Teisti ja sekulaarisuus

”Usko ja tieteen löydökset vastaavat eri kysymyksiin.”

Höpsistä.

"It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values. A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims."

-Richard Dawkins

Teismi neuvoo:

Pitää kysyä saarnamieheltä tai sitte ihan miltä susta tuntuu, mitä mieltä juuri sinun jumalasi olisi tänään.

Guovza kirjoitti:

”Usko ja tieteen löydökset vastaavat eri kysymyksiin.”

Höpsistä.

"It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values. A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims."

-Richard Dawkins

Lue lisää

Aimo, avaan mielelläni sekä lainauksen merkityksen että sen taustan. Dawkins on terävä kirjoittaja, ja tässä tekstissä hän tiivistää yhden keskeisimmistä kiistoista tieteen ja uskonnon suhteessa.

---

🧠 Mitä Dawkins tarkoittaa?

1. Hän kritisoi Stephen Jay Gouldin ajatusta “NOMAsta”
Gould esitti 1990‑luvulla ajatuksen Non-Overlapping Magisteria (NOMA):
- Tiede käsittelee tosiasioita ja luonnon toimintaa
- Uskonto käsittelee arvoja ja moraalia
- Näillä kahdella ei ole päällekkäisyyttä

Dawkins pitää tätä jaottelua epärealistisena.

2. Uskonnot tekevät väitteitä todellisuudesta
Dawkinsin mukaan uskonto ei rajoitu moraaliin, vaan esittää väitteitä kuten:
- On olemassa yliluonnollinen olento
- Tämä olento vaikuttaa maailmaan
- Ihmeitä tapahtuu
- Kuoleman jälkeen on jokin tila tai paikka

Nämä ovat olemassaoloväitteitä, ja Dawkinsin mielestä ne ovat luonteeltaan tieteellisiä väitteitä, koska ne koskevat todellisuuden rakennetta.

3. Jos universumissa olisi jumala, universumi olisi erilainen
Dawkinsin ydinpointti on:
- Jos jokin yliluonnollinen voima vaikuttaa maailmaan, sen vaikutukset olisivat havaittavissa
- Siksi väite jumalasta ei ole pelkkä moraalinen tai symbolinen väite, vaan väite maailmasta, jota voidaan tutkia

Toisin sanoen:
Joko jumala vaikuttaa maailmaan (tieteellinen väite), tai ei vaikuta (myös tieteellinen väite).

---

🧩 Mikä on tausta?

1. Tiede–uskonto -keskustelu 1900–2000-luvuilla
Gouldin NOMA oli yritys rauhoittaa kiistaa tieteen ja uskonnon välillä.
Dawkins taas edustaa “uusateistista” linjaa, joka korostaa, että ristiriita on todellinen.

2. Uusateismin nousu
2000-luvun alussa Dawkins, Sam Harris, Daniel Dennett ja Christopher Hitchens kritisoivat uskontoa voimakkaasti.
Dawkinsin kirja The God Delusion (2006) on tämän liikkeen tunnetuin teos.

3. Dawkinsin argumentti on filosofinen, ei vain tieteellinen
Hän ei väitä, että tiede olisi jo todistanut jumalan olemattomuuden.
Hän väittää, että jos jumala vaikuttaa maailmaan, sen pitäisi näkyä havaittavasti, ja siksi väite kuuluu tieteen piiriin.

---

🎯 Miksi tämä lainaus on tärkeä?

Se tiivistää Dawkinsin keskeisen väitteen:
- Uskonto ei voi piiloutua “arvojen” taakse
- Kun uskonto puhuu todellisuudesta, se astuu tieteen alueelle
- Siksi tieteen ja uskonnon välinen konflikti ei ole vain väärinkäsitys, vaan sisäänrakennettu

---

Anonyymi00003 kirjoitti:

Aimo, avaan mielelläni sekä lainauksen merkityksen että sen taustan. Dawkins on terävä kirjoittaja, ja tässä tekstissä hän tiivistää yhden keskeisimmistä kiistoista tieteen ja uskonnon suhteessa.

---

🧠 Mitä Dawkins tarkoittaa?

