Ilmaista sähkö paneeleista

Siis kouluruokailun on ilmaista

Mitä liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi vähentää verotuksessa
autokulut.
työmatkakulut.
työtilan vuokra ja työhuonevähennys.
edustusmenot.
poistot ja pienhankinnat.
15.9.2022
Mitä liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi vähentää verotuksessa

Vero
https://www.vero.fi › verot-ja-maksut › vahennykset
Saako sponsoroinnin vähentää verotuksessa?
Voiko yritys maksaa silmälasit?
Silmälasit. Silmälasikustannuksia voidaan pitää terveydenhuoltoon kuuluvina ja vähentää kirjanpidossa vain, jos kyse on lääkärin tai optikon määräämistä työhön liittyvistä erikoislaseista (esimerkiksi näyttöpäätelasit) välttämättömine sankakustannuksineen. Näihin kuluihin sisältyvät myös optikon tai silmälääkärin kulut ...2.5.2022
Yrityksen vähennyskelpoiset kulut ja verovähennykset - Adcount

Adcount
https://adcount.fi › blogi › vahennyskelpoiset-kulut
Voiko kuntosalin vähentää verotuksessa?
Työnantaja voi tarjota liikunta- ja kulttuurietua verovapaasti enintään 400 eurolla työntekijää kohden vuodessa. Verovapauden saamiseksi etua on myös tarjottava koko henkilökunnalle ja sen tulee olla jokaiselle työntekijälle henkilökohtainen.
Verovapaat henkilökuntaedut liikunnan tukena - Liikkuva työelämä
Ilmainen: sama kuin maksuton, vai onko sittenkään?
Vaikka yleensä ilmainen tarkoittaa samaa kuin maksuton, sanat eivät ole täysiä synonyymeja. Ilmainen tarkoittaa myös ’ilman vaivan­näköä saatu’. Lisäksi väitetään usein, että esimerkiksi maksuton koulutus ei ole ilmaista, koska joku (veron­maksaja) sen kuitenkin maksaa. Tässä siis pyritään lähinnä esittämään poliittisia ajatuksia erään­laisella sana­pelillä.

Kielitoimiston sanakirja selittää ilmainen-sanaa kahtalaisesti: ”maksuton, vapaa; ilman vaivan­näköä saatu”. Ensin mainittu, paljon tavallisempi merkitys tarkoittaa, että jostakin ei tarvitse maksaa mitään. Sana­kirjan esimerkit siitä ovat Ilmainen pääsy­lippu, matka, lääkärin­hoito. Toisesta merkityksestä esimerkkinä on Joukkue sai miltei ilmaisen voiton. Toinen merkitys lienee myöhä­syntyisempi ja selittynee sillä, että siinäkin on kyse maksuttomuudesta, mutta maksuksi ajatellaan vaivan­näkö. Suomen murteiden sana­kirjan kuvaus ilmainen-sanasta esittää useita merkityksiä, mutta useimmille yhteistä on maksuttomuus. Mukana on kyllä myös merkitys ’jotakin vailla tai ilman oleva’, mutta ei merkitystä ’ilman vaivan­näköä saatava’.

Sanakirjassa on myös selitys, jonka mukaan ilmainen esiintyy myös yhdys­sanojen jälki­osana, esimerkkeinä Kuiva-, raskas­ilmainen. Kyse on kuitenkin ilma-sanan johdoksesta, tai oikeammin sellaiseen sana­liittoon kuin kuiva ilma on liitetty johdin -inen ja kokonaisuudesta on tehty yhdys­sana.

Sanojen ilmainen ja maksuton käytössä on kyllä eroja. Joissakin yhteyksissä voi käyttää kumpaa tahansa, joissakin taas vain toinen saattaa tuntua sopivalta. Ilmainen sisäänpääsy tuntunee useimmista sopivammalta ilmaukselta kuin maksuton sisäänpääsy, kun taas maksuton oikeuden­käynti on laki­kielen termi, joten ilmainen oikeuden­käynti ei tunnu sopivalta. Toisaalta ilmainen koulutus ja maksuton koulutus ovat molemmat käytössä olevia ilmauksia.

Muun muassa ilmaisesta koulutuksesta tai ilmaisesta joukko­liikenteestä puhumista on kuitenkin paheksuttu. Esimerkiksi Kansallis­gallerian pää­johtajan blogi­kirjoitus Mikään ei ole ilmaista, mutta jokin on maksutonta (7.12.2021) esittää:

Rahoituksesta käyty keskustelu osoitti kaikille selkeästi sen, että kulttuuri on arvokasta, mutta ei ilmaista. Tämän vuoksi on tärkeää, että kulttuuri­toimijat, Kansallis­galleria niiden mukana, korvaa ”ilmainen” sanan ”maksuttomalla” tilanteissa, joissa asiakas ei suoraan maksa saamastaan palvelusta.
Tässä viitataan siihen, että palvelut pitää kuitenkin rahoittaa jollakin tavalla, kuten valtion avustuksilla. Halulle kieltää ilmainen-sana voidaan ajatella kahden­laisia motiiveja:

Koska ilmainen tarkoittaa myös ’ilman vaivan­näköä saatu’, puheen ilmaisista palveluista (tai tuotteista) ajatellaan johtavan harhaan. Palvelut (ja tuotteet) pitää kuitenkin tuottaa, eivätkä ne ole ilmaisia siinä mielessä kuin esimerkiksi ilma ja auringon­paiste.
Sanan ilmainen voidaan ajatella häivyttävän myös maksamisen kokonaan pois, vaikka todellisuudessa kuitenkin joku maksaa, useimmiten viime kädessä veron­maksaja.
On kyseenalaista, onko mikään ilmaista siinä ehdottomassa mielessä, että kenenkään ei tarvitse nähdä mitään vaivaa sen tuottamiseksi eikä millään tavoin maksaa siitä mitään. Usein sanotaan, että ilma olisi sellaista, mutta saatetaan tehdä paljonkin työtä, jotta saadaan käyttöön sopivaa ilmaa ilmastoinnilla, puhdistuksella tai muuten. Auringon­paisteesta sinänsä ei tarvitse maksaa, mutta aurinkoon pääseminen voi vaatia ponnistuksia ja rahaakin.

Suomen etymo­logisen sanakirjan mukaan ilman ja ilmainen ovat sanan ilma johdoksia. Muodostuksen kannalta tämä näyttää ilmeiseltä, mutta merkityksen kannalta asia on epäselvä. Alkujaan ehkä ilman on viitannut jonkin puuttumiseen niin, että tilalla on ilmaa. Sana ilmainen on ehkä merkityksen k