Ruotsissa muslimiperhe on tehnyt kantelun judoseurasta, koska harjoituksissa odotetaan oppilaiden kumartavan. Ajatelkaa, perheen mielestä kumarrus rikkoo heidän uskontoaan.
Ongelma on siinä, että judossa kumarrus ei ole uskonnollinen rituaali. Se on japanilainen tervehdys ja osa lajin perinnettä – aivan kuten kädenpuristus monessa muussa urheilulajissa.
Silti nyt vaaditaan, että sääntöjä ja perinteitä muutetaan, muualta tulleiden maahanmuuttajien vuoksi.
Tässä näkyy ilmiö, joka on tullut tutuksi monessa Euroopan maassa: tänne tullaan, mutta samalla vaaditaan, että vanhat tavat ja säännöt muutetaan sopimaan omaan kulttuuriin.
Jos liityt judoseuraan, hyväksyt judon säännöt. Asia on oikeastaan hyvin yksinkertainen. Sama pätee kaikkiin harrastuksiin ja yhteiskuntaan kokonaisuudessa laajemmin. Mikään järjestelmä ei kestä, jos jokainen ryhmä alkaa vaatia omia poikkeuksiaan. Yksikään yhteiskunta ei pysy koossa, jos yhteiset pelisäännöt muuttuvat neuvottelukysymykseksi tai vaatimuksiksi.
Jos haluat sopeutua yhteiskuntaan tai jos haluat harrastaa judoa, kumarrat kuten muutkin. Jos se ei sovi, voit muuttaa takaisin omaan kotimaahan tai tässä tapauksessa valita toisen harrastuksen. Yhteiskunnan ei tarvitse muovautua uudelleen, vieraan kulttuurin vaatimuksen vuoksi.
Ongelma on siinä, että judossa kumarrus ei ole uskonnollinen rituaali. Se on japanilainen tervehdys ja osa lajin perinnettä – aivan kuten kädenpuristus monessa muussa urheilulajissa.
Silti nyt vaaditaan, että sääntöjä ja perinteitä muutetaan, muualta tulleiden maahanmuuttajien vuoksi.
Tässä näkyy ilmiö, joka on tullut tutuksi monessa Euroopan maassa: tänne tullaan, mutta samalla vaaditaan, että vanhat tavat ja säännöt muutetaan sopimaan omaan kulttuuriin.
Jos liityt judoseuraan, hyväksyt judon säännöt. Asia on oikeastaan hyvin yksinkertainen. Sama pätee kaikkiin harrastuksiin ja yhteiskuntaan kokonaisuudessa laajemmin. Mikään järjestelmä ei kestä, jos jokainen ryhmä alkaa vaatia omia poikkeuksiaan. Yksikään yhteiskunta ei pysy koossa, jos yhteiset pelisäännöt muuttuvat neuvottelukysymykseksi tai vaatimuksiksi.
Jos haluat sopeutua yhteiskuntaan tai jos haluat harrastaa judoa, kumarrat kuten muutkin. Jos se ei sovi, voit muuttaa takaisin omaan kotimaahan tai tässä tapauksessa valita toisen harrastuksen. Yhteiskunnan ei tarvitse muovautua uudelleen, vieraan kulttuurin vaatimuksen vuoksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Teksti on lainaus. Uutinen löytyy googlella.
eikä tästä edes tarvitse tehdä mitään rasismi tai maahanmuuttaja-asiaa. Aina voi valita harrastuksen jossa ei tarvitse tehdä itselleen epämiellyttäviä asioista mutta se että olettaa omien tapojensa menevän lajin perinteiden ja valtaosan edelle on yksinkertaisesti vain omaan napaan tuijottamista.
Anna mun kaikki kestää, tähänkinkö vedetään tämä kortti?! Jos ei laji kelpaa niin sitten valitaan laji, missä ei kumarreta. Mitenkään taas liity uskontoon tuo kumarrus.
Tunnen hyvin suvaitsevaisia kyseisen uskonnon harrastajia ja kyllä heidänkin kommentti usein on, että ”tämä ei ole uskontoa”, kun jotain vastaavaa eteen tulee. Sitten on tämä kuppikunta, joka löytää joka asiasta rasistikortin.
Olen kuullut Suomesta yksittäisiä vastaavia tapauksia. Ei ole ollut käsittääkseni suuri ongelma.
Nyt menee jo liian pitkälle. Toivottavasti ruotsalaiset eivät tässä asiassa ole suvaitsevaisevia.
Jos harrastaa judoa mennään judon sääntöjen ja kulttuurin mukaan. Ei muuteta iänikuisia tapoja.
Tekoäly kertoo:
Judon kumarrus ei varsinaisesti ole uskonnollinen rituaali, mutta sillä on kulttuurisia juuria, jotka liittyvät myös Shintolaisuuseen.
Miten ne liittyvät toisiinsa?
1. Kumartaminen Japanissa yleisesti
Kumartaminen on peruskäytös Japanissa – sitä käytetään kaikkialla, ei vain uskonnossa.
Shintolaisuudessa kumarrus on tapa osoittaa kunnioitusta kameille (henkiolennoille), mutta sama ele on arjessa täysin maallinen.
2. Entä “maton kami”?
Judossa puhutaan joskus “maton kunnioittamisesta”, mutta:
judosalissa ei oikeasti ajatella, että tatamissa olisi kami-henki
kyse on enemmän symboliikasta: paikkaa kunnioitetaan, koska siellä opitaan ja harjoitellaan
3. Dojon etuseinä (shōmen)
Monissa dojossa on etuseinä, jota kohti kumarretaan. Tämä voi muistuttaa shintolaista tapaa kunnioittaa pyhää paikkaa, mutta judossa se tarkoittaa:
- kunnioitusta lajia kohtaan
- kiitollisuutta opetuksesta
- joskus myös Jigoro Kanon muistamista
Yhteenveto
Kumarrus ei ole uskonnollinen rituaali judossa
Se on kulttuurinen tapa, johon shintolaisuus on historiallisesti vaikuttanut
“Maton kami” on enemmän vertauskuva kuin uskomus
Eli: judossa kumarretaan kunnioituksesta ja perinteestä, ei siksi että tehtäisiin uskonnollista toimitusta.
Muslimit voivat toki aina painua helvettiin tatamilta jos meno ei miellytä