Velkaa ei saa ottaa, työttömyyden pitää laskea eikä ostovoima saa laskea.
Verotuksen kiristäminen laskee ostovoimaa ja sosiaalitukien lisääminen nostaa veroja.
Rahaa ei tule ulkopuolelta koska velkaa ei saa ottaa.
Ainoa mahdollisuus on lisätä vientiä, mutta se voi tapahtua vain tekemällä tuotteet edullisemmin, joka taas edellyttää pienempiä kustannuksia.
Suomessa pitäisi tehdä sisäinen devalvointi laskemalla palkkoja ja suomalaisten tuotteiden hintaa.
Silloin ostovoima suomalaisissa tuotteissa olisi sama
Mahdoton tilanne
12
178
Vastaukset
- Anonyymi00001
Aloittaja unohtaa yritystuet, joita maksetaan useista eri lähteistä valtion verokertymästä. Yritysten saamilla tuilla on erittäin suuri merkitys talouskasvuun, työllisyyteen ja verokertymään.
Jos yritystukia maksetaan vuosittain 8 miljardia, niin kysyä pitää ylittääkö yritysten saama tukipotti yritysten maksamat verot? Entä mistä potista isot sijoittajien osingot maksetaan? Kun Suomeen yritetään houkutella ulkomaisia sijoittajia. Niin eikö ulkomaisten yritysten jakamat osingot myös mene ulkomaille EU-maiden toiseksi matalimmalla verolla verotettuna, kun yritysvero on 18 %?
Paljonko kaikki yritystuet ovat yhteensä?
Tekoäly on tutkinut ja vastaa kysymykseen:
+2
Suomessa maksetaan vuosittain yli 8 miljardia euroa erilaisia suoria ja epäsuoria yritystukia.
Yle.fi
Yle.fi
Tässä tarkempia tietoja yritystuista (tilanne huhtikuu 2025):
Suorat yritystuet: Vuonna 2024 suoria yritystukia maksettiin 908 miljoonaa euroa.
Myönnetyt suorat tuet: Uusia suoria tukia myönnettiin 1,1 miljardia euroa vuonna 2024.
Muut rahoitusmuodot (2024): Lainoja myönnettiin 295 miljoonaa euroa ja takauksia 2,89 miljardia euroa.
Tuensaajat: Suoria yritystukia sai vuonna 2024 noin 14 600 yritystä.
Keskittyminen: Yli puolet maksetuista suorista tuista (yli 50 %) menee suuryrityksille.
Tilastokeskus
Tilastokeskus
+2
On huomioitava, että "kaikki yritystuet" sisältävät suorien tukien (kuten Business Finlandin avustukset) lisäksi verotukia, takauksia ja lainoja, minkä vuoksi kokonaissumma nousee miljardeihin.
Alle 70 yritystä sai yli puolet maksetusta yritystuesta vuonna 2024
10.4.2025 — Alle 70 yritystä sai yli puolet maksetusta yritystuesta vuonna 2024 | Tilastokeskus.
Toisin sanoen yritystuista hyötyy lähinnä vain tukilistoille päässeet isot yritykset. Uudet innovaatiot ja pienet yritykset jäävät ilman tukia.
Suomessa palkat ovat elinkustannuksiin ja hintoihin verrattuna hyvin kohtuulliset. Työehdot ovat kireät ja työttömyyden aikana palkansaajien työttömyysturva on huono. Ei ole irtisanomispaketteja, joiden mukaan työnantajan tulisi maksaa esim. puolen vuoden pslkka ja huolehtia uudelleenkoulutuksesta, kuten joissakin maissa.
Joissakin maissa kokeillaan nelipäiväistä työviikkoa hyvin tuloksin, kun digiaikana työntekijöitä tarvitaan useilla aloilla entistä vähemmän. Milloin Suomessa?
Suomessa työttömyysturvaa on heikennetty monin tavoin suurtyöttömyyden aikana. Suomessa on EU-maiden pahin työttömyys. Suomalaisten ostovoima on heikko, ja suomalaiset varautuvat työttömyyteen joten kulutus vähenee ja konkurssit lisääntyvät.
Vauraimman yläluokan verovähennykset kuten
- marginaaliveron vähennys
- yritysveron vähennys EU-maiden toiseksi pienimmäksi
- perintöveron vähennys
- verottomat sijoitustilit
- varallisuusveron poisto
- listaamattomien yritysten väjäinen verotus jne.
eivät lisää talouskasvua, mutta vähentävät sen sijaan valtion verokertymää.- Anonyymi00002
Sinä unohdat järjen käytön.
