiaan , kala on niin hieno raaka-aine, että se ansaistee tulla paistetuksi oikeassa voissa.
puuhailet näin paljon juustojen kanssa todellako?
tämä tutkimus johon viittaat, on kuopiolaisperusteinen
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/ac42f86c-fac7-472b-9385-9dd5638dd890/content
Maitotuotteiden, lihan ja kalan saannin yhteys dementian riskiin ja kognitiiviseen suorituskykyyn: Kuopion iskeemisen = hapenpuute sydänsairauden riskitekijätutkimus
Vaihdoin tavalliset juustot sulatejuustoon, ettei herkempi suoli ummeta.
Syö kuitupitoista leipää ja kasviksia juuston lisäksi.Ja juo paljon vettä.
Natsisiwasta ostin halpaa Milbona sulatejuustoa, kotona sen pienellä präntätyn tuote-selosteen luettuani vähän ihmettelin että miksi tuohon juustoon on lisätty sokeria?
valtiososialistit kuten ahlonen ovat paksuja koska ne tykkäävät sokerista
muita v-sosialisteja löytyy paksut ddr ja ennen n-Saksasta
Ddr on vielä olemassa = nykysaksan itäosat kuten bolshevismi paksuja nekin
esiputinistit kaikki sokerin perään
Onko se ruotsalaista juustoa, nehän pilaa kaiken sokerilla, lihapullatkin.
yleisessä leivässä ei ole kauheasti kuitua eli pitää valita kuten teet
(kauran ja eräiden aminohapojen yhdelmässä on limakalvoja ja immuniteetti tukevaa
(kuten huuliherpestä vastustavaa) makrofageja tuottavaa puolustusmekanismia)
Mikä on yleinen leipä? Pullaleivässä ei olekaan kuitua, mutta kokojyväleivässä on. Jotta ...
vähän kuin yleinen nainen yleisesti
eli jankuttajille syötti näille oppimattomille jotka ensi kertaa saavat julkisesti
sanoa jotain ja se
on takuuvarmasti
mikä on leipä opettele kirjotamaan mene läkäriin mene reseptiin ...
eli tätä työväenluokkaisen sontaa
Ota lääkkeesi ja rauhoitu.
Siivutettu Port Salut- juusto on kaikkein parasta, ainakin minun mielestäni. Siksi sitä kuluukin vähintäinkin päivittäin 10 siivua.
T. Arska Mansesta.
Ei pitäis syödä juustoa, missä on punanen kuori päällä, eikä sulatejuustoja, vaikka ne on helppo levittää.
Parmesan ja kreikkalainen fetajuusto ovat parhaita.
Parmesan on vain niin kallista. Ei pitäisi ostaa jauhettuna sitä, vaan itse jauhaa jos tarttee.
Juustoja arvosta ihminen ei osta siivutettina.
Miksi ei punakuorista juustoa ? Ei juustoa kuorineen syödä.
Paras juusto on se mistä itse tykkää, ei se mitä sinä sanot
ja jokainen ostaa juustonsa sellaisena kuin haluaa.
Ei ole totta sekään.
Siitä on juttua netillä. Tiedän toki, että ei punaista syödä.
No tottakai "jokainen ostaa juustonsa sellaisena kuin haluaa". - Tämä asia on itsestään selvä, mutta aina muistetaan ottaa esille! Ei kukaan tule pakottamaan ketään olla ostamatta jotain tuotetta!
Joistakin on kuitenkin kiva saada tietoa, mitkä juustot eivät ole terveellisiä ja missä juustoissa on käytetty kemikaaleja ja ei esim oikeaa maitoa, lista on pitkä. Kannattaa suhtautua varauksella esim Lidlin, Saven ym. juustoihin, ja onhan niitä halpakauppoja, missä myydään ei niinkään oikeita sisältöjä.
Se on: syö juustoa, se kasvattaa - tai vahvistaa - luustoa.
Västerbotten Greve ja Präst maistuu.
