Savonlinna kallein asumiskunta

Silti saivat kaupungin budjetin -5000.000 euroa tappiolliseksi. Joten maksut ja verot tulevat tuostakin nousemaan.

Miksi nuo samat naamat ja suvut on pyörineet vuosikymmeniä Savonlinnan päättävissä viroissa?? Aivan töppöä väkeä, mutta aina ne vaan äänestetään!!??

Anonyymi00005 kirjoitti:

Miksi nuo samat naamat ja suvut on pyörineet vuosikymmeniä Savonlinnan päättävissä viroissa?? Aivan töppöä väkeä, mutta aina ne vaan äänestetään!!??

Totta! Yksikin entinen työkaverini, joka meni aina siitä, missä aita oli matalin, kulki nokka pystyssä, vaikka oli ihan tavallinen duunari, ainoastaan vähän laiskempi kuin muut, kuuluisi jo eläkkeelle, mutta valtuustossa vaan näyttää edelleen möllöttävän!? Kuka tuotakin on vuosikymmeniä äänestänyt??

Anonyymi00006 kirjoitti:

Totta! Yksikin entinen työkaverini, joka meni aina siitä, missä aita oli matalin, kulki nokka pystyssä, vaikka oli ihan tavallinen duunari, ainoastaan vähän laiskempi kuin muut, kuuluisi jo eläkkeelle, mutta valtuustossa vaan näyttää edelleen möllöttävän!? Kuka tuotakin on vuosikymmeniä äänestänyt??

Lue lisää

Savonlinnassa on Suomen typerimmät poliitikot. Ei muuta saa aikaan kuin maksujen ja verojen nostamisia.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Savonlinnassa on Suomen typerimmät poliitikot. Ei muuta saa aikaan kuin maksujen ja verojen nostamisia.

vai typerimmät äänestäjät...

Kyllä, kiitos toivotuksesta. Muutin Espooseen ja kunnallisveroni puolittui, sähkön siirtomaksukin alle puolet mitä siellä maksatte, vesi- ja jätevesimaksut niin ikään huomattavasti edullisempia. Savonlinnasta näyttää nyt ihmiset muuttavan virtana pois, kun korottelette maksuja holtittomasti. Ja mitä vähemmän siellä on maksajia sen korkeammaksi kaikki taksat nousevat.

Ikävä kyllä, moni muuttaakin. Ehkä vielä ikävämpää se, ettei kyseenalainen kärkisija houkuttele tänne uusia asukkaita, eikä yrityksiä.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Kyllä, kiitos toivotuksesta. Muutin Espooseen ja kunnallisveroni puolittui, sähkön siirtomaksukin alle puolet mitä siellä maksatte, vesi- ja jätevesimaksut niin ikään huomattavasti edullisempia. Savonlinnasta näyttää nyt ihmiset muuttavan virtana pois, kun korottelette maksuja holtittomasti. Ja mitä vähemmän siellä on maksajia sen korkeammaksi kaikki taksat nousevat.

Lue lisää

Vielä pari viikkoa ja bye bye Savonlinna 👏

Ymmärsit väärin nuo luvut. Ei olla parhain vaan huonoin 300 kunnan joukossa. Kallein asua ja olla.

Vesiliittymän perusmaksua on korotettu jo useana vuonna 30%. Tänä vuonna 25%

Uusiutunut kaupunginjohto aloitti räväkästi heti syksyllä korottamaan taksoja. Ja paska meni heti roottoriin.

Tässä valmis kirjoitus jollekin poliitikolle, kun te paikalliset ette osaa edes ajatella saati kirjoittaa:

Sähkönsiirtohinnoittelun aluepolitiikkaa

Savonlinnan ja Mikkelin välinen ero sähkönsiirron hinnassa on hyvä esimerkki tilanteesta saman maakunnan sisältä. Molemmat kaupungit sijaitsevat Etelä-Savossa, mutta sähkönsiirron hinnassa voi silti olla huomattava ero. Tilanne herättää monessa Itä-Suomessa asuvassa turhautumista, koska molemmat kaupungit ovat käytännössä saman sähköjärjestelmän piirissä. Sähkö tulee molempiin kaupunkeihin samasta valtakunnallisesta kantaverkosta, jota ylläpitää Fingrid. Kantaverkon osuus sähkölaskussa on koko maassa sama, joten ero ei synny siitä, mistä sähkö tulee. Ero syntyy vasta kantaverkon jälkeen.

