Jotkut aina ihmettelevät sitä miksi kissa jättää saaliin henkiin ja rääkkää sitä aikansa kuluksi. Kuulin joistain mielestäni tähän asti parhaan selityksen:
Petoeläin ei voi tuhlata kallisarvoista energiaansa. Kissa saattaa levätä kesken tappotyön, se saattaa jopa läähättää väsymyksestä, sillä vaikkei urakka sinänsä olisikaan jären suuri, on se kiihko mikä tappovietin laukaisee aika eläintä järisyttävä. Niinpä saalista tapetaan sen verran kuin jaksaa. Mikäli peto on jo nälkään nääntymäisillään, silloin saaliilta otetaan heti nirri. Levon kanssa vastakkaisena tekijänä on tappovietti. Kun saaliseläin räpistelee ja liikkuu, pedon saalistus- ja tappovietti herää jälleen. (Ellei heräisi, saalishan saattaisi vaikka karata kun peto ei viitsikään enää järsiä sitä...)
Toivottavasti tämä ei ollut kovin monimutkaista, joku toinen osaisi ehkä kuvailla ytimekkäämmin. Kissa on jokatapauksessa, kuten kaikki pedot, viettiensä armoilla. Tietyt liikkeet ja muodot yllyttävät milloin mihinkin. Olen nähnyt kollin parittelevan kollin kanssa, kun kohde sattui olemaan siinä asennossa missä narttu on jos on halukas...
Petoeläin ei voi tuhlata kallisarvoista energiaansa. Kissa saattaa levätä kesken tappotyön, se saattaa jopa läähättää väsymyksestä, sillä vaikkei urakka sinänsä olisikaan jären suuri, on se kiihko mikä tappovietin laukaisee aika eläintä järisyttävä. Niinpä saalista tapetaan sen verran kuin jaksaa. Mikäli peto on jo nälkään nääntymäisillään, silloin saaliilta otetaan heti nirri. Levon kanssa vastakkaisena tekijänä on tappovietti. Kun saaliseläin räpistelee ja liikkuu, pedon saalistus- ja tappovietti herää jälleen. (Ellei heräisi, saalishan saattaisi vaikka karata kun peto ei viitsikään enää järsiä sitä...)
Toivottavasti tämä ei ollut kovin monimutkaista, joku toinen osaisi ehkä kuvailla ytimekkäämmin. Kissa on jokatapauksessa, kuten kaikki pedot, viettiensä armoilla. Tietyt liikkeet ja muodot yllyttävät milloin mihinkin. Olen nähnyt kollin parittelevan kollin kanssa, kun kohde sattui olemaan siinä asennossa missä narttu on jos on halukas...
Vastaukset 4
Vanhimmat
...vaikka kissa olisikin niin julma, että todellakin rääkkäisi saalita ennen tappamista, paljon ihmisillä on varaa arvostella. Kissa sentään loppujen lopuksi tappaa saaliinsa ja syö sen, kun taas ihminen tappaa ilman minkäänlaisia perusteita.
Sinulle *tuhahdus ihmisille* niin ei sillä hyvin ruokitulla kehräävällä pulskalla mirrilläkään ole mitään perusteita tappaa eläimiä,vaikka sitä ei voi estääkkään kun kissalla on metsäsätysvietti mikä on.Nimittäin periaatteessa tämä kissa tappaa sen eläimen koska siitä se tuntuu jännältä ja kivalta.Se ei ymmärrä leikkivänsä toisen hengellä.Mutta ei se kissa aina saalistaan syö,esim.päästäisiä kissat rääkkäävät viimeiseen hengen vetoon asti ja jättävät sen siihen vaan kuolleena.Ja toisia ne lähinnä syövät siksi että saalistus on kivaa ja saapi siitä sitten herkkuja.Vaikka kotona oisi mamma jo kissanruokapurkki ojossa tyrkyttämässä ruokaa,kaikki on sen vietin ansiota.Eli voisi todeta että sekä että ihmiset ja kissat tappavat ilman minkäänlaisia perusteita ja rääkkäävät,ainut on se että kissalla on metsästysvietti,mutta mikäs vietti se sitten ihmis metsästäjällä on?
selitin asian aika monimutkasesti,mutta aina kun on mahdollista pelastan kissani saaliit elävinä.Kyllä se mammankin muusi saa kelvata;)
Luonnossa kaikella on oma tarkoituksensa....
Eräässä luontokirjassa oli annettu tähän
selitys; siis miksi kissa "leikkii" saalillaan ?
saaliseläin joutuu shokkitilaan, eikä tunne
kipua, kun päästään ruokailu vaiheeseen.
Shokkitilahan suojaa myös ihmistä onnettomuus tilanteessa ylisuurelta kivulta. Ja joskushan
hiiri voi jo kupsahtaa kesken "leikin",
siis ei niinkään julmaa, vaan kivuton kuolema.
kuulemasi pitää paikkansa ja paras esimerkki siitä näytettiin elämäni eläimet sarjassa, jaksossa jossa oli ruokahaluton ja muutenkin apaattinen käärme. Se ei suostunut syömään kuin juuri sen verran, että pysyi hengissä nippa, nappa.
Ongelman ratkaisu oli yksinkertainen, omistaja hankki pitkän, metallisen "sauvan" jonka päässä oli koukku, tähän koukkuun hän sitten asetti "saaliin" eli jyrsijän. Heiluttamalla tuota sauvaa ja sen päässä ollutta "saalista" hän sai käärmeen uskomaan eläimen olevan elävä, vaikka se todellisuudessa oli kuollut, ja hyökkäämään sen kimppuun, "tappamaan" sen ja syömään. Muutaman viikon kuluttua opastaja kävi tarkastuskäynnillä ja totesi käärmeen olevan kunnossa, paino oli noussut useita kiloja ja se oli aktiivinen siis terve.
Peto on aina peto ja käytös sen mukaista ja se pitäisi omistajan ottaa huomioon olkoon eläin mikä hyvänsä. Onneksi kissat sentään suostuvat syömään jo valmiiksi tapettuakin saalista;-))))