S-market myy paria maukasta ruotsalaista juustoa. Ne ei ole mitään "oltermannia",
joka maistuu lähinnä huopahatun reunalta.
Pienempi Oltermanni on jostain syystä parempaa.
Kaikki missä on kalsiumia on hyväksi luustolle.
Syön vain silakkaa ja muikkua. Allaskasvatettua antibioottirehulla
ruokittua lohta en syö ja inhottava loinen leviää tässä suomalaisten
suosikkikalassa, allaskasvatetussa lohessa, jota on kaikki marketeissa myynnissä
oleva lohi.
Jos sitä graavaa tai tekee sushia se pitäisi ainakin pakastaa ensin.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0c5c53e0-5ee0-4ddc-b774-61f002e7ee19
Kala onkin parempi vaihtoehto kuin tunkea itseensä rasvaisia juustoja
mitä hampaisiin tulee, ja silakkaa syön minäkin kahtena päivänä viikossa,
joskus muikkua, riippuu miten niitä on kaupassa saatavana.
Lohta en ole syönyt sen jälkeen kun oli kohua lohen allaskasvatuksesta.
Siitä oli dokumenttikin telkkarisssa eikä ole sen jälkeen maistunut,
vaikka ravitsemustieteilijät vakuuttavatkin, että hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.
Ei vaan maistu enää.
No kyllä sitä juustoa voi syödä järkevästi, pakkoko sitä on tunkea kitaansa? Syön juustoja mutta myös kalaa, lihaa, paljon kasviksia ja täysjyväviljaa. Olen terveenä pydynyt ja on hyvät verisrvot.
Silakka sisältää dioksiinia ja sitä suositellaan korkeintaan kerran viikossa.
palstan muijat ajelevat sutoillaan ja tuottavat asfaltin höyjä ja ... eli PAH-yhdisteitä eli lapsille kehitysvammoja
ja monipuolisia tauteja
muijat ovat kovia suttaajia sutoilijoita
Hyvä tietää.
Lopetin sushin syömisen, vaikka hyvälle maistuukin.
Sardiini on kuulemma hyvä, ainakin se kolestroli Anni suosittelee.
Sushi on tosi päpöpesä, siinä tiskissä lojuu pakkaamatta koko päivän. Mutta kun sen niin muodikasta.Riisiä siihen ympätty, yääkk.
Pitäisiköhän minun alkaa sitten syödä se 400 grammaa kerralla ?
Kalastajat vetää silakkaa harva se päivä.
Troolia ne kyllä vetää mutta tuskin paljonkaan syövät silakkaa...
Kerran haastateltiin kalastajia ja he kertoivat syövänsä kalaa harva se
päivä, mutta vaihteluksi tietenkin muutakin.
Pienempää silakkaa voi syödä useammin, siihen ei ole kertynyt dioksiinia
paljoakaan.
Dioksiinia kertyy myös Itämerestä pyydettyyn loheen
Isot, vanhat silakat ja lohet sisältävät eniten myrkkyjä, sillä ympäristömyrkyt
kertyvät ja säilyvät kalan rasvakudoksessa pitkään.
Suomen sisävesien kalat ovat yleisesti ottaen melko puhtaita dioksiinista.
Järvikaloissa (kuten hauki) ongelmana on useammin elohopea kuin dioksiini.
Tässä ovat Ruokaviraston nykyiset ohjeet:
Pieni silakka (alle 17–19 cm)
Suositus: Voi syödä rajoituksetta.
Pienet silakat sisältävät vähemmän ympäristömyrkkyjä (dioksiineja ja PCB-yhdisteitä) kuin suuret yksilöt.
Silakkafileet, joita Prismasta ostan ovat max. noin kymmensenttisiä.
Silakkasuositukset raskaanaoleville ja lapsille:
Raskaana olevat ja imettävät: Voit syödä isoa silakkaa (pituus yli 17 cm) enintään
1–2 kertaa kuukaudessa.
Lapset ja nuoret: Sama rajoitus koskee lapsia ja nuoria (noin 18-vuotiaaksi asti): isoa silakkaa tulisi syödä vain 1–2 kertaa kuukaudessa.
