Minäkin

Mikä saa sinut näin täysin torjumaan oman naiseutesi?
Minä puolestani olen erittäin tyytyväinen, että olen sattunut syntymään naiseksi. Lestayhteisössä naiset ovat ns. heikompia astioita, mutta ei se minua häiritse. Olen juuri sellainen astia kuin huvittaa olla. Vahvakin tarvittaessa. Fyysisesti otan tietenkin riitatilanteessa mielummin jalat alleni kuin alan voimissa mitellä, sillä siinä suhteessa en epäile yhtään miesten paremmuutta.
Miehet saavat minun puolestani myös olla päällysmiehiä, koska he näyttävät usein nauttivan vallankäytöstä enemmän kuin minä naisena siitä nauttisin. Edellyttäen tietenkin, että he osaavat asiansa ja omaavat johtamisessa tarvittavia tunneälytaitoja ja älyä. Hyvälle miesjohtajalle, jollaisessa asemassa saarnaajat usein ovat lestayhteisössä, pyrin olemaan hyvä naisalainen. Mutta huono miesjohtaja saa minun puolestani johtaa mitä johtaa - vaikka vain itseään. Häntä minä en kuuntele. Muodollisesti saatan kyllä joustaa hänenkin kanssaan (viisaampi väistää ja joustaa), mutta siinä kaikki: hän ei ole sisäisen maailmani johtaja.
Mielestäni olen saanut naiseksi syntyessäni hyvän osan, jota en halua millään antaa pois, en edes ajatusten tasolla.
Miehenä oleminen on paljon karumpaa. Raha ja valta, jota miehillä on tässä yhteiskunnassa naisia enemmän, eivät minua järin paljon edes kiinnosta.