Yritystuet toimivat rajojen sisällä jakaen vain olemassa olevaa rahaa eri tavalla. Ne eivät vie rahaa pois eivätkä tuo rahoja.
Jos jotain, niin ne voivat tuoda rahaa, jos ja vain jos ilman niitä vientitulot jäisivät saamatta.
Jos ne vain siirtävät rahaa Suomessa taskusta toiseen, niin niillä ei ole hyvää eikä huonoakaan vaikutusta.
Yritä ajatella paremmin - Anonyymi00007
Anonyymi00002 kirjoitti:
Sinä unohdat järjen käytön.
Yritystuet toimivat rajojen sisällä jakaen vain olemassa olevaa rahaa eri tavalla. Ne eivät vie rahaa pois eivätkä tuo rahoja.
Jos jotain, niin ne voivat tuoda rahaa, jos ja vain jos ilman niitä vientitulot jäisivät saamatta.
Jos ne vain siirtävät rahaa Suomessa taskusta toiseen, niin niillä ei ole hyvää eikä huonoakaan vaikutusta.
Yritä ajatella paremmin"Sinä unohdat järjenkäytön" Anonyymi00002
Vanhaa säilyttävät ja uudistumista estävät yritystyet jarruttavat talouskasvua ja lisäävät työttömyyttä. Arvioiden mukaan yritystuet ovat energiatukineen jopa kahdeksan miljardia euroa vuodessa. Yli puolet yritystuista menee suuryrityksille. Nokia oli aikoinaan yksi suurimmista yritystukien saajista, vaikka ei parhaina aikoinaan mitään valtion tukia olisi tarvinnnut. Tukia perusteltiin sillä, että tukien ansiosta Nokia saadaan pysymäön Suomessa.
Ei pysynyt, kuten tiedämme.
Työllistäviä vaikutuksia tai uusia innovaatioita ei ole tukia eniten saaneilla laivayhtiöillä, raviradoilla tai tuotantoaan halpatyömaihin siirtäneillä sellutehtailla Uruguayhon.
Tässä listaa haitallisista yritystuista.
+8
Asiantuntijoiden ja tutkimusten mukaan yritystuet, jotka estävät tai hidastavat talouskasvua, ovat usein luonteeltaan säilyttäviä (konservatiivisia), kilpailua vääristäviä tai ympäristölle haitallisia. Ne pitävät elossa tuottamattomia yrityksiä ja estävät resurssien (työvoima, pääoma) siirtymisen innovatiivisempiin ja tuottavampiin kohteisiin.
Työ- ja elinkeinoministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
+3
Talouskasvua jarruttavina tai tehottomina pidetään erityisesti seuraavia yritystukia:
Säilyttävät tuet suurille yrityksille: Yli puolet Suomen yritystuesta menee suuryrityksille. Erityisesti tuet, jotka pitävät pystyssä heikosti kannattavia tai vanhoja toimialoja, estävät uudistumista.
Energiaveronpalautukset ja haitalliset energiatuet: Raskaan teollisuuden saamat energiaveronpalautukset (noin 200 milj. €/vuosi) on nostettu esiin tukena, joka ei edistä vihreää siirtymää tai innovaatioita.
Toimialakohtaiset tuet, jotka vääristävät kilpailua: Tukien on todettu vääristävän kilpailua, kun valtio valitsee "voittajia", mikä estää terveempää markkinaehtoista kasvua. Esimerkkinä on mainittu merenkulun matkustajaliikenteen tuki.
Tuet, joilla ei ole suoraa yhteyttä tuottavuuteen: Vain pieni osa yritystuista edistää suoraan tuottavuuden kasvua.
Poliittisesti suunnatut tuet: Alueelliset tuet, jotka perustuvat pikemminkin poliittiseen tahtoon kuin yrityksen kasvupotentiaaliin.
Kauppalehti
Kauppalehti
+8
Miksi nämä tuet haittaavat kasvua?
Resurssien väärä allokaatio: Tuki pitää kiinni työvoimasta ja pääomasta yrityksissä, joiden tuottavuus on heikko, sen sijaan että resurssit siirtyisivät kasvaville aloille.
Uudistumisen hidastuminen: Tuki vähentää yritysten motivaatiota uudistua tai investoida T&K-toimintaan.