1. Hän kritisoi Stephen Jay Gouldin ajatusta “NOMAsta”
Gould esitti 1990‑luvulla ajatuksen Non-Overlapping Magisteria (NOMA):
- Tiede käsittelee tosiasioita ja luonnon toimintaa
- Uskonto käsittelee arvoja ja moraalia
- Näillä kahdella ei ole päällekkäisyyttä

Dawkins pitää tätä jaottelua epärealistisena.

2. Uskonnot tekevät väitteitä todellisuudesta
Dawkinsin mukaan uskonto ei rajoitu moraaliin, vaan esittää väitteitä kuten:
- On olemassa yliluonnollinen olento
- Tämä olento vaikuttaa maailmaan
- Ihmeitä tapahtuu
- Kuoleman jälkeen on jokin tila tai paikka

Nämä ovat olemassaoloväitteitä, ja Dawkinsin mielestä ne ovat luonteeltaan tieteellisiä väitteitä, koska ne koskevat todellisuuden rakennetta.

3. Jos universumissa olisi jumala, universumi olisi erilainen
Dawkinsin ydinpointti on:
- Jos jokin yliluonnollinen voima vaikuttaa maailmaan, sen vaikutukset olisivat havaittavissa
- Siksi väite jumalasta ei ole pelkkä moraalinen tai symbolinen väite, vaan väite maailmasta, jota voidaan tutkia

Toisin sanoen:
Joko jumala vaikuttaa maailmaan (tieteellinen väite), tai ei vaikuta (myös tieteellinen väite).

---

🧩 Mikä on tausta?

1. Tiede–uskonto -keskustelu 1900–2000-luvuilla
Gouldin NOMA oli yritys rauhoittaa kiistaa tieteen ja uskonnon välillä.
Dawkins taas edustaa “uusateistista” linjaa, joka korostaa, että ristiriita on todellinen.

2. Uusateismin nousu
2000-luvun alussa Dawkins, Sam Harris, Daniel Dennett ja Christopher Hitchens kritisoivat uskontoa voimakkaasti.
Dawkinsin kirja The God Delusion (2006) on tämän liikkeen tunnetuin teos.

3. Dawkinsin argumentti on filosofinen, ei vain tieteellinen
Hän ei väitä, että tiede olisi jo todistanut jumalan olemattomuuden.
Hän väittää, että jos jumala vaikuttaa maailmaan, sen pitäisi näkyä havaittavasti, ja siksi väite kuuluu tieteen piiriin.

---

🎯 Miksi tämä lainaus on tärkeä?

Se tiivistää Dawkinsin keskeisen väitteen:
- Uskonto ei voi piiloutua “arvojen” taakse
- Kun uskonto puhuu todellisuudesta, se astuu tieteen alueelle
- Siksi tieteen ja uskonnon välinen konflikti ei ole vain väärinkäsitys, vaan sisäänrakennettu

---

Lue lisää

Vitun tollo.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Vitun tollo.

- Joka toista sanoo, se itse on.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Vitun tollo.

Ihanaa kun tulit
Me Jeesuksen kanssa olemme odottaneet sinua. Kuinka voit
Jeesus rakastaa sinua.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Aimo, avaan mielelläni sekä lainauksen merkityksen että sen taustan. Dawkins on terävä kirjoittaja, ja tässä tekstissä hän tiivistää yhden keskeisimmistä kiistoista tieteen ja uskonnon suhteessa.

---

🧠 Mitä Dawkins tarkoittaa?

1. Hän kritisoi Stephen Jay Gouldin ajatusta “NOMAsta”
Gould esitti 1990‑luvulla ajatuksen Non-Overlapping Magisteria (NOMA):
- Tiede käsittelee tosiasioita ja luonnon toimintaa
- Uskonto käsittelee arvoja ja moraalia
- Näillä kahdella ei ole päällekkäisyyttä

Dawkins pitää tätä jaottelua epärealistisena.

2. Uskonnot tekevät väitteitä todellisuudesta
Dawkinsin mukaan uskonto ei rajoitu moraaliin, vaan esittää väitteitä kuten:
- On olemassa yliluonnollinen olento
- Tämä olento vaikuttaa maailmaan
- Ihmeitä tapahtuu
- Kuoleman jälkeen on jokin tila tai paikka

Nämä ovat olemassaoloväitteitä, ja Dawkinsin mielestä ne ovat luonteeltaan tieteellisiä väitteitä, koska ne koskevat todellisuuden rakennetta.

