Mitä sellaista olet tehnyt viime aikoina,

Katselin avoimesti tuntemattomia.

Ei oikein sovi tuo ylpeä-sana eli en mitään. Sen sijaan kiitollinen olen että minulla on voimia
- olla apuna henkilölle joka tarvitsee
- olla mukana ryhmässä yhtenä osana tekemään siitä sellaisen että me kaikki viihdytään
- hoitaa kuntoani, jonka vuoksi kulutan hyvin vähän yhteiskunnan resursseja
- maksaa aika hyvin veroja
- eli olla yhtä hyödyllinen kuin lehmä tilalla

Ylpeys käy lankeemuksen edellä, sanotaan. On parasta pitää matalaa profiilia tekemisistään, ettei sattuisi ylpistymään.

Suomalainen ei kehtaa olla ylpeä itsestään. Meihin iskostetaan jo lapsena,
että pitää olla nöyrä ja vaatimaton.
Nykyisiä lapsia ei ehkä alisteta siihen ajatukseen.
Saa olla terve itsetunto ja olla terveesti ylpeä itsestään.

Vanhemmat polvet voivat olla korkeintaan tyytyväisiä.
Jos erehtyy olemaan ylpeä itsestään heti tulee pelko,
että nyt varmaan kaatuu kivitalo päälle.

Kustansin ystäväni ensi kertaa oopperaan, siis hän oli oopperassa ensi kertaa, ja meillä oli kiva ilta. Taksilla mennen tullen niin ei tarvinnut bussipysäkillä palella.

Ylpeä sana on vaikea. Se ei oikein sovi tähän aiheeseen.
Olen jaksanut tehdä kotitöitäni vaikka usea vika ja sairaus tekee elämän hankalaksi. K Ruoka kotiinkuljetus pitää hengissä.

En minäkään ole ylpeä, mutta autoin entisiä työkavereitani, vaikka asia ei enää minulle kuulunut. Muuan 30 vuotta sitten tehty homma oli unohdettu, ja siksi tunarointi oli uutisissa asti, joissakin lehdissä. Tapahtuman kulku silloin 90-luvulla ei ollut enää selvillä, ja kerroin miten homma meni.

Puolustan tasapuolisuutta.

Ihminen voi olla, ja saa olla ylpeä itsestään mutta se ei tarkoita ylimielistä tai entisaikojen "leuhkaa", mitä sillä sitten on tarkoitettukaan.

Sotilasvalaa olin katsomassa, jälkipolvea siellä oli.

Minä,minä ,pyllistelen naapureille ja kiellän heidän kulkemisen maillani ja niittyteilläni kun jälkiksvunsa kanssa rälläävät minun tielläni!