Pieni silakka: Alle 17 cm pitkää silakkaa voi syödä vapaammin, sillä se ei ehdi kerätä yhtä paljon vierasaineita.
HAUKI: Raskaana olevien ja imettävien tulisi välttää hauen syömistä kokonaan sen sisältämän elohopean takia.
Ei kalat nyt ihan noin vaarallisia ole terveydelle, et kokonaan pitää välttää.
Elohopea
Suomessa suurin osa elohopea-altistuksesta tulee KALARAVINNOSTA.
Elohopean syöminen on erittäin vaarallista, ja sen haitat riippuvat altistuksen määrästä sekä siitä, missä muodossa elohopeaa nautitaan. On tärkeää huomata, että nestemäinen, metallinen elohopea (esim. vanhat kuumemittarit) imeytyy ruoansulatuksesta huonosti (alle 0,01 %), mutta orgaaninen elohopea (kuten KALOJEN metyylielohopea) tai elohopeasuolat ovat erittäin myrkyllisiä.
Tärkeimmät terveyshaitat ovat:
Hermoston vauriot: Elohopea on voimakas hermomyrkky. Se voi aiheuttaa vapinaa, muistihäiriöitä, tuntohäiriöitä raajoissa (pistelyä), lihasheikkoutta sekä näkö-, kuulo- ja puhevaikeuksia.
Sikiön kehityshäiriöt: Sikiöt ja pienet lapset ovat herkimmille elohopean vaikutuksille. Se voi vaurioittaa kehittyviä aivoja ja aiheuttaa pysyviä älyllisen kehityksen viivästymiä. Tämän vuoksi esimerkiksi Ruokavirasto suosittelee välttämään haukea raskausaikana.
Munuaisvauriot: Erityisesti epäorgaaniset elohopeayhdisteet kertyvät munuaisiin ja voivat johtaa vakavaan munuaisten vajaatoimintaan.
Ruoansulatuskanavan oireet: Suurten määrien nieleminen voi aiheuttaa välittömiä oireita, kuten vatsakipua, veristä ripulia, pahoinvointia ja oksentelua.
Suomessa suurin osa elohopea-altistuksesta tulee KALARAVINNOSTA.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa suomalaisten altistusta ja antaa suosituksia turvallisesta kalankäytöstä.
Itämeren silakassa on yhä vähemmän ympäristömyrkkyjä
https://sakl.fi/artikkelit/ajankohtaista/itameren-silakoiden-dioksiinipitoisuudet-ovat-edelleen-vahentyneet-yha-suuremmat-silakat-kelpaavat-vientiin-3/#:~:text=Itämeren silakoiden dioksiinipitoisuudet ovat edelleen vähentyneet – yhä suuremmat silakat kelpaavat vientiin - SAKL.
Erikoisesti vacuumpakatuista kaloista voi saada myös listeriatartunnan.
Listeria ei ole Suomessa yleinen väestötasolla, mutta se on yleisempi kuin monissa muissa EU-maissa, ja tapausmäärät ovat olleet kasvussa. Suomessa todetaan vuosittain 40–90 listerioositapausta, ja yli puolet sairastuneista on yli 75-vuotiaita.
Tartunta on vaarallinen lähinnä riskiryhmille (vanhukset, raskaana olevat,
Riskielintarvikkeet: Erityisesti tyhjiöpakatut kalatuotteet (kylmäsavu, graavi), pastöroimattomat maitotuotteet, pehmeät juustot ja meetvursti.
Esiintyvyys: Bakteeri on yleinen ympäristössä ja voi kasvaa jääkaappilämpötilassa.
Oireet: Terveelle aikuiselle usein lievä, mutta riskiryhmille vakava (esim. aivokalvontulehdus tai verenmyrkytys).
En osta ikinä mitään vacuumpakattua kalaa. Siinä listeria muhii.
Se on vaarallinen iäkkäälle.
Samoin, ne on aika kamalia pommeja.