Kun sähkö saapuu alueelle 110 kilovoltin kantaverkosta, se muutetaan sähköasemilla keskijännitteeksi ja siirtyy paikalliseen jakeluverkkoon. Tässä vaiheessa vastuu siirtyy paikalliselle verkkoyhtiölle. Mikkelissä keskustan jakeluverkkoa ylläpitää ESE-Verkko, joka toimii tiiviissä kaupunkiympäristössä. Kaupunkiverkossa asiakkaat ovat lähellä toisiaan, kaapelit ovat lyhyitä ja sama muuntamo palvelee paljon käyttäjiä. Tällainen verkko on suhteellisen edullinen rakentaa ja ylläpitää, mikä näkyy myös sähkönsiirron hinnassa.

Savonlinnassa tilanne on toinen. Suuri osa kaupungista kuuluu Järvi-Suomen Energian jakelualueeseen, joka kattaa laajoja maaseutu- ja järvialueita. Verkko kulkee pitkien metsäreittien ja saariston läpi, ja asiakkaita on harvassa. Sähköjohtoa tarvitaan paljon enemmän yhtä asiakasta kohden kuin tiiviissä kaupunkiympäristössä. Kun verkkoa täytyy rakentaa ja ylläpitää kilometreittäin palvellakseen pientä määrää asiakkaita, kustannukset asiakasta kohden kasvavat väistämättä.

Verkkoyhtiöt käyttävät yleensä samaa hinnastoa koko verkkoalueellaan. Tämä tarkoittaa, että Savonlinnan keskustassa asuva maksaa käytännössä samaa keskihintaa kuin syrjäisellä saaristotilalla asuva asiakas. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupungin asukkaat maksavat merkittävän osan maaseudun sähköverkon kustannuksista. Monen mielestä tällainen järjestelmä ei ole oikeudenmukainen, koska keskustassa asuvat maksavat korkeaa hintaa verkosta, jonka rakentamisen kalleimmat osat sijaitsevat aivan muualla.

Ero näkyy myös konkreettisissa luvuissa. Jos omakotitalo kuluttaa vuodessa esimerkiksi 10 000 kilowattituntia sähköä, siirtomaksu voi olla Mikkelissä selvästi pienempi kuin Savonlinnassa. ESE-Verkon alueella tällainen kulutus voisi tarkoittaa noin 426 euron vuosittaista siirtomaksua ilman veroja. Järvi-Suomen Energian alueella sama kulutus voi nousta noin 1047 euroon vuodessa. Eroa kertyy siis helposti yli 600 euroa vuodessa pelkästään sähkön siirrosta.

Mikkelin ja Savonlinnan välinen vertailu havainnollistaa hyvin, miten suuri merkitys paikallisella verkkorakenteella on sähkönsiirron hintaan. Vaikka sähkö tulee molempiin kaupunkeihin samasta kantaverkosta, paikallisen jakeluverkon rakenne ratkaisee lopulta sen, kuinka paljon kuluttaja maksaa siirrosta. Samalla herää kysymys: onko oikein, että Savonlinnan keskustaajamassa asuvat maksavat maaseudun sähköverkon kustannuksia tällaisilla summilla? Laki ei tähän pakota. Valinta on käytännössä poliittinen.

Ja jos tilanne on tämä, ymmärretäänkö myös paremmin, miksi keskustapuolue on vuosien aikana ottanut keskeiset luottamuspaikat Suur-Savon Sähkössä ja Järvi-Suomen Energiassa ja käytännössä betonoinut nykyisen järjestelmän? Ja vielä suurempi kysymys kuuluu: tappaako tällainen politiikka lopulta pikkukaupungin elinvoiman, jos kaupunkilaisten maksukykyä venytetään jatkuvasti maaseudun kustannusten kompensoimiseksi maan kalleimman asumisen kärkisijoille?