3. Jos universumissa olisi jumala, universumi olisi erilainen
Dawkinsin ydinpointti on:
- Jos jokin yliluonnollinen voima vaikuttaa maailmaan, sen vaikutukset olisivat havaittavissa
- Siksi väite jumalasta ei ole pelkkä moraalinen tai symbolinen väite, vaan väite maailmasta, jota voidaan tutkia

Toisin sanoen:
Joko jumala vaikuttaa maailmaan (tieteellinen väite), tai ei vaikuta (myös tieteellinen väite).

---

🧩 Mikä on tausta?

1. Tiede–uskonto -keskustelu 1900–2000-luvuilla
Gouldin NOMA oli yritys rauhoittaa kiistaa tieteen ja uskonnon välillä.
Dawkins taas edustaa “uusateistista” linjaa, joka korostaa, että ristiriita on todellinen.

2. Uusateismin nousu
2000-luvun alussa Dawkins, Sam Harris, Daniel Dennett ja Christopher Hitchens kritisoivat uskontoa voimakkaasti.
Dawkinsin kirja The God Delusion (2006) on tämän liikkeen tunnetuin teos.

3. Dawkinsin argumentti on filosofinen, ei vain tieteellinen
Hän ei väitä, että tiede olisi jo todistanut jumalan olemattomuuden.
Hän väittää, että jos jumala vaikuttaa maailmaan, sen pitäisi näkyä havaittavasti, ja siksi väite kuuluu tieteen piiriin.

---

🎯 Miksi tämä lainaus on tärkeä?

Se tiivistää Dawkinsin keskeisen väitteen:
- Uskonto ei voi piiloutua “arvojen” taakse
- Kun uskonto puhuu todellisuudesta, se astuu tieteen alueelle
- Siksi tieteen ja uskonnon välinen konflikti ei ole vain väärinkäsitys, vaan sisäänrakennettu

---

Lue lisää

Olen yhä enemmän samaa mieltä Dawkinsin kanssa.
Varma Tieto
Eläkeläinen

Anonyymi00009 kirjoitti:

Olen yhä enemmän samaa mieltä Dawkinsin kanssa.
Varma Tieto
Eläkeläinen

Hieman tökkii tuo ajatus että jumala otettaisiin mukaan tieteelliseen tutkimukseen.
Dawkins sanoo että molemmat väitteet kuuluvat tieteen kentälle eli jumala on ja jumalaa ei ole.
Varma Tieto

Anonyymi00018 kirjoitti:

Hieman tökkii tuo ajatus että jumala otettaisiin mukaan tieteelliseen tutkimukseen.
Dawkins sanoo että molemmat väitteet kuuluvat tieteen kentälle eli jumala on ja jumalaa ei ole.
Varma Tieto

Lue lisää

”Hieman tökkii tuo ajatus että jumala otettaisiin mukaan tieteelliseen tutkimukseen.”

Eihän jumalväitteisiin vastaaminen vie tieteen resursseja. Esimerkiksi kysymykseen ”Onko maa litteä kuten Raamatun Jumala väittää?” on helppo vastata ilman massiivisia tutkimuksiakin. Ne tutkimukset on tehty jo kauan aikaa sitten. Tästä seuraa se, ettei myöskään Jumalaa ole olemassa. Tämähän on ihan tieteen perusasioita. Jos esimerkiksi tohtorinväitöspaperissa jo ensimmäisellä sivulla teet yhtä fataaleja virheitä kuin Raamatun Jumalan väitteet niin koko paperi ei ole paskapaperia arvokkaampi.

Guovza kirjoitti:

”Hieman tökkii tuo ajatus että jumala otettaisiin mukaan tieteelliseen tutkimukseen.”

Eihän jumalväitteisiin vastaaminen vie tieteen resursseja. Esimerkiksi kysymykseen ”Onko maa litteä kuten Raamatun Jumala väittää?” on helppo vastata ilman massiivisia tutkimuksiakin. Ne tutkimukset on tehty jo kauan aikaa sitten. Tästä seuraa se, ettei myöskään Jumalaa ole olemassa. Tämähän on ihan tieteen perusasioita. Jos esimerkiksi tohtorinväitöspaperissa jo ensimmäisellä sivulla teet yhtä fataaleja virheitä kuin Raamatun Jumalan väitteet niin koko paperi ei ole paskapaperia arvokkaampi.

