Paljonko veden pinta nousee kuution altaasssa,

jos siiinä kelluva 50 kg:n jäämöhkäle sulaa??
2001493
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 200

Vanhimmat

Kysy tekoälyltä.

Äänestä
  • Ok,
    "tekoälyltä?"

    jos siiinä mitä järkeä oli?

    Äänestä

  • Onko demareita paikalla, niillähän ei ole oikeaa älyä.

    Äänestä

  • Anonyymi00059 kirjoitti:

    Onko demareita paikalla, niillähän ei ole oikeaa älyä.

    Mamut paskovat uima-altaisiin.

    Äänestä

  • Ei yhtään

    Äänestä

  • Anonyymi00090 kirjoitti:

    Ei yhtään

    Jos tää 50 kilonen aloittaja hyppää mreen, niin tulee vedenpaisumus?

    Äänestä

  • Tekoälyä viisaampi vastaus on 0,0015%

    Äänestä

  • 900 kg / 1 000 litraa on jään tiheys.

    50 kg jäätä on noin 55 litraa.

    Äänestä

  • Anonyymi00123 kirjoitti:

    900 kg / 1 000 litraa on jään tiheys.

    50 kg jäätä on noin 55 litraa.

    Niin?
    Styroksin ominaispaino on n. 15kg/m3.
    Jos heitän kuution paalun styroksia veteen se syrjäyttää vettä vain 15L
    Jos taasen painan sen styroksipaalun väkisin vedenalle niin se syrjäyttää silloin 1m3 vettä johtuen siitä 985kg ylimääräisen painonliäyksen vaikutuksesta.
    Jäällä sama juttu, kun se kelluu vedessä niin se syrjäyttää vain painonsa verran vettä, tiheys vaikutta vain siihen kelliuko se vai ei.
    50kg jäämöhkäle on sulaessaan edelleen vain sen saman 50kg.

    Äänestä

  • Ei yhtään jos se allas on täytetty piripintaan kuution kanssa.
    T. Tekoäly

    Äänestä

Minkä verran altaassa on vettä? 1000 litraako?
Minkä muotoinen "kuution allas" on?
Mikä lämpötila vallitsee altaan ympärilla?
Montako S-kirjainta on sanassa "altaassa" ?
Montako I-kirjainta on sanassa "siinä" ?

Äkkiseltään voisi sanoa 50 kilogramman syrjäyttävän sulaessaan 50 litraa vettä, mutta minkä verran se nostaa veden pintaa, riippuu tuon altaan muodosta.
Jos allas olisi metri kertaa metri kertaa metri ja vettä olisi tuhat litraa, täynnä oleva allas tulvisi joka tapauksessa yli.

Äänestä
  • >>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

    Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

    Äänestä

  • Missä sanottiin , että vettä olisi 1000 litraa?

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Missä sanottiin , että vettä olisi 1000 litraa?

    Ei kun kysyttiin, että 1000 litraako?

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    >>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

    Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

    Kuutio on kansantermi tilavuudesta joka on 1000L
    Se että jos tarkoitit oikeasti kuutiota eli 1mx1mx1m on sitten eri asia.
    Toisekseen jos tuollaisessa altaassa kelluu 50kg jäämöhkäle niin tulee se kysymys että oliko allas piripintaan täynnä kun jäämöhkäle lisättiin altaaseen, silloinhan se 50L vettä valui altaan reunojen yli ja jää sulaessaan ei nosta eikä laske vedenpintaa ollenkaan.
    Jos taasen tuossa 1mx1mx1m altaassa oli vain 900L vettä ja siine laitettiin tuo 50kg jääpala niin pinta nousi heti 50mm (1L = 1mm/1m2)
    Jään sulaessaan ei veden pintaa tule vaikutusta, ennemmin vaikutusta tulee veden lämpötilan muutoksesta.

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Missä sanottiin , että vettä olisi 1000 litraa?