Anonyymi00019 kirjoitti:

Tässä valmis kirjoitus jollekin poliitikolle, kun te paikalliset ette osaa edes ajatella saati kirjoittaa:

Sähkönsiirtohinnoittelun aluepolitiikkaa

Savonlinnan ja Mikkelin välinen ero sähkönsiirron hinnassa on hyvä esimerkki tilanteesta saman maakunnan sisältä. Molemmat kaupungit sijaitsevat Etelä-Savossa, mutta sähkönsiirron hinnassa voi silti olla huomattava ero. Tilanne herättää monessa Itä-Suomessa asuvassa turhautumista, koska molemmat kaupungit ovat käytännössä saman sähköjärjestelmän piirissä. Sähkö tulee molempiin kaupunkeihin samasta valtakunnallisesta kantaverkosta, jota ylläpitää Fingrid. Kantaverkon osuus sähkölaskussa on koko maassa sama, joten ero ei synny siitä, mistä sähkö tulee. Ero syntyy vasta kantaverkon jälkeen.

Kun sähkö saapuu alueelle 110 kilovoltin kantaverkosta, se muutetaan sähköasemilla keskijännitteeksi ja siirtyy paikalliseen jakeluverkkoon. Tässä vaiheessa vastuu siirtyy paikalliselle verkkoyhtiölle. Mikkelissä keskustan jakeluverkkoa ylläpitää ESE-Verkko, joka toimii tiiviissä kaupunkiympäristössä. Kaupunkiverkossa asiakkaat ovat lähellä toisiaan, kaapelit ovat lyhyitä ja sama muuntamo palvelee paljon käyttäjiä. Tällainen verkko on suhteellisen edullinen rakentaa ja ylläpitää, mikä näkyy myös sähkönsiirron hinnassa.

Savonlinnassa tilanne on toinen. Suuri osa kaupungista kuuluu Järvi-Suomen Energian jakelualueeseen, joka kattaa laajoja maaseutu- ja järvialueita. Verkko kulkee pitkien metsäreittien ja saariston läpi, ja asiakkaita on harvassa. Sähköjohtoa tarvitaan paljon enemmän yhtä asiakasta kohden kuin tiiviissä kaupunkiympäristössä. Kun verkkoa täytyy rakentaa ja ylläpitää kilometreittäin palvellakseen pientä määrää asiakkaita, kustannukset asiakasta kohden kasvavat väistämättä.

Verkkoyhtiöt käyttävät yleensä samaa hinnastoa koko verkkoalueellaan. Tämä tarkoittaa, että Savonlinnan keskustassa asuva maksaa käytännössä samaa keskihintaa kuin syrjäisellä saaristotilalla asuva asiakas. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupungin asukkaat maksavat merkittävän osan maaseudun sähköverkon kustannuksista. Monen mielestä tällainen järjestelmä ei ole oikeudenmukainen, koska keskustassa asuvat maksavat korkeaa hintaa verkosta, jonka rakentamisen kalleimmat osat sijaitsevat aivan muualla.

Ero näkyy myös konkreettisissa luvuissa. Jos omakotitalo kuluttaa vuodessa esimerkiksi 10 000 kilowattituntia sähköä, siirtomaksu voi olla Mikkelissä selvästi pienempi kuin Savonlinnassa. ESE-Verkon alueella tällainen kulutus voisi tarkoittaa noin 426 euron vuosittaista siirtomaksua ilman veroja. Järvi-Suomen Energian alueella sama kulutus voi nousta noin 1047 euroon vuodessa. Eroa kertyy siis helposti yli 600 euroa vuodessa pelkästään sähkön siirrosta.

