Olemme avomieheni kanssa puhuneet että menisimme ensi kesänä naimisiin. Ongelmani on että hän ei halua pitää suunnittelussa mitään kiirettä. Kaikki tuttavani vaan ovat sanoneet että kirkko olisi syytä varata ainakin vuotta aikaisemmin! Nyt siis olen huolissani siitä että saadaanko enää sitä kirkkoa minkä haluamme ja just silloin kun olemme hääpäivän suunnitelleet! Onko muilla ollut näitä ongelmia että mies ei oikeen innostu suunnittelusta vaikka on itse ottanut puheeksi naimisiin menon??? Ja millä olette saanut miehen mukaan suunnitteluun? En halua suunnitella kaikkea yksin onhan kumminkin kyseessä molempien elämän tärkein päivä!
Miten saan mieheni innostumaan
morsian06
131308
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mutta tuskin sun miehen. Ennen vanhaan häät olivat miehellekkin se tärkein päivä, kun häiden jälkeen pääsi ekaa kertaa... no ymmärrät varmaan, mutta eipä noilla nykyään enää niin merkitystä ole.
Kysymys on ehkä siitä, että te nuoret morsiamet olette yli-innostuneita siitä hääpäivästänne. Ei se ole elämän tärkein päivä, ainakaan niin, että se tarttis jo vuosi etukäteen jauhaa kaikki valmiiksi. Se saattaa ärsyttää sun sulhoa. Hän haluaa kanssasi avioon eikä markkinoille, jotka kestää yhden päivän.
Niin mutta tietyt jutut on hyvä hoitaa hyvissä ajoin. Esim. se kirkon varaus. Jos ei sitten ole väliä mikä kirkko on. Isoimmissa kaupungeissa suositut kirkot ovat pitkälle varattuja. Ainakin kesäaikana. Joten se on ihan järkevää eikä vaan yli-innostusta.
Mutta ehtiihän sitä toki lyhyessäkin ajassa häät järjestää. Riippuu millaiset haluaa. Onko mies ilmaissut mitenkään millaiset häät haluaa ja mikä on budjetti ja paljonko vieraita kutsutte jne.?
Jos miehesi on sitä möllykkä-sorttia, niinkuin itsellänikin, niin älä suotta ruikuta vaan toimi! Meillä miestä kyllä kiinnostaa häät, mutta hänellä on muutakin hommaa ja ajateltavaa, joten suunnittelu jää täysin minun kontolleni - ja se sopii molemmille oivasti! Minä vain kartoitan eri vaihtoehdot ja KYSYN häneltä mielipiteen, niin helppoa se on. MIKSI miehesi pitäisi olla varsinaisessa suunnittelussa niin kovasti mukana, kun häntä ei erityisemmin oikeasti kiinnosta kaikki se hömppä ja eri vaihtoehtojen väsääminen?
Jokseenkin järkyttävää touhotusta näyttää olevan tuo häidenvalmistelu naisväelle.
Siis mitenkä niin molemmille elämän tärkein päivä?
Sinulle se voi ollakin, mutta en tiedä onko miehesi mielestä prinsessaleikit niin tärkeitä.
Meillä on taas niin päin että haluaisin tulevalle vaimolle kunnon hääpuvun ja meille komeat juhlat, mutta morsiameni haluaa vihille vaatimattomasti ja maistraatissa. Tapahtukoon hänen tahtonsa, mutta ihmettelen, ettei hän halua mitään suuria juhlia, kun tuntuu, että useat naiset haluaa just sellaiset prinsessahäät, joita hössätään vuosi kaksi etukäteen. Taidankin olla sittenkin ihan tyytyväinen tähän morsiameni ratkaisuun kun näitä toisten juttuja lukee. =) heheheh
Moni nainen kyllä haluaa, mutta esim. minä en halua isoja prinsessahäitä enkä jaksa kauheasti hössöttää. En halua paljon vieraita. Korkeintaan 50, mieluummin vähemmän. Pienet juhlat kyllä haluan ja en vain kahvitilaisuutta. Enkä halua mennä naimisiin maistraatissa. Ja... en jaksa askarrella mitään koristeita jne. Kauniin (yksinkertaisen kuitenkin) puvun kyllä haluan. Että en ole ihan vaatimattomammasta päästä, mutta en mikään hössöttäjäkään.
