Onko elämä ulkopuolisena ihmisarvoista? Miksi en pääse yhteyteen ihmisten kanssa?
Minä en ole masentunut, en päihdeongelmainen, en yhtään mikään ns. "ongelmainen stereotypioista"
Päivieni kulku; herään yhdeksän aikaan, keitän kahvin, ruokin kaksi koiraani, vien koirat lenkille. Palaan kotiin, olen yksin, yritän pysyä järjissäni, luen kirjoja, kasaan palapelejä, kuuntelen musiikkia ja podcasteja, katselen ohjelmia areenasta. Valmistan jotain ruuaksi, syön. Iltapäivällä jälleen koirien lenkitys.
Tytär 15v käy kotona ja lähtee treeneihin, joista palaa myöhään. Hän nukkuu yön kotona ja lähtee heti aamusta kouluun. Yhteys hänen kanssaan on rikki. 15v äiti-tytär suhteemme säilyi hyvänä. Sitten tapahtui jotain. Mitä, en tiedä.
Torstaisin käyn vesijumpassa. Kerran kuukaudessa käyn diakonin luona. Diakonin kanssa saan jutella, ja saan myös ruoka-apua. Terveydellisistä syistä sain kenkää lokakuussa 2025, koska oikeuteni harjoittaa ammattiani vietiin.
Puhelimeeni ei soita kukaan eikä lähetä viestiä. Jos puhelin kilahtaa, säikähdän.
Olen todella yrittänyt ja etsinyt kanavia mistä saisin edes yhden kaverin, jonka kanssa jutustella edes joskus. Mutta ei kun ei.
Olen surullinen, olen vihainen, olen yhtäsun toista yksinäisyydestäni. Ulkopuolisuudesta.
Ennen kaikkea tämä aika jota elämme tuntuu ihannoivan "Minä itse ja en tarvitse ikinä ketään" asennetta.
Minun kanta on että tuo asenne Niin Syvältä!
Käsittääkseni ihminen on tarkoitettu yhteyteen toisten ihmisten kanssa. Hyvin marginaalinen joukko on puhtaasti erakkoja.
En tiedä kauanko itse pysyn järjissäni ja jaksan tätä yksinäisyys helvettiäni.
Työttömänä etsin töitä joita ei nyt ole tarjolla. Työnhaku on lannistavaa.
Jos sinulla tekstini lukija on toimivia ideoita kavereiden löytymiseksi niin olen kuulolla.
Yksin ja ulkopuolinen
16
229
Vastaukset
- Anonyymi00001
Eikö seurakunnan kerhoista ja toiminnasta löydy ystäviä vain syrjitäänkö sielläkin sinua?
- Anonyymi00002
riippuu paikkakunnalta. Meillä ne on kaikki eläkkeellä olijoita
- Anonyymi00003
Anonyymi00002 kirjoitti:
riippuu paikkakunnalta. Meillä ne on kaikki eläkkeellä olijoita
ohan facebookissa yksinäisille ryhmiä vai syrjitäänkö sielläkin sinua
- Anonyymi00005
Anonyymi00003 kirjoitti:
ohan facebookissa yksinäisille ryhmiä vai syrjitäänkö sielläkin sinua
No en oo aloittaja mut facebook on nykyään ihan kamala paikka moiseen
- Anonyymi00007
Anonyymi00003 kirjoitti:
ohan facebookissa yksinäisille ryhmiä vai syrjitäänkö sielläkin sinua
Jos ihmisen kontaktit muihin rajoittuvat tai keskittyvät facebookiin, heikkoa on.
Jos liikkumiskyky on normaali, seuraa löytää varmasti, sillä ihmisiä on joka paikassa. Mutta jotkut torjuvat ja pakenevat muita, mikään ei kelpaa muuta kuin kököttää kotona. - Anonyymi00008
Anonyymi00007 kirjoitti:
Jos ihmisen kontaktit muihin rajoittuvat tai keskittyvät facebookiin, heikkoa on.
Jos liikkumiskyky on normaali, seuraa löytää varmasti, sillä ihmisiä on joka paikassa. Mutta jotkut torjuvat ja pakenevat muita, mikään ei kelpaa muuta kuin kököttää kotona.No ei mutta jos häntä on syrjitty muualla niin ehdotin vaan koska tuolla ryhmissä kiusaaminen on kielletty
- Anonyymi00004
On olemassa erilaisia yhdistyksiä ja järjestöjä, joissa käy ihmisiä, eli sieltä voi löytää seuraa. Miksei jokin harrastuskin olisi ok ?