Kilpailuneutraliteetti: Tuki antaa etua tiettyjen yritysten välillä ja vääristää markkinoiden toimintaa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
+3
- Anonyymi00003
Yli-velka maa Suomi. On Itse rakennettu ongelma.
Suomi on ollut ajautumis kehityksessä vuosikymmeniä.
On ollut Lapsellista politiikkaa. harhoja ja unelmia,
visiot on olleet ilman realistisia, kehittäviä ideoita.
Mutta Suomen tuhon ja alas ajon idea on ollut voimakas. Anarkiaa ja tuhoa.
Siksi Suomi kiihtyvästi muuttuu turvattomaksi kehitysmaaksi.
Muutos Lainarahalla ylläpidettäväksi moni-ongelma valtioksi.
Rahat on tupsuteltu huuhaa politiikaan, ideologia menoihin.
Talous on heikossa tilassa. Palvelurakenne heikkenee.
Nykyään esim. "hallinto" on mennyt niin huonoksi, että verotoimistoon, kelaan, työvoimatoimistoon ei pääse nopeasti,
Sotea on tavoitteellisesti kurjistettu. Yksityistä terv. keinottelua suosittu.
Sähkö- ja sähkönsiirto kiskonta on politiikalla suojeltu, siis korruptiota.
Ja esim. virastojen odotus aula, valtion virastoon, muistuttaa nykyään afrikkaa, intiaa ja lähi-itää. Kun lisää työttömiä on tuotu ulkomailta asti, paljon, liikaa.. Täysin Eläteiksi.
Sos.turva maahanmuutto tulee erittäin kalliikksi, useita miljardeja e / vuosi.
Kyseessä on "pakolais-teollisuus" . - sos. , asumistukien tulonsiirto , asunto keinottelu-tulonsiirto korruptioon tuodut elätit.
- Se on korruptoitunutta hölmöläis politiikkaa.
Siksi nykyään kelassakin virkailijat istuu turva lasin takana..
Suomen muuttaminen turvattomaksi kehitysmaaksi on jo pitkällä...
Kehitysmaa oloja konti, johtavana taxi-raiskaus maana mennään.
- Lapsellisella idealismi politiikalla on tuhottu Suomi !
Vihreät kalmot, lapselliset vas vihreät, ja ahneet markkina liberalistit oikealla
- nämä ovat ne Suomen tuhoajat !!- Anonyymi00005
Suomessa on ainoastaan seuraavat "teollisuudenalat" kasvussa ja voivat hyvin: Kotouttamisteollisuus, työttömyysteollisuus, sosiaaliturvateollisuus, rikosteollisuus, maahanmuuttoteollisuus ja byrokratiateollisuus. Näihin uppoavat Suomalaisten rahat.
- Anonyymi00004
Suomi vaurastuu sillä, että maahan tulee enemmän rahaa kuin lähtee.
Se on niin yksi kertaista.
Arvovalintoja on sitten se, miten raha Suomen sisällä jaetaan.
Kukaan ei hyödy siitä, että rahaa katoaa maasta eikä sitä voi pitkään paikata ottamalla suurempia osuuksia kutistuvasta kassasta.- Anonyymi00006
Rahaa pitää jättää verottamatta koska verot syövät talouskasvun.
Siitä e ole apua jos pieni osa verorahoja annetaan niille jotka temuttavat ne - Anonyymi00009
Hyvinvointiyhteiskunta pyörii verovaroilla, eli valtiota pyöritetään pääosin veroja keräämällä.
- Anonyymi00008
Valtiota pyöritetään verovaroin. Jos raha ei valtion kassassa riitä, niin mitkä ovat vaihtoehdot?
Korottaa veroja, ottaa lisää lainaa, karsia palveluja, jotakin muuta, mitä? - Anonyymi00010
Se ei ole mahdoton tilanne. Se on maksettavissa, kunhan Suomi hakeutuu nyt maksujärjestelyihin ja maksetaan sitten se velka vähän hitaampaan tahtiin kuin oli ajateltu, eikä lisää saa enää ottaa nämä tulevat hallitukset. Onhan velkajärjestely olemassa Suomessakin, niin miksi ei Brysselissäkin.
- Anonyymi00011
Suomen ongelma tosiaan on kauppataseen ja vaihtotaseen krooniset vajeet.