Mikkelin ja Savonlinnan välinen vertailu havainnollistaa hyvin, miten suuri merkitys paikallisella verkkorakenteella on sähkönsiirron hintaan. Vaikka sähkö tulee molempiin kaupunkeihin samasta kantaverkosta, paikallisen jakeluverkon rakenne ratkaisee lopulta sen, kuinka paljon kuluttaja maksaa siirrosta. Samalla herää kysymys: onko oikein, että Savonlinnan keskustaajamassa asuvat maksavat maaseudun sähköverkon kustannuksia tällaisilla summilla? Laki ei tähän pakota. Valinta on käytännössä poliittinen.

Ja jos tilanne on tämä, ymmärretäänkö myös paremmin, miksi keskustapuolue on vuosien aikana ottanut keskeiset luottamuspaikat Suur-Savon Sähkössä ja Järvi-Suomen Energiassa ja käytännössä betonoinut nykyisen järjestelmän? Ja vielä suurempi kysymys kuuluu: tappaako tällainen politiikka lopulta pikkukaupungin elinvoiman, jos kaupunkilaisten maksukykyä venytetään jatkuvasti maaseudun kustannusten kompensoimiseksi maan kalleimman asumisen kärkisijoille?

Lue lisää

Pitkälle samaa mieltä, minunkaan mielestä järjestelmä ei ole oikeudenmukainen ja vallankin julmetut perusmaksut ovat täysin käsittämättömiä.

Kuitenkin, jos sähkön siirtohintoja & perusmaksuna nostettaisiin harvasti asutuilla alueilla, niin se kiihdyttäisi entisestään maaseudun kuolemaa. Jotenkin ajattelisin, että jos maaseutu tyhjennetään täysin, niin mihin me sitten oikeastaan edes tarvisemme koko Suomea?

Kateeksi ei käy kesämökkiläisiäkään. Jos sähköistetty mökki on ainoastaan kesäkäytössä ja kulutus esim vaatimaton 500 kWh/vuosi = kesä, niin kesän sähköt kustantavat lähes 600 € ja yksi kilowattitunti maksaa huikeat 1,15 €/kWh. Tuleehan aamukahveille hintaa...

Sähkölämmitteisen omakotitalon keskimääräinen vuosikulutus muuten on aika paljon enemmän kuin esimerkissäsi mainitset, eli 15 000–25 000 kWh. Meidän vuosikulutus on ollut mahdollisimman säästeliäälläkin käytöllä + - 23.000 kWh

Mut joo, jotain todellista täytyy päättäjien tehdä, jos Savonlinna meinataan pitää hengissä.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Pitkälle samaa mieltä, minunkaan mielestä järjestelmä ei ole oikeudenmukainen ja vallankin julmetut perusmaksut ovat täysin käsittämättömiä.

Kuitenkin, jos sähkön siirtohintoja & perusmaksuna nostettaisiin harvasti asutuilla alueilla, niin se kiihdyttäisi entisestään maaseudun kuolemaa. Jotenkin ajattelisin, että jos maaseutu tyhjennetään täysin, niin mihin me sitten oikeastaan edes tarvisemme koko Suomea?

Kateeksi ei käy kesämökkiläisiäkään. Jos sähköistetty mökki on ainoastaan kesäkäytössä ja kulutus esim vaatimaton 500 kWh/vuosi = kesä, niin kesän sähköt kustantavat lähes 600 € ja yksi kilowattitunti maksaa huikeat 1,15 €/kWh. Tuleehan aamukahveille hintaa...

Sähkölämmitteisen omakotitalon keskimääräinen vuosikulutus muuten on aika paljon enemmän kuin esimerkissäsi mainitset, eli 15 000–25 000 kWh. Meidän vuosikulutus on ollut mahdollisimman säästeliäälläkin käytöllä - 23.000 kWh

Mut joo, jotain todellista täytyy päättäjien tehdä, jos Savonlinna meinataan pitää hengissä.