Lue lisää

Raamatun väitteitä tulisikin tutkia tieteellisesti eikä siihen tutkimukseen tarvita jumalaa näin väite olisi tieteellinen ja tiede voisi hylätä ne. Näin Dawkins ehdottaa mutta itse jumalaa ei kuitenkaan voisi tutkia koska jumala ei ole kelvollinen tieteelliseen tutkimukseen vain jumalan vaikutukset ovat kelvollisia tai osa niistä eivät kaikki.
Varma Tieto

Minulle tämä on helppoa koska aivoni eivät ole saastuneet jumalalla enkä koe tunteita jumalaan uskomisessa. Koen vain uteliaisuutta.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Raamatun väitteitä tulisikin tutkia tieteellisesti eikä siihen tutkimukseen tarvita jumalaa näin väite olisi tieteellinen ja tiede voisi hylätä ne. Näin Dawkins ehdottaa mutta itse jumalaa ei kuitenkaan voisi tutkia koska jumala ei ole kelvollinen tieteelliseen tutkimukseen vain jumalan vaikutukset ovat kelvollisia tai osa niistä eivät kaikki.
Varma Tieto

Minulle tämä on helppoa koska aivoni eivät ole saastuneet jumalalla enkä koe tunteita jumalaan uskomisessa. Koen vain uteliaisuutta.

Lue lisää

”…mutta itse jumalaa ei kuitenkaan voisi tutkia koska jumala ei ole kelvollinen tieteelliseen tutkimukseen…”

Totta kai jumala on kelvollinen tieteelliseen tutkimukseen. Ei tiede sulje jumalia pois. Tässä on esimerkki täysin tieteellisestä ja loogisesta päättelyketjusta:

Väite: Jumala loi litteän maan peruspilarit.

Premissi: Jumala on näkymätön eikä sitä voi havaita millään tieteellisillä mittalaitteilla.

Havainto: Maa ei ole litteä vaan pallo.

Johtopäätös: Väite Jumalasta ei pidä paikkansa vaan on ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa.

Johtopäätös: Jumalaa ei ole olemassa koska Jumalan olemassaolo olisi ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa.

Guovza kirjoitti:

”Hieman tökkii tuo ajatus että jumala otettaisiin mukaan tieteelliseen tutkimukseen.”

Eihän jumalväitteisiin vastaaminen vie tieteen resursseja. Esimerkiksi kysymykseen ”Onko maa litteä kuten Raamatun Jumala väittää?” on helppo vastata ilman massiivisia tutkimuksiakin. Ne tutkimukset on tehty jo kauan aikaa sitten. Tästä seuraa se, ettei myöskään Jumalaa ole olemassa. Tämähän on ihan tieteen perusasioita. Jos esimerkiksi tohtorinväitöspaperissa jo ensimmäisellä sivulla teet yhtä fataaleja virheitä kuin Raamatun Jumalan väitteet niin koko paperi ei ole paskapaperia arvokkaampi.

Lue lisää

Luomiskertomus on kirjoitettu ihmisen näkökulmasta. Maa pysyy paikallaan ja aurinko, kuu ja tähdet liikkuvat taivaan kantta pitkin. Tämä on totta näköaistin mukaan.

Guovza kirjoitti:

”…mutta itse jumalaa ei kuitenkaan voisi tutkia koska jumala ei ole kelvollinen tieteelliseen tutkimukseen…”

Totta kai jumala on kelvollinen tieteelliseen tutkimukseen. Ei tiede sulje jumalia pois. Tässä on esimerkki täysin tieteellisestä ja loogisesta päättelyketjusta:

Väite: Jumala loi litteän maan peruspilarit.

Premissi: Jumala on näkymätön eikä sitä voi havaita millään tieteellisillä mittalaitteilla.

Havainto: Maa ei ole litteä vaan pallo.

Johtopäätös: Väite Jumalasta ei pidä paikkansa vaan on ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa.