Syitä saattaa olla monia, mutta jos katsoo suomalaisten palkkatasoja ja vertaa niitä Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Belgiaan, Alankomaihin jne. niin huomaa, että varsinainen ongelma ei ole palkkataso...johon siis sillä sisäisellä devalvaatiolla voisi vaikuttaaa.
Ongelma on työn tuottavuus. Ja sepä ei ole ollenkaan niin yksinkertaisesti palkkakysymys kuin yleensä annetaan ymmärtää. Se on mitä suurimmassa määrin yrityskulttuuriin ja investointiasteeseen liittyvä kysymys. Suomessa yritysten tehokkuus ei ole kilpailukykyinen työn tuottavuudeltaan, mutta siinä tosiaan on kolme osa-aluetta: Työn hinta, töiden jäjestämisen tehokkuus ja tehoa kasvattavat investoinnit.
Suomessa työn hinta on sen verran korkea, että tästä maasta ei saa tehtyä Bangladeshia, Vietnamia tai edes Turkkia. Eli ehkä täällä ei kannata haaveilla pikamuodista, puutarhakalusteista tai kaakeleista tulevaa "uutta Nokiaa". Noiden kilkkeiden valmistus kilpailukykyisesti ei ole pelkistä tehokkaista koneista kiinni, tarvitaan myös halpatyövoimaa. Mutta valitettavasti Suomessa teetetään edelleen yrityksissä hyvin paljon työtä käsityönä, sellaista työtä, jossa kilpailijamaissa yritykset ovat satsanneet automaatioon ja pystyvät siten pitämään työn tehokkuuden hyvänä, vaikka maksavatkin suomea kovempia palkkoja.
Itse voisin jopa hyväksyä sisäisen devalvaation. -20%, jos yritykset sitoutuisivat sijoittamaan koko säästyvän summan tuottavuusinvestointeihin ja sen päälle laittaisivat vielä omaa rahaa yhden euron jokaista sisäisen devalvaaton 2-euroista kohden. Tällä tavoin saataisiin valtava investointiruiske talouteen.
Mikäli joku yritys ei olevinaan keksisi järkeviä investointikohteita, niin varmaan heidän osaltaan tämä devalvaatio voitaisiin täysimääräisesti jyvittää valtion kassaan...jossa kieltämättä olisi hetken vajetta kun palkkojen pudotus pienentäisi myös verotuloja. - Anonyymi00012
Suomessa yritykset ovat maksaneet sijoittajille isot osingot, jotkut yritykset ovat maksaneet asiantuntijoiden mukaan jopa koko tuloksensa osinkoina. Uusiin innovaatioihin tai uuteen tekniikkaan sen sijaan ei ole riittävästi sijoitettu.
Yritystukia on myönnetty vanhaa säilyttävään teollisuustuotantoon. Arvioiden mukaan yritystuet ovat olleet kaikkiaan jopa kahdeksan miljardia vuodessa.
Isoja yritystukia ovat saaneet esim. laivayhtiöt ja raviradat. Yritysten saamat energiatuet (sähköveroluokka II) ovat myös isot verrattuna esimerkiksi kuluttajien maksamaan energian hintaan (sähköveroluokka I).
Tekoäly tulee muuttamaan koko työelämää, työpaikkoja, koulutusta, tukipolitiikkaa...
Hyvin huolestuttavaa on se, jos esim. puolustusteollisuuteen panostetaan enemmän kuin talouskasvuun tai kansalaisten hyvinvointipalveluihin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Henkirikos kiuruvedellä
Poliisi tutkii maaliskuussa tapahtunutta 50 luvulla syntyneen kuolemaa henkirikoksena. Missä päin tälläinen sattunut1404248Ketkä haukkuu suomalaisten ÄO:tä?
Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko siis rutiköyhä vajaaälyinen vasuri tai venäläinen. Kyllähän täällä käy suomenvenäläisi1933921Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia
"Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoainetukijärjestelmän, kun energianhinnat nousi302633Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs102432100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es322183Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin
Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks51770Läpäiseekö Martina Aitolehti Erikoisjoukot - kyllä vai ei?
Martina Aitolehti on pärjännyt mainiosti Erikoisjoukoissa. Yrittäjä on mielipiteiltään napakka ja hän sivaltaakin koulut1021436Olen aika varma
että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa491404Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys
Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä241291Ei ne päivät ole samanlaisia...
Toisena hymyillään ja katsellaan silmiin, toisena taas tuntuu ettei edes tunneta toisiamme, vältellään ja katseet ei vah361099