Seuraa löytää, jos sitä lähtee etsimään. Toki pienet paikkakunnat voi olla erilaisia, ettei toimintaa löydy kovin paljoa. Minusta sana syrjiä on on erikoinen enkä koe sellaisesta olevan kyse. Olen valkiinen kantasuomalainen tavallinen keski-ikäinen nainen. En harrasta seurakuntaa muutoin kun diakonin tapaamisia.
Facebook ja sosiaalinen media ei ole minun juttu. Tänne kirjoitin 1. kertaa ikinä.- Anonyymi00006
Käytkö sitten ikinä missään ? Yritätkö mennä paikkoihin, joissa käy muita ihmisiä ?
Vai onko ongelmana ehkä jokin sosiaalisten tilanteiden pelko, tms. ? - Anonyymi00009
No missä olet yrittänyt tavata ihmisiä ? sanot ettei kukaan soita sinulle
- Anonyymi00010
Käyt vesijumpassa mutta käyt vaan siellä sen liikunnan takia. Missä muualla olet yrittänyt tutustua ihmisiin? voiko sinulle kukaan soittaa jos heillä ei ole sinun puhelinnumeroa? haluat siis tutustua livenä ihmisiin niin onko muita paikkoja kuin vesijumppa jossa tapaat ihmisiä?
Hei,
Yksinäisyyttä voi yrittää lievittää myös virtuaalisesti.
Voi osallistua esimerkiksi reaaliaikaisiin ryhmächatteihin, joita netistä löytyy. Laitan vinkiksi tähän Tukinetin ryhmächatit, joita on joka arkipäivä. Kaikki Tukinetin ryhmächatit ovat ohjattuja ja keskustelut niissä käydään anonyymisti nimimerkeillä. Käynnissä olevat ja seuraavaksi tulevat ryhmächatit näkee Tukinetin etusivulta. https://tukinet.fi/
Erityismainintana Maaseudun tukihenkilöverkon järjestämät Apua, mikä ihmissuhde! ryhmächatit, joissa on teemana juuri yksinäisyys. https://tukinet.fi/fi/palvelut/apua-mika-ihmissuhde
Tukinetissä on myös useita keskusteluryhmiä, joista yksinäisyydestä voi keskustella. Esim. Aikuisen elämää on yksi sellainen. https://tukinet.fi/fi/palvelut/aikuisen-elamaa
Tukinetin kaikki palvelut saa käyttöönsä rekisteröitymällä palveluun anonyymisti. Osaa palveluista voi käyttää ilmankin rekisteröitymistä.
Ystävällisin terveisin
MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata- Anonyymi00011
Kata oletko lukutaidoton. Aloittaja ei halua tututustua netiss ihmisiin. Lukemisen ymmrtäminen olisi suotavaa
- Anonyymi00012
Anonyymi00011 kirjoitti:
Kata oletko lukutaidoton. Aloittaja ei halua tututustua netiss ihmisiin. Lukemisen ymmrtäminen olisi suotavaa
Minua auttaa tämä nettikin.
Voin suhteellisen hyvin. Olen eläkkeellä. Käyn seurakunnassa. Jokunen ystäväkin on , parissa eri kaupungissa. Pääsiäisenä lähden käymään.
Elämässäni on ollut psyykkistä ongelmaa, kuitenkin olin koko ajan töissä.
Nyt johonkin aikaan päivästä minulle tulee lamauttava väsymys. Niinkuin tänäänkin. Menin pitkäkseni sohvalle sanoen: "En saisi tehdä tätä." Olin pannut kellon soimaan. Onneksi eräs toimihenkilö soitti uudesta vuokralaisesta.
Tiedän hyvin, että tuollainen lamauttava väsymys on psyykkistä. Enhän minä voi nukkua ,ja sitten yöllä en saa unta.
Joskus auttaa, kun alkaa tehdä jotain.
Olen lukenut täällä, miten joillakin on ollut vaikeaa. Minä saan olla kiitollinen, että minun ongelmani on sittenkin niin vähäistä.