Häämatkaan panostaisin eniten...
Ei se päivä ole elämän tärkein. Ei sitä enää kymmenen avioliittovuoden jälkeen jaksa muistella. Ja vieraat eivät taatusti senkään vertaa. Vaikka kuinka ajattelisi että täytyy tehdä "ikimuistoiset" häät, niin siinä ei onnistu kuitenkaan. Eivät ne häät mieleen jää, paitsi jos siellä kuolee joku. Häitä osuu jokaisen vieraan kohdalle elämän aikana niin monet, että se on aivan yksi lysti millaiset jonkun häät olivat.
Enpä mä niitä häitä järjestäkkään sen takia et mun sukulaiset ne muistais vaan itselleni ja miehelleni. Ja miten te voitte sanoa ettei se vois olla mun ja mieheni elämän tärkein päivä. Mitä te meijän tunteista tiedätte!!!Ehkä teille se ei ole ollu. Oiskohan teijän suhteessa jotain vikaa...?
Ihan oikeasti se on vain yksi ainoa päivä sun elämässäsi! Aika pelottavaa jos sun on yhtenä päivänä oltava pakko-super-onnellinen ja muut päivät/vuodet menee siinä sivussa!?? Meidän suhteessa on ollut ihan ilman hääpäivääkin lukuisia tärkeitä ja aivan mahtavia päiviä!!! Yleensä morsian on häissä kireä kuin viulunkieli ja ihan yliväsynyt kaikesta älyttömästä stressaamisesta siis kun kyseessä on isohkot häät!
Kyllä sinun miehesi on varmasti innostunut asiasta yhtä paljon kuin sinä. Miehet eivät vain välttämättä näytä sitä. Me naisethan saamme mielestäni hössöttää jokainen omalla tavallaan "elämämme onnellisimman päivän" vuoksi niin paljon kuin kukin haluaa.
Kehottaisin sinua ryhtymään kuitenkin hommiin. Varaa nyt ihmeessä kirkko ja juhlapaikka ja tarvittaessa pitopalvelu jo nyt, jos teillä on vielä joku tietty päivä ja paikka mieluisia.
Itse menen ensi vuoden elokuussa naimisiin ja jouduimme jo kerran vaihtamaan hääpäiväämme kun kirkko ja juhlapaikka olivat jo täysin varattuja. Minä kumminkin soitin jo vuosi ja kuukausi ennen hääpäiväämme.
Minäkin ilmoitin miehelleni,että kirkko ja juhlapaikka on varattu nyt sille päivälle. Tyytyväinen hän oli minuun ja sanoi, että kyllä sinä ne hienosti osaat hoitaa.
Nyt odotamme innolla hääpäiväämme. Miehenikin on nyt alkanut näyttämään enemmän kiinnostusta.
Onne teille!!!
ensinnäkin suurissa häissä ja kirkossa tekee itestään pellen... ne on noita naisten prinsessa leikkejä! menkää pikasesti maistraatissa naimisiin sen allekirjotuksen ja rahojen jaon voitehdä sielläkin ilman ylimääräisiä krumeluureja.
eikä se mikään tärkee päivä ole! samalla tavalla molemmat jatkaa syrjähyppyjä. avoliitosta on helpompi lähtee etkä jää toiselle velkaa.
Mä en tosiaan voi kuin ihmetellä näitä joitain kommentteja. Miten teistä kukaan voi tietää mikä kenellekin on tärkeää ja mikä ei ole!!! Ehkä sun on ihan hyväkin ettet menis ikinä naimisiin tai ylipäätänsä seurustella kenenkään kanssa jos sun täytyy kerran pettää. Mä en ole ikinä pettänyt tulevaa miestäni eikä mua sais kukaan tai mikään sitä tekemään. Ja maistraatissa naimisiin meneminen ei tulis meille mieleenkään. Miten niin jää velkaa??? Mä en ainakaan haluais mitään mieheni omasta omaisuudesta mutta yhdessä hankittuhan tietysti jaettais. Ei siinä kukaan jää kellekkään velkaa!