Kun köyhällä katkaistaan sähköt poikki ei ole varaa maksaa sähkölaskua sitten menee varastamisen puolelle esim. julkiset tilat esim. kirjasto vaikka ei käytä kirjastopalveluja käydään lataamassa ja häipyy saman tien pois. Kerrostalojen rappukäytävät joissa on pistorasia voidaan ladata ilmaista sähkövirtaa ja syrjäkylien omakotitalot jos sulakkeita ei ole poistettu ja murtaudutaan asuntoon on hyvä sähkövirran varastamisen kohde valvontajärjestelmät kannattaa hankkia kuka siellä hiippailee ja millä asialla
Sähkövirtaa voi varastaa kannattaa seurata
Anonyymi-ap
12339
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Käyn lataamassa puhelimeni autiotalossa.
Sähköauton omistajat ovat ihan varkaita kun lataavat autoaan julkisissa pistokkeissa. Siihen nähden köyhän kännykän lataus ei maksa mitään
Minä joudun käymään lataamossa Kuopiossa monta kertaa vuodessa. Lataustarvetta ilmenee aika ajoin huolimatta siitä että minulle on tehty lopotomia 🤠
Sun kannattaa hankkia powerbank, sitä kun kannat mukana niin voit olla latauksessa ihan koko ajan.
Mutta mielisairaan hoitaja joutuu kulkemaan kokoajan mukana.
Minä asun kerrostalossa ja kun sähköt katkaisiin niin olen vetänyt roikan rappukäytävän pistorasiaan siksi aikaa, kun keitän kahvit tai kun lämmitän mikrossa ruokaa.
Jo yli vuoden olen noin toiminut. Kännykän lataaminen onnistuu kirjastossa ja myös muissa puljuissa. Viimeksi latasin ilmaiseksi terveykeskuksessa.
Miksi sähköstä maksaa kun voi antaa muiden kulut maksaa.
Jos sähköt viedään niin silloin pitää tehdä mitä pitää tehdä. Kannatan toimintamallia. On tässä yhteiskunnassa oikeitakin varkaita mitä pitäisi saada vastuuseen.
Minulla on höveli naapuri. Hän antaa autopaikkansa lämmitystolpasta lämmittää omaa autoani vaikka pidän sitä vieraspaikalla, jossa ei ole lämmitystolppaa. Sanoi ettei hänen sähkölasku siitä nouse koska se on kesät talvet vakio eli 15 euroa kuussa.
Minä epäilen lieksalaisten varastavan sähkövirtaa jopa reppuihin ja rinkkoihin!😮 Niillä sitten kantavat sitä kotiinsa ihan kilokaupalla! Itse kun en paikallisia ole, en voi noin suurta ja erinomaista asiaa ymmärtää, eikä se ole ihmekään, sillä Lieksa on tekniikan edelläkävijän maineessa mm. koneinsinöörien ansiosta. Mikä siis mahtanee tehdä tuollaisen reppu- ja rinkkakuljetuksen mahdolliseksi varastetulle sähkölle?🤔
Vanhaan aikaan hölmöläiset kantoi säkillä valoa pirttiinsä, mutta lieksalaiset ovatkin nohevampia ja kantavat repuissaan sähkön. On sitten mistä ottaa sitä kaikenlaisiin sähkölaitteisiin.Mitään yhteistä heillä ei tietystikään lieksalaiten kanssa ole, kuten seuraavasta voi päätellä:
"Hölmölän väki on kunnon kansaa. Perusteellisesti se harkitsee kaiken ennen kuin ryhtyy mihinkään. Niin pyritään välttämään vahinkoja. Hölmöläisten ajatuksenjuoksu on tosin hiukan hidasta ja omalaatuista, mutta se ei ole kovin vaarallista, sillä he ovat ahkeraa ja perin rehellistä väkeä. Hölmöjä he tosin ovat, mutta kukaan veijari ei heitä petä, vaan he kompastuvat omiin touhuihinsa. Kaiken kattaa hyväntahtoinen huumori ja lämmin elämännäkemys. Siksi heille kesken hyviä yrityksiään alituisesti sattuu kommelluksia, jopa niin lystikkäitä, että niille vieläkin nauretaan kaikkialla muualla paitsi Hölmölässä."😆
Olipa kerran ryhmä kekseliäitä lieksalaisia, jotka asuivat kaukana sähköverkon tuolla puolen, syvällä Pielisen rannan takaisilla vaaroilla. He olivat juuri saaneet valmiiksi upean pirtin, mutta sisällä oli pimeää kuin karhun pesässä tammikuussa.
Eräänä päivänä kylän vanhin sai neronleimauksen katsellessaan, kuinka aurinko kimmelsi sähkölinjojen päässä kylän keskustassa. "Katsokaa!" hän hihkaisi. "Tuollahan se sähkö virtaa lankoja pitkin. Jos se kerran siellä kulkee, niin miksei se kulkisi meidänkin mukanamme!"
Lieksalaiset tarttuivat toimeen. He kaivoivat esiin parhaat Savotta-reppunsa ja suuntasivat kohti kaupunkia. Kun he saapuivat ensimmäisen sähköpylvään juurelle, he avasivat reppunsa ammolleen. He huitaisivat reppuja ilmassa sähkölankojen alla, toivoen saavansa pussitettua mahdollisimman monta kilowattia.
"Nyt on reppu painava!" huusi yksi miehistä, vaikka reppu oli täynnä vain puhdasta Lieksan ilmaa. "Nyt äkkiä kotiin, ennen kuin virta karkaa!"
Miehet hölkkäsivät takaisin pirtilleen niin lujaa kuin koivet kantoivat. Perillä he ryntäsivät sisälle pimeään pirttiin ja tempasivat reput auki. He ravistelivat niitä joka kulmassa ja levittivät käsiään: "Tule, sähkö, ja valaise meidän tupamme!"
Mutta pirtti pysyi yhtä pimeänä kuin ennenkin.
He kokeilivat kaikkea: he kantoivat sähköä sankoilla, säkeillä ja jopa kuksilla, mutta valoa ei vain näkynyt. Lopulta paikalle sattui ohikulkija, joka katseli touhua aikansa ja kysyi: "Mitä te oikein teette?"
"Sähköä tässä kannetaan, mutta se taitaa olla liian liukasta pysyäkseen repussa", lieksalaiset puuskuttivat.
Ohikulkija naurahti ja osoitti pirtin seinää: "Kokeilkaapa tehdä seinään reikä ja laittaa siihen lasi. Ehkä se sähkö – tai ainakin valo – löytää tiensä sisään ihan itse."
Niin tehtiin, ja kas: pirtti kylpi valossa. Lieksalaiset totesivat tyytyväisinä, että sähkön kantaminen on raskasta työtä, mutta reikä seinässä on huomattavasti energiatehokkaampi ratkaisu. Reput puolestaan palautettiin alkuperäiseen käyttöön – niillä alettiin kantaa eväitä marjareissuille.
Minä taas olin ovelampi. 1984 rakensin kesämökin rannalla, ilman sähköjä, koska liittymä olisi tullut kalliiksi. 100 metrin päässä tontiltani meni sähkölinja erääseen maatilaan.
Huomasin mahdollisuuden kun itse olen sähkömies niin kaapeloin yöllä liittymän pylvääseen ja liitin lankoihin. Parina seuraavana yönä kaivoin kaapelin maahan joka johti kesämökilleni . Meni 10 vuotta ennenkuin jouduin vastuuseen .
Mökkini sähkönkulutus oli ollut sen verran pientä että pääsin pienillä sakoilla.
Ilomielin maksoin pienet sakot.