Johtopäätös: Jumalaa ei ole olemassa koska Jumalan olemassaolo olisi ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa.

Lue lisää

Kopio riittäkön noin yksinkertaiseen väitteeseen ehkä noita peruspilareita voitaisiin tutkia tieteellisesti mutta ei jumalaa koska......

Lyhyt vastaus
Koska tiede perustuu havaittavaan, mitattavaan ja falsifioitavaan aineistoon, ja käsitys Jumalasta kuuluu usein metafyysiseen tai yliluonnolliseen alueeseen, Jumalan olemassaoloa itsessään ei voi testata tieteellisillä menetelmillä samalla tavalla kuin luonnonilmiöitä.

---

Miksi tieteellinen menetelmä ei sovi suoraan Jumalan tutkimukseen
- Empiirinen testattavuus puuttuu. Tiede edellyttää havaintoja, kokeita ja toistettavuutta; jos väite ei tuota havaittavia seurauksia tai ennusteita, sitä ei voi falsifioida tieteellisesti. Tämä koskee monia käsityksiä Jumalasta, jotka ovat luonteeltaan ei-havaittavia.
- Metodologinen naturalismi. Tieteellinen tutkimus työskentelee luonnollisten syiden ja mekanismien selittämiseksi; yliluonnollisen kutsuminen selittäjäksi ei kuulu tieteelliseen selitysmalliin ilman havaittavia mekanismeja.
- Monet jumalakäsitykset ovat määritelmältään transsendenttejä. Jos Jumala määritellään kaikkialla läsnä olevaksi, kaikkitietäväksi tai ei-aineelliseksi olennoksi, nämä ominaisuudet eivät tuota helposti mitattavia, toistettavia ilmiöitä.

---

Mitä tiede voi tutkia liittyen uskontoon ja jumalakokemuksiin
- Uskonnolliset kokemukset ja niiden seuraukset. Psykologia, neurotiede ja sosiologia voivat tutkia, miten uskonnolliset kokemukset syntyvät, miten ne vaikuttavat ihmisiin ja yhteisöihin, ja millaisia kulttuurisia malleja niihin liittyy. Näitä ilmiöitä voidaan mitata ja analysoida tieteellisesti.
- Historian ja tekstien tutkimus. Teologinen ja historialliskriittinen tutkimus voi analysoida uskonnollisia tekstejä, traditioiden syntyä ja kehitystä tieteellisin menetelmin.

---

Filosofinen näkökulma
- Non-overlapping magisteria -ajatus. Joidenkin mukaan tiede ja uskonto käsittelevät eri kysymyksiä: tiede vastaa miten-kysymyksiin luonnon toiminnasta, uskonto vastaa miksi-kysymyksiin merkityksestä ja moraalista. Tällöin Jumalan olemassaolon kysymys voi olla filosofinen tai teologinen, ei tieteellinen.

---

Yhteenveto
Tiede voi tutkia uskonnon ilmiöitä, uskonnollisia kokemuksia ja uskonnollisten käsitysten vaikutuksia, mutta se ei pysty todistamaan tai kumoamaan monia Jumalaan liittyviä metafyysisiä väitteitä, koska ne eivät tuota havaittavia, toistettavia ja falsifioitavia ennusteita.

Jos haluat, voin selittää tarkemmin jonkin näistä kohdista (esim. falsifioitavuus, metodologinen naturalismi tai miten neurotiede tutkii uskonnollisia kokemuksia) ja antaa esimerkkejä tutkimuksista.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Luomiskertomus on kirjoitettu ihmisen näkökulmasta. Maa pysyy paikallaan ja aurinko, kuu ja tähdet liikkuvat taivaan kantta pitkin. Tämä on totta näköaistin mukaan.

>> Luomiskertomus on kirjoitettu ihmisen näkökulmasta.

Miksi siis pronssikautisia uskomuksia esitetään Jumalan sanana?

Ramavit kirjoitti:

>> Luomiskertomus on kirjoitettu ihmisen näkökulmasta.

Miksi siis pronssikautisia uskomuksia esitetään Jumalan sanana?

Hengellisen viisauden vuoksi. Esimerkiksi tulva on kuva Jeesuksen tuomiosta maailman ylle ja toisaalta pelastuksesta.

