Tänään sitten päätimme siitä että lapset jotka ovat olleet reilun vuoden ajan isällään 5 pv ja minulla 9 pv ja jne jne.. muuttavat nyt kokonaan luokseni, kaipa ne sitten joka toinen viikonloppu isäänsä tapaavat. Mutta minua ahdistaa, syy tähän vaihdokseen on se että isä ei heidän kanssa jaksa ja minä en halua sitä ruikutusta kuunnella kuinka rankkaa hänellä on. mutta siis ahdistaa siksi että lapset rakastavat isäänsä ja aina ovat hänen luokseen pääsyä aina odottaneet ja vanhempi (6v) on jopa ilmaissut tyytyväisyytensä nykyiseen ja kun olen kysellyt mielipidettä varovasti hän aina haluaa olla yhtäpaljon kummankin kanssa. Pienempi taas (2v 9 kk) ei vielä silleen osaa kertoa mutta mielellään isänsä luo lähtee.
No onnellinen taas olen siksi että he ovat sitten minun huomassani ja minun ei koko ajan heitä tarvitse ikävöidä, mutta kyllä lasten tyytyväisyys olisi ollut tärkeämpää.
huoh!
No onnellinen taas olen siksi että he ovat sitten minun huomassani ja minun ei koko ajan heitä tarvitse ikävöidä, mutta kyllä lasten tyytyväisyys olisi ollut tärkeämpää.
huoh!
Vastaukset 4
Vanhimmat
lapset jäävät sinunkin luokse mielellään mut en tiä mitä ne mieltä,onhan ne just semmoisessa iässä et ei jaksa olla paikallaan ja pitäis katsoa perään koko ajan mut eikö se ole ihan hyvä jos ne tulee sinun tykö? riiååuu tietenkin elämän asenteesta et olettako kovastikin viinan perään,vois olla parempi olla sen miehen tykönä jos sinä vietät aikaa sen oluen parissa paljonkin ja päin vastoin.
viestissä nimenomaan sanottiin että ovat tähänkin asti olleet enemmin minun luonani ja ovat tietenkin mieleellään täälläkin olleet, viestissä sanottiin myös että olen onnellinen kun he luonani saavat sitten olla lähes aina.
Alkoholi ei liity asioihin mitenkään, ihan työssäkäyviä kansalaisia olemme.
Oletko keskustellut miksei jaksa? Kuitenkin se joka toinen viikonloppu on kovin vähän =( Surullista kun asiat menevät noin, mikäli entisellä miehelläsi ei ole mitään muuta syytä kuin että saisi helpomman elämän, niin pidä nyt hyvä nainen kunnon saarna! Lapset ovat kuitenkin aina tärkeintä mitä ihmispololla voi olla.
Mutta saattaa taustalla olla tietty masennustakin tms. Keskustele ja kerro sitten jos ei kovin arkaluontoista.
Hän on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kyllä masentunut ja katkera minulle, mutta vaikka minä ja moni muu on siitä hänelle sanonut että kannattaisi hakea apua, niin hänellä ei mielestään itsellään ole mitään hätää. En sitten tiedä tajuaako koskaan mitä menetti, mutta itsestäni tiedän etten koskan aijo heidän tapaamisiaan mitenkään estellä. Juu olen kyllä yrittänyt kertoa hyvällä ja pahalla, mutta ei niin ei. Millä ihmeellä ihmisen saa tajuamaan että unohtaminen ei auta vain aika.