    No olkoon vettä sitten vaikka litran verran sillä sitä enemmänhän vedenpinta nousee mitä pienempi on veden alkutilavuus altaassa. Litran vetoisessa vesialtaassa jos on päällä kilometrin verran jäätä niin allas tulvii. Sitten taas jos on tuhannen litran vesialtaan päällä , vesialtaan ollessa kymmenen sentin syvyinen, kaksi kuutiosentin jääpalaa niin jääpalojen vesi haihtuu taivaan tuuliin matalapaineen myötä.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    >>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

    Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

    No niinpä tietenkin. Kuution allas. Arpakuution kokoinenko? Vai maksakuution? Kansakoulupohjalta olisin itse puhunut vaikkapa kuutiometrin altaasta.

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Missä sanottiin , että vettä olisi 1000 litraa?

    Onko joku väittänyt, että niin olisi sanottu?

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    >>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

    Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

    Entäpä jos sen kuution sivut onkin vain senttimetrejä? Mistä voi kuution tilavuuden voi tietää, jos puhutaan vain kuutiosta? Fiat 600 moottorin sylinteritilavuus (iskutilavuus) oli noin 0,6 litraa, joka on sellaiset 600 kuutiosenttimetriä. Jos puhuttaisiin, että tuon auton iskutilavuus olisi ollut 600 kuutiota, sinun määritelmäsi mukaan siinä olisi ollut iskutilavavuus 600 000 litraa. Aika paljon pikkufiiatille.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    >>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

    Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

    "Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri."

    Tietysti asia on noin sinun kansakouluoppiesi mukaan, kun et sielläkään muuta oppinut kuin itseäsi kehumaan. Voi jeesus ja kaksitoista opetuslasta tuollaisenkin tollon kanssa. Siinä on kansakoulutkin hukkaan mennyt, Uno Gygnaeuskin kääntyy haudassaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    >>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

    Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

    Oletko se sama persu, jolla oli musiikissa kymppi siellä kansakoulussa? Vaikutat yhtä tyhmältä. Soita Riikalle. Ja laula sille.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Kuutio on kansantermi tilavuudesta joka on 1000L
    Se että jos tarkoitit oikeasti kuutiota eli 1mx1mx1m on sitten eri asia.
    Toisekseen jos tuollaisessa altaassa kelluu 50kg jäämöhkäle niin tulee se kysymys että oliko allas piripintaan täynnä kun jäämöhkäle lisättiin altaaseen, silloinhan se 50L vettä valui altaan reunojen yli ja jää sulaessaan ei nosta eikä laske vedenpintaa ollenkaan.
    Jos taasen tuossa 1mx1mx1m altaassa oli vain 900L vettä ja siine laitettiin tuo 50kg jääpala niin pinta nousi heti 50mm (1L = 1mm/1m2)
    Jään sulaessaan ei veden pintaa tule vaikutusta, ennemmin vaikutusta tulee veden lämpötilan muutoksesta.

    Ai, puhuttiin kansantermein. Silloin kun minä kävin kansakoulua, kokeissakaan ei käytetty kansantermejä, vaan ihan täsmällisiä ilmaisuja. Kuutiometriä ei ilmaistu terminä kuutio, enempää kuin vaikkapa neliömetriä termillä neliö.

    No, tämä tästä.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Kuutio on kansantermi tilavuudesta joka on 1000L
    Se että jos tarkoitit oikeasti kuutiota eli 1mx1mx1m on sitten eri asia.
    Toisekseen jos tuollaisessa altaassa kelluu 50kg jäämöhkäle niin tulee se kysymys että oliko allas piripintaan täynnä kun jäämöhkäle lisättiin altaaseen, silloinhan se 50L vettä valui altaan reunojen yli ja jää sulaessaan ei nosta eikä laske vedenpintaa ollenkaan.
    Jos taasen tuossa 1mx1mx1m altaassa oli vain 900L vettä ja siine laitettiin tuo 50kg jääpala niin pinta nousi heti 50mm (1L = 1mm/1m2)
    Jään sulaessaan ei veden pintaa tule vaikutusta, ennemmin vaikutusta tulee veden lämpötilan muutoksesta.

    Kuutio tarkoiitttaa ARKIKIELESSÄ 1m x 1m x 1m, siis mittoja

    ......esimerkiksi puutavarasta puhuttaessa kiintokuutio...ei aina 1000 litraa erityisesti.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Ei kun kysyttiin, että 1000 litraako?