- Anonyymi00013
Kiinnostaisi mennä yhteen kivaan porukkaan mukaan, mutta arkailen sitä enemmän mitä sosiaalisemmista tilanteista on kyse ja kun ihmisiä on enemmän. ”Mitä kuuluu” on jo minulle vaikea kysymys, johon en löydä mielekästä vastausta. Utelut opiskeluista ja työstä lässäyttävät tunnelman, ne kun eivät ole sujuneet toivotusti elämänkulun, kuten sairauksien ja sosiaalisten ongelmien vuoksi.
Olisi helpompi mennä mukaan kun on enemmän tapahtuma- ja toimintapainotteista, eikä ole niin paljon pelkoa, että joutuu avaamaan omia asioita.
Olen ollut sairastelun ja vaikean lähipiirin vuoksi eristyksissä etenkin viime vuosina.
Sairauksien vuoksi en ole mm. fyysisesti pystynyt puhumaan ilman kovaa rasitusta. mikä on vaikuttanut oleellisesti kanssakäymistä ihmisten kanssa.
Olen ajatellut käydä diakonin juttusilla. Siinä on hyvä, ettei jää merkintöjä, kuten julkisella puolella ja keskustelu on vuorovaikutteisempaa ymmärtääkseni.
Ystäviä aion hakea ensisijassa vanhemmista ihmisistä, senioreista.
Palvelutalo ympäristöineen tuntuu luontevimmalta paikalta kohdata heitä.
Heissä on usein välittömiä ihmisiä ja tulen yleensä helpommin juttuun vanhempien ihmisten kanssa.
Heidän joukossaan esiintyy myös paljon yksinäisyyttä, mutta voi ikävä kyllä olla niin, että niihin yksinäisimpiin, joita ei päällepäin suoraan tunnista, ei saa välttämättä etenkin sosiaalisesti kömpelömpänä ja arempana niin helposti kontaktia, vaan ystävyys syntyy helpommin sellaisten ulospäin suuntautuneiden, rohkeampien kanssa, jotka ovat aloitteellisempia ottamaan kontaktia ja lähtemään mukaan keskusteluun.
Toivon, että tällaiset ystävyyssuhteet parantaisivat itsetuntoa, lisäisivät rohkeutta niin, että jatkossa löytäisin helpommin myös nuorempia ystäviä, joiden kanssa voisi tehdä yhdessä monia asioita, joita kovin paljon iäkkäämpien kanssa ei voi.- Anonyymi00014
Onhan olemassa vapaaehtoistoimintaa, myös ystäväpalvelua, eli voi mennä jonkun yksinäisen ystäväksi, käydä kylässä tai vaikka ulkonakin jossain, kävelyllä, tms.
Joihinkin palvelutaloihin, vanhainkoteihin voisi päästä käymään ns. seuraksi, juttelemaan, ulkoilemaan, ym. On yhdistyksiä, järjestöjä.
Vaihtoehtoja on, jos alkaa vain kaivella ja selvittää, mikä kaikki voisi olla mahdollista. Paikkakunnastakin toki riippuu, mitä kaikkea saattaisi löytyä.
Eikä joka paikassa kysellä ihmiseltä jos vaikka mitä, eikä mitään ole pakko kertoa, jos ei halua.
Minullakaan ei ole elämä mennyt, kuten ehkä "pitäisi" yhteiskunnan normien mukaan, mutta minua se ei haittaa. Minulle riittää, kun itse tiedän, mitä on ollut, ja mitä on nyt.
Joskus kerron itsestäni, joskus en. Sen voin itse päättää. Ja jos ei halua puhua, voi sanoa, ettei halua puhua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m724144Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o963567Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä363289- 502795
Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu182299- 382150
Rakkaalle miehelle
Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest222012- 201534
UMK-juontajakaksikon pari isoa "mokaa" ihmetyttää - Mitäs tykkäsit Syköstä ja Uotisesta juontajina?
Tänä vuonna UMK-lavalla nähtiin artistien lisäksi juontajakolmikko Jorma Uotinen, Sami Sykkö ja Jasmin Beloued. Juontami121480Jussi "Mestari" Halal-ahon sotilasarvo?
Minä vuonna Jussille myönnettiin sotilasansiomitali? Vai myönnettiinkö Jussille sotilasansiomitalia lainkaan?321476