Lue lisää

Meillä on sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutus noin 10 000 kWh. Tosin lisälämmönlähteenä on talviaikaan varaava takkauuni. Energiayhtiön kilpailuttamalla säästää helposti huomattavia summia.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Meillä on sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutus noin 10 000 kWh. Tosin lisälämmönlähteenä on talviaikaan varaava takkauuni. Energiayhtiön kilpailuttamalla säästää helposti huomattavia summia.

Lue lisää

Säästää toki, ehkä joissain tapauksissa huomattaviakin summia. Kuitenkin pelkkä siirron perusmaksu on järjetön 44,44 €/kk eli 533,28 € vuodessa. Sen maksat, vaikka et kuluttaisi sähköä lainkaan.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Pitkälle samaa mieltä, minunkaan mielestä järjestelmä ei ole oikeudenmukainen ja vallankin julmetut perusmaksut ovat täysin käsittämättömiä.

Kuitenkin, jos sähkön siirtohintoja & perusmaksuna nostettaisiin harvasti asutuilla alueilla, niin se kiihdyttäisi entisestään maaseudun kuolemaa. Jotenkin ajattelisin, että jos maaseutu tyhjennetään täysin, niin mihin me sitten oikeastaan edes tarvisemme koko Suomea?

Kateeksi ei käy kesämökkiläisiäkään. Jos sähköistetty mökki on ainoastaan kesäkäytössä ja kulutus esim vaatimaton 500 kWh/vuosi = kesä, niin kesän sähköt kustantavat lähes 600 € ja yksi kilowattitunti maksaa huikeat 1,15 €/kWh. Tuleehan aamukahveille hintaa...

Sähkölämmitteisen omakotitalon keskimääräinen vuosikulutus muuten on aika paljon enemmän kuin esimerkissäsi mainitset, eli 15 000–25 000 kWh. Meidän vuosikulutus on ollut mahdollisimman säästeliäälläkin käytöllä - 23.000 kWh

Mut joo, jotain todellista täytyy päättäjien tehdä, jos Savonlinna meinataan pitää hengissä.

Lue lisää

On siinä tuo toinenkin puoli, että maaseudulla kustannukset karkaisivat. Ei se kuitenkaan voi olla taajama-alueella olevan sähkökäyttäjän vastuulla kompensoida omassa sähkön siirron maksussa maaseudulla asuvien kustannuksia nykyisellä mallilla. Ne pitää kompensoida muulla tavoin, jos niin halutaan tehdä.

Samahan toistuu osin vesijohtoverkoston kanssa. Tästä päästään siihen, että Savonlinnan kaupunkialueella asuminen voisi olla halpaakin, jos se vastaisi kustannuksia. Nyt vaan maksetaan muiden ei-savonlinnalaisten kuluja. Ei kylillä olla savonlinnalaisia identiteetiltään. En edes mennyt koulujen oppilaskohtaisiin kustannuksiin tai muuhun infraan. Sielläkin nämä kertautuu.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Meillä on sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutus noin 10 000 kWh. Tosin lisälämmönlähteenä on talviaikaan varaava takkauuni. Energiayhtiön kilpailuttamalla säästää helposti huomattavia summia.

Lue lisää

Meillä vuosikulutus 15 000 - 18 000. Tuo 10 000 esimerkissäni on vähän, mutta jo tuossa hintaesimerkin kautta näkee valtavan eron ESEen.

Joo, mutta kasvukeskeskuksessa asuntosi arvo nousee ja saat sen aina myytyä tai vuokrattua. Savonlinnassa käy päinvastoin. Ja kyllä nuo Savonlinnan korkeat asumiskustannukset vielä pahentavat asuntojen arvon alentumista ja myynnin vaikeutta, eritoten kun tiedät että entistä huonompaan suuntaan asuntojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta sekä maksujen kalleus on menossa. Kaupunki on kääntymässä pahasti muuttotappioiseksi ja sairaala loppumassa. Väki vähenee kohta kovaa vauhtia.,

Anonyymi00036 kirjoitti:

Joo, mutta kasvukeskeskuksessa asuntosi arvo nousee ja saat sen aina myytyä tai vuokrattua. Savonlinnassa käy päinvastoin. Ja kyllä nuo Savonlinnan korkeat asumiskustannukset vielä pahentavat asuntojen arvon alentumista ja myynnin vaikeutta, eritoten kun tiedät että entistä huonompaan suuntaan asuntojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta sekä maksujen kalleus on menossa. Kaupunki on kääntymässä pahasti muuttotappioiseksi ja sairaala loppumassa. Väki vähenee kohta kovaa vauhtia.,

Lue lisää

Jos nyt hankkisi taloa tai asuntoa ja vähän katsoo, mitä ostaa, niin saa sen myytyä. Omiaan tuskin saa pois, mutta ei se käsiin jää. Eikä se arvon nousu kasvukeskuksissakaan ole selviö. Sääliksi käy Savonlinnassa kalleina vuosina ostaneita ja vanhojen isompaa remonttia vaativien talojen omistajia. Tosin monella on lainat maksettu niistä vanhoista ja vuosikymmenet asuttu siinä, joten ei se nyt niin kamala tilanne ole.

Seuraavaksi tulee sähkölaskuun lisänä varmahuoltoisuusmaksu.

Paikallinen pravda ei asiasta muuten kerro. Kaikki muut mediat kyllä kertoo. Luin jutun Savon Sanomista. Nukkuuko pravdan tähtitoimittajat taas ?

Anonyymi00029 kirjoitti:

Paikallinen pravda ei asiasta muuten kerro. Kaikki muut mediat kyllä kertoo. Luin jutun Savon Sanomista. Nukkuuko pravdan tähtitoimittajat taas ?

Syy kertomattomuuteen on selvä. Itä-Savo-lehti haluaa antaa kaupungista positiivisen kuvan.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Syy kertomattomuuteen on selvä. Itä-Savo-lehti haluaa antaa kaupungista positiivisen kuvan.

Kep.., eiku itsesensuuria. Savonlinnalaisten ei haluta tietävän, että asuvat Suomen kalleimmalla paikkakunnalla.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Kep.., eiku itsesensuuria. Savonlinnalaisten ei haluta tietävän, että asuvat Suomen kalleimmalla paikkakunnalla.

Ei tietenkään haluta tietävän, koska muuten voisi heille tulla paha mieli. Sen sijaan sanotaan, että Savonlinna on paratiisi ja maailman paras paikka asua.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Ei tietenkään haluta tietävän, koska muuten voisi heille tulla paha mieli. Sen sijaan sanotaan, että Savonlinna on paratiisi ja maailman paras paikka asua.

Onhan ihmisillä silmät päässä ja lukevat valtakunnallisia uutisia, itukka voi haistaa pitkän huilun. Muuttoliike alkoi jo ja kiihtyy jo tänä vuonna huippulukemiin. Odotelkaa seuraavia tilastoja ensi vuoden alusta, itse olen jo kaukana täältä ihan pian 😁👍

Anonyymi00030 kirjoitti:

Syy kertomattomuuteen on selvä. Itä-Savo-lehti haluaa antaa kaupungista positiivisen kuvan.

Kepulainen lehti. Kepulainen päätoimittaja. Ei sovi kertoa syitä, miksi sähkön siirto on kallista. Uusi Saimaa taas on journalismin irvikuva. Savonmaa taas on kepulaisuudessaan naurettavalla tasolla kertomalla kivoja juttuja kepulaisista ja levittäen MTK:n metsäpropagandaa.

Savonlinnassa olisi tilaa kaupunkilaiselle kaupunkilehdelle.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Syy kertomattomuuteen on selvä. Itä-Savo-lehti haluaa antaa kaupungista positiivisen kuvan.

Juuri näin. Itukan levikki on romahtanut ja vain ajan kysymys kun lehti loppuu kun tilaajat poistuvat Talvisalon mäelle. Nuorempi väki ei tuota rupulehteä edes lue. Itse peruin tilauksen jo vuosia sitten.