    Se on itsestään selvä asia . ei tarvi kysyä-.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    >>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

    Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

    #Keskikoulun fysiikka 10" ihmettelee tuollaista kysymystä.

    Oootkos ikinä kuullut Arkhimedeen laista?

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    No olkoon vettä sitten vaikka litran verran sillä sitä enemmänhän vedenpinta nousee mitä pienempi on veden alkutilavuus altaassa. Litran vetoisessa vesialtaassa jos on päällä kilometrin verran jäätä niin allas tulvii. Sitten taas jos on tuhannen litran vesialtaan päällä , vesialtaan ollessa kymmenen sentin syvyinen, kaksi kuutiosentin jääpalaa niin jääpalojen vesi haihtuu taivaan tuuliin matalapaineen myötä.

    😅HöpöHöpö

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Entäpä jos sen kuution sivut onkin vain senttimetrejä? Mistä voi kuution tilavuuden voi tietää, jos puhutaan vain kuutiosta? Fiat 600 moottorin sylinteritilavuus (iskutilavuus) oli noin 0,6 litraa, joka on sellaiset 600 kuutiosenttimetriä. Jos puhuttaisiin, että tuon auton iskutilavuus olisi ollut 600 kuutiota, sinun määritelmäsi mukaan siinä olisi ollut iskutilavavuus 600 000 litraa. Aika paljon pikkufiiatille.

    Entä jos on 1000 kilometrin allas ja se on puoli milliä syvä ja joku kompastuu altaan reunaan ja televisiossa on menossa Arpa Heitetty elokuva?

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    "Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri."

    Tietysti asia on noin sinun kansakouluoppiesi mukaan, kun et sielläkään muuta oppinut kuin itseäsi kehumaan. Voi jeesus ja kaksitoista opetuslasta tuollaisenkin tollon kanssa. Siinä on kansakoulutkin hukkaan mennyt, Uno Gygnaeuskin kääntyy haudassaan.

    Mites rubikin kuutio, onko sekin metri kanttinsa?

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    Ai, puhuttiin kansantermein. Silloin kun minä kävin kansakoulua, kokeissakaan ei käytetty kansantermejä, vaan ihan täsmällisiä ilmaisuja. Kuutiometriä ei ilmaistu terminä kuutio, enempää kuin vaikkapa neliömetriä termillä neliö.

    No, tämä tästä.

    Olen työskennellyt pitkään rakennusksilla ja aina kun olen tilannut betonia niin olen puutänyt joko kuution tai 5 kuutiota tai 100 kuutiota.
    En kertaakaan ole tilausta tehdessä ole ilmoittanut että tarvitsen 10 kuutiometriä betonia.

    Kun soitan vesilaitokseen ja puhutaan virtaamasta niin puhutaan kuutioista ei koskaan kuutiometristä.

    Eli kansankieleelä kuutio on 1m3

    Myös neliö on kansankielessä neliö eikä 1 neliömetri.
    Kun alettiin tehdä lattiaa niin puhuttiin 10 neliötä tai 50 neliötä tai 100 neliötä.
    Myös kun puhutaan montako neliöä on 1 aari, ei koskaan että montako neliömetriä on 1 aari.

    Samoin kattopinta-aloista, seinäpinta-aloista yms., aina puhutaan neliöistä.

    En tiedä missä maailmassa elät, elätkö tiedemaailmassa joka on täysin irraallaan todellisudesta, siellä varmaan puhutaan kuutiometreistä.

    Äänestä

  • Anonyymi00031 kirjoitti:

    Kuutio tarkoiitttaa ARKIKIELESSÄ 1m x 1m x 1m, siis mittoja

    ......esimerkiksi puutavarasta puhuttaessa kiintokuutio...ei aina 1000 litraa erityisesti.

    Ei puutavaraa voi myydä kiintokuutiometreinä vaan pinokuutiometreinä. Vesi voi olla kiintokuutiometreinä

    Äänestä

  • Anonyymi00084 kirjoitti:

    Ei puutavaraa voi myydä kiintokuutiometreinä vaan pinokuutiometreinä. Vesi voi olla kiintokuutiometreinä

    Ai että vesi on kiintokuutiometri, minkähänlainen olisi irtokuutio vettä tai vaikka heittökuutio vettä?