Ei ole mitään, mihin "ateistit uskovat", sillä ateismi ei määrittele, mihin uskotaan vaan mihin ei uskota – ei ole jumaluskomuksia. Mistä siis pitäisi luopua?

Anonyymi00012 kirjoitti:

Ei ole mitään, mihin "ateistit uskovat", sillä ateismi ei määrittele, mihin uskotaan vaan mihin ei uskota – ei ole jumaluskomuksia. Mistä siis pitäisi luopua?

Ylempi todellisuus on ateistille näemmä jumaluskomus.

Ateistin on pakko vetää tuo jumalakortti esiin, vaikka jumala tai jumaluus voidaan määritellä absoluutiksi, joka on jonkinlainen kenttä, jonka sisällä on todellisuuksia, joita ilmentää eri muotoihin asettuneet elävät olennot, ja joissa tapahtuu muodonmuutoksia, kun ne saavuttavat ylempiä todellisuuksia.

Aivokeskeinen tiede vie ateistia kuin pässiä narussa, vaikka sydän voidaan nähdä kuin avautuvana kukkana, tai aurinkona säteineen jonka kautta ihminen voi nousta toiseen todellisuuteen. Siihen syntyy kuin uusia terälehtiä.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Ylempi todellisuus on ateistille näemmä jumaluskomus.

Ateistin on pakko vetää tuo jumalakortti esiin, vaikka jumala tai jumaluus voidaan määritellä absoluutiksi, joka on jonkinlainen kenttä, jonka sisällä on todellisuuksia, joita ilmentää eri muotoihin asettuneet elävät olennot, ja joissa tapahtuu muodonmuutoksia, kun ne saavuttavat ylempiä todellisuuksia.

Aivokeskeinen tiede vie ateistia kuin pässiä narussa, vaikka sydän voidaan nähdä kuin avautuvana kukkana, tai aurinkona säteineen jonka kautta ihminen voi nousta toiseen todellisuuteen. Siihen syntyy kuin uusia terälehtiä.

Lue lisää

'Ylempi todellisuus on ateistille näemmä jumaluskomus.'
Ei todellakaan ole. Ateismi syntyi teismin vastapariksi, ja siksi palstalla keskustellaan jumaluskomuksista.
'Aivokeskeinen tiede vie ateistia kuin pässiä narussa...'
Uskonnot vievät uskovia kuin pässiä narussa... lupaamalla kuoleman jälkeistä elämää.

Anonyymi00014 kirjoitti:

'Ylempi todellisuus on ateistille näemmä jumaluskomus.'
Ei todellakaan ole. Ateismi syntyi teismin vastapariksi, ja siksi palstalla keskustellaan jumaluskomuksista.
'Aivokeskeinen tiede vie ateistia kuin pässiä narussa...'
Uskonnot vievät uskovia kuin pässiä narussa... lupaamalla kuoleman jälkeistä elämää.

Lue lisää

Kuoleman jälkeinen elämä on totta, mikään muu ei ole mahdollista. Sitä millainen se on, ei kukaan ihminen pysty sanomaan.

Ateismipalstalla ei keskustella, vaan vängätään kakaramaisesti, mikä ei johda mihinkään, eikä ainakaan omaan kasvuun.

Unohtakaa edes hetkeksi tuo aivokeskeinen tietoviisastelu. Ilman sydäntä ei ole mitään, ei aivoja, ei elimiä... Pää ja aivot on vaan eräänlainen rönsy, jonka juuret on keskustassa, eli sydämessä.

Jos halutaan ymmärtää maailmankaikkeuden saloja, pitää löytää ensin ydin omasta itsestään.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Kuoleman jälkeinen elämä on totta, mikään muu ei ole mahdollista. Sitä millainen se on, ei kukaan ihminen pysty sanomaan.

Ateismipalstalla ei keskustella, vaan vängätään kakaramaisesti, mikä ei johda mihinkään, eikä ainakaan omaan kasvuun.

Unohtakaa edes hetkeksi tuo aivokeskeinen tietoviisastelu. Ilman sydäntä ei ole mitään, ei aivoja, ei elimiä... Pää ja aivot on vaan eräänlainen rönsy, jonka juuret on keskustassa, eli sydämessä.

