Suomalaisyritykset jakavat tänä vuonna ennätystasoa hipovan määrän osinkoja, vaikka tuloskasvu on ollut heikkoa. Osa sijoittajistakin on alkanut pitää osingonjakoa liian suurena ja toivoo yritysten investoivan enemmän kasvuun.
Teollisuusliiton mukaan hallituksen kaavailema yhteisöveron alentaminen on syytä perua hallituksen huhtikuun kehysriihessä.
– Yhteisöveron laskulle ei ole vakuuttavia kasvuun ja investointeihin kytkeytyviä perusteita. Pörssiyhtiöiden osingonmaksuun liittyvä uutisointi pitäisi olla viimeinen herätys yhteisöveron laskun nimeen vannoville, Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund sanoo tiedotteessa.
Eklund katsoo osinkoilmiön heijastavan syvempää rakenteellista ongelmaa.
– Yrityksiltä puuttuu johdonmukainen visio tuotannon ja liiketoiminnan kehittämisestä. Toisin sanoen rahaa jaetaan omistajille, koska muuta käyttötarkoitusta sille ei keksitä.
Suunniteltu kahden prosenttiyksikön yhteisöveron lasku kiihdyttää entisestään osinkorallia.
Teollisuusliitto kertoo seuraavansa tarkasti omien toimialojensa yritysten investointeja ja osingonjakoa.
– Seurannan perusteella yritykset eivät käytä voittojaan investointeihin, vaan osinkoihin. Usein osinkojen määrä jopa ylittää voitot. Tämä osoittaa, että merkittävällä osalla yrityskenttää ei ole ideoita tai rohkeutta kasvuun.
Teollisuusliiton mukaan hallituksen kaavailema yhteisöveron alentaminen on syytä perua hallituksen huhtikuun kehysriihessä.
– Yhteisöveron laskulle ei ole vakuuttavia kasvuun ja investointeihin kytkeytyviä perusteita. Pörssiyhtiöiden osingonmaksuun liittyvä uutisointi pitäisi olla viimeinen herätys yhteisöveron laskun nimeen vannoville, Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund sanoo tiedotteessa.
Eklund katsoo osinkoilmiön heijastavan syvempää rakenteellista ongelmaa.
– Yrityksiltä puuttuu johdonmukainen visio tuotannon ja liiketoiminnan kehittämisestä. Toisin sanoen rahaa jaetaan omistajille, koska muuta käyttötarkoitusta sille ei keksitä.
Suunniteltu kahden prosenttiyksikön yhteisöveron lasku kiihdyttää entisestään osinkorallia.
Teollisuusliitto kertoo seuraavansa tarkasti omien toimialojensa yritysten investointeja ja osingonjakoa.
– Seurannan perusteella yritykset eivät käytä voittojaan investointeihin, vaan osinkoihin. Usein osinkojen määrä jopa ylittää voitot. Tämä osoittaa, että merkittävällä osalla yrityskenttää ei ole ideoita tai rohkeutta kasvuun.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Yhteisöveroale kuuluu sarjaan "dynaaminen vaikutus".
900 miljoonaa veronmaksajien rahaa lahjaksi yrityksien osakkeenomistajille.
Onneksi saa edes osinkoja, muuten kun ei tulot eläkeläisellä kasva.
Ei mikään uusi uutinen, miksei sijoiteta investointeihin joilla saataisiin talouskasvua.
Finanssi kriisistä lähtien sama trendi jatkunut yritykset ei kasva, kaiken lisäksi rahoituslaitokset eivät mielellään rahoita. Ei myöskään hallitus elvytä tarpeeksi, jaettavaksi on niukkuutta, tulevan hallituksen tulisi tämä huomioida saadakseen aikaan talouskasvua.
Joko tänä vuonna osingot on jaettu?
Jos niin on, näytteleekö yritysmyynnit tai -osamyynnit suurta osaa?
Nyt on tulee taas 900 miljoonaa lisää isonkoja jaettavaksi, kun hallitus laskee
yhteisöveroa :D
Pääkenomistin nimi on pertsikki hän on kullan ja sen kaltaisten siantuntia
ja aivanpihalla kaikesta joten häntietää mistä narusta vetää ja kuinka vedetään
vessassa
Kepuli salkku-ukko ei tiedä yrittämisestä, näkee osingot jotka kilahtaa omaan taskuun.
Sijoittamiselle nostan hattua kun se hyödyntää yritystoimintaa niin että tuottaa taloudellista kasvua. Sitä varten yritys menee pörssiin, osinkojen jakaminen sijoittaminen lisätä yritys pääomaa tuotannon lisäämiseen, eduskunnassa keskusteltiin eilen kun yrityksillä puute rahoituksesta.
Nyt yritykset saa taas lahjaksi 900 miljoonaa yhteisöveron laskun ansiosta,
joka menee osinkoihin.
On toivottu hallituksen peruvan sen hyödyttömänä, ettei tarvitsisi kevään
kehysriihessä taas leikata ja kurjistaa ihmisten elämää, ostovoima heikkenee
edelleen. Konkursseja tulee ja tulee . . . konkurssiaalto ei lopu,
mutta halliutus ei haluakaan sen loppuvat ilmeisesti.