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Missä sanottiin , että vettä olisi 1000 litraa?

    öööö ai mää vai?

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Onko joku väittänyt, että niin olisi sanottu?

    Joo, toissahuomenna

    Äänestä

  • Anonyymi00091 kirjoitti:

    Ai että vesi on kiintokuutiometri, minkähänlainen olisi irtokuutio vettä tai vaikka heittökuutio vettä?

    "Ai nämä olikin heittokuutioita?"
    T. Rakennusyhtiö I. Sokakka

    Äänestä

Tuota ei edes Arkhimedes osaisi laskea.

Äänestä
  • Ei tarvii, se on jo tiedossa.

    Äänestä

Helppo laskea sillä kaavalla, jota persut vihaa. Merenpinnan nouseminen napajään sulaessa ja Hollannin peittyessä ensimmäisenä veden alle. Muuttaisipa kaikki persut Hollantiin. Vaikka toisaalta sanotaan, että puupäät ei huku. Muuttaisipa persut Iraniin, siellä puupäätkin kuolee jenkki-israelin yhteisiin ohjuksiin.

Äänestä
  • Vasemmistolaiselle koulupudokkaalle tiedoksi: Ei voi laskea tuolla kaavalla, koska napajää ei ole vedessä "altaassa".

    Äänestä

  • Eniten ilmastonlämpenemismyönteiseltä Gatesin tekoälyltä on kysytty pohjoisnavan sulamisen Vs merenpinnan nousu.
    Vastaus
    0 mm
    Ei se tässäkään nouse, riippuu kylläkin missä veden tiheydessä lopputulos mitataan eli lämpötilassa, mutta se on sit veden ominaisuuksien mittaamista.

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Vasemmistolaiselle koulupudokkaalle tiedoksi: Ei voi laskea tuolla kaavalla, koska napajää ei ole vedessä "altaassa".

    Kyllä voi teoreettisesti, jos tietyt edellytykset täyttyy. Eli jos tiedämme, minkä verran "kansantermikuutioita" on siinä vedessä, jossa napajää on ja minka verran siitä on kelluvaa osaa.

    Äänestä

  • Kaikki napajää ei ole kelluvaa....😅

    Äänestä

  • Anonyymi00026 kirjoitti:

    Kyllä voi teoreettisesti, jos tietyt edellytykset täyttyy. Eli jos tiedämme, minkä verran "kansantermikuutioita" on siinä vedessä, jossa napajää on ja minka verran siitä on kelluvaa osaa.

    Et taida sitten tietää fysiikan lakeja?
    Kun jääpalanen tai vaikka jäävuori kelluu meressä niin se syrjäyttää tasan yhtä paljon vettä kuin se painaa.
    Eli kun se kelluva jää sulaa niin se ei muuta veden pinnan tasoa ollenkaan koka sen paino ei muutu mutta sen tilavuus muuttuu samaksi kuin ympäröivän veden.

    Ei ihme että nykyään on paljon työttömiä kun tällaisesta asiasta tingataan, ihan peruskouluoppeja joita ei näemmän ole opittu.

    Äänestä

  • Anonyymi00043 kirjoitti:

    Kaikki napajää ei ole kelluvaa....😅

    Vain 0.9%

    Äänestä

Meillä Marssissa on jään käyttö kiellettyä, joten pinta ei nouse yhtään, mutta natrilyyttidioksiinilla koko vesimäärä muuttuu höyrystyneeksi 23gb energiaksi jolla ajelee teille päin 1287 kertaa edestakaisin normaalilla meidän lentoaluksella.

Äänestä

Mielenkiintoinen pohdinta oli tekoälyn kanssa.

Vastaus, jos jääpala kelluu siinä kuten pohjoisnavan jäätikkö, vedenpinta ei nouse yhtään sen sulaessa.

Mutta jos sulaminen johtuu ilmaston lämpenemisestä ja jos se sulattaisi myös Grönlannin