Jos halutaan ymmärtää maailmankaikkeuden saloja, pitää löytää ensin ydin omasta itsestään.

Lue lisää

Tuo on harhaisuutta. Kuolemanjälkeisestä elämästä ei ole näyttöä.

Koeta kasvaa ihmisenä ja hyväksyä kuolema osana elämää ja sen päätöksenä.

Lupaus kuolemanjälkeisestä elämästä houkuttelee siksi, että ihminen on itsetietoinen biologinen olento, johon elossa pysymisen vietti on ohjelmoitu syvälle.

Palstalla joku vertasi osuvasti koiraa ja uskovaa. Molempien voi saada tekemään temppuja lupaamalla palkinnon, eron ollessa vain siinä, että koiralle palkinnon joutuu antamaan...

Anonyymi00016 kirjoitti:

Tuo on harhaisuutta. Kuolemanjälkeisestä elämästä ei ole näyttöä.

Koeta kasvaa ihmisenä ja hyväksyä kuolema osana elämää ja sen päätöksenä.

Lupaus kuolemanjälkeisestä elämästä houkuttelee siksi, että ihminen on itsetietoinen biologinen olento, johon elossa pysymisen vietti on ohjelmoitu syvälle.

Palstalla joku vertasi osuvasti koiraa ja uskovaa. Molempien voi saada tekemään temppuja lupaamalla palkinnon, eron ollessa vain siinä, että koiralle palkinnon joutuu antamaan...

Lue lisää

Koita sinä atomikasa hyväksyä, että sinut voidaan siirtää minne tahansa, vaikka perunaksi perunapeltoon.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Koita sinä atomikasa hyväksyä, että sinut voidaan siirtää minne tahansa, vaikka perunaksi perunapeltoon.

Tottakai hyväksyn.... älä toki suutu.

ET

Anonyymi00015 kirjoitti:

Kuoleman jälkeinen elämä on totta, mikään muu ei ole mahdollista. Sitä millainen se on, ei kukaan ihminen pysty sanomaan.

Ateismipalstalla ei keskustella, vaan vängätään kakaramaisesti, mikä ei johda mihinkään, eikä ainakaan omaan kasvuun.

Unohtakaa edes hetkeksi tuo aivokeskeinen tietoviisastelu. Ilman sydäntä ei ole mitään, ei aivoja, ei elimiä... Pää ja aivot on vaan eräänlainen rönsy, jonka juuret on keskustassa, eli sydämessä.

Jos halutaan ymmärtää maailmankaikkeuden saloja, pitää löytää ensin ydin omasta itsestään.

Lue lisää

>> Kuoleman jälkeinen elämä on totta, mikään muu ei ole mahdollista.

Perustele, äläkä vain vänkää kakaramaisesti!

Tietenkin värähtelyä on olemassa, atomit värähtelevät. Sitä kutsutaan lämmöksi...

Mitä ovat nämä ylemmät entiteetit ja todellisuudet? Onko niistä jotain todisteita? Vai onko niitä vain huuhailijoiden kuvitelmissa?

"Mutta ymmärtääkö ateisti sitä, että on olemassa oikeasti jonkinlainen värähtely, rakkaudellinen tila, lämpö, jonka ihminen voi tuntea kohottautuessaan ylempåä entiteettiä kohti?"

Ateisti ymmärtää, että itsesuggestio on totta.

"Kurkottaahan kukkakin kohti lämpöä ja valoa, joka auttaa sitä kasvamaan."

TIEDE on selvittänyt syyn, miksi kasvit tarvitsevat valoa. Uskonnot eivät ole selittäneet mitään siitä miksi luonto on sellainen kuinn on.

"Ihmisen täytyy hakea hengen ravintoa jatkuvasti, koska muuten maallinen turhuus vetää puoleensa."

Jos"hengen ravinnolla" tarkoitetaan haahuilua jumaluskomuksissa ja spekulointua jollain kolminaisuuksilla tai pelastusopeilla, niin niitä ei tarvitse kukaan. Toki jokainen saa tuhlata aikaansa ihan mihin haluaa.

Anonyymi00021 kirjoitti:

"Mutta ymmärtääkö ateisti sitä, että on olemassa oikeasti jonkinlainen värähtely, rakkaudellinen tila, lämpö, jonka ihminen voi tuntea kohottautuessaan ylempåä entiteettiä kohti?"

Ateisti ymmärtää, että itsesuggestio on totta.

"Kurkottaahan kukkakin kohti lämpöä ja valoa, joka auttaa sitä kasvamaan."

TIEDE on selvittänyt syyn, miksi kasvit tarvitsevat valoa. Uskonnot eivät ole selittäneet mitään siitä miksi luonto on sellainen kuinn on.

"Ihmisen täytyy hakea hengen ravintoa jatkuvasti, koska muuten maallinen turhuus vetää puoleensa."

Jos"hengen ravinnolla" tarkoitetaan haahuilua jumaluskomuksissa ja spekulointua jollain kolminaisuuksilla tai pelastusopeilla, niin niitä ei tarvitse kukaan. Toki jokainen saa tuhlata aikaansa ihan mihin haluaa.

Lue lisää

Annetaanhan kukillekin rakkautta ja Substralia. Kukille täytyy puhua rakkaudella. Ateistinen kiroilu ei kasvata ainakaan kodin Enkelinsiipi nimistä kasvia;).

Rakkaudellinen värähtely ei ole vain valoa, vaan lempeää sydämen tason energiaa, jonka kukka ja ihminen voi kokea. Pimeys ja viha näännyttää kasvin ja ihmisen ja luo pelon ilmapiirin. Kasvit aistii energioita kuten ihmisetkin.

Ristiriitaisessa, pelon ja vihan ilmapiirissä lapset kasvavat kieroon. Lapset on kuin taimia, joita pitää tukea. Ateistin mielestä vihalla ja rakkaudella, niiden värähtelyllä, ei siis ole eroa. Miksi huonoista oloista lähtöisin oleva ihminen ei saisi kurkottaa kohti suurinta valoa ja rakkautta? Jeesus toimii Substralin tavoin.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Annetaanhan kukillekin rakkautta ja Substralia. Kukille täytyy puhua rakkaudella. Ateistinen kiroilu ei kasvata ainakaan kodin Enkelinsiipi nimistä kasvia;).

Rakkaudellinen värähtely ei ole vain valoa, vaan lempeää sydämen tason energiaa, jonka kukka ja ihminen voi kokea. Pimeys ja viha näännyttää kasvin ja ihmisen ja luo pelon ilmapiirin. Kasvit aistii energioita kuten ihmisetkin.

Ristiriitaisessa, pelon ja vihan ilmapiirissä lapset kasvavat kieroon. Lapset on kuin taimia, joita pitää tukea. Ateistin mielestä vihalla ja rakkaudella, niiden värähtelyllä, ei siis ole eroa. Miksi huonoista oloista lähtöisin oleva ihminen ei saisi kurkottaa kohti suurinta valoa ja rakkautta? Jeesus toimii Substralin tavoin.

Lue lisää

" Kukille täytyy puhua rakkaudella."

Kukille on tärkeää vain pölyttäjien niihin kohdistama huomio. Kukkivat kasvit pärjäsivät 130 miljoonaa vuotta ennen kuin ihmislaji syntyi. Muita kasveja on ollut paljon ennen sitä.

"Ristiriitaisessa, pelon ja vihan ilmapiirissä lapset kasvavat kieroon."

Ihminen tarvitsee lapsuusvaiheessaan turvallisia, rakastavia aikuisia tuekseen mallioppiakseen vaiheittain aikuiseksi. Tällä ei ole mitään tekemistä värähtelyhöpinöidesi kanssa.

"Mutta ymmärtääkö ateisti sitä, että on olemassa oikeasti jonkinlainen värähtely, rakkaudellinen tila, lämpö, jonka ihminen voi tuntea kohottautuessaan ylempåä entiteettiä kohti?"

En tiedä sinun värähtelyistä, mutta kun vapautuu täyteen myötätuntoon muita ihmisiä kohtaan, niin se tuntuu ihanalta. Kannattaa joskus kokeilla ilman Jeesus-shottia.

eli uskovainen ei näe ihmisten intressejä tai tässä tapauksessa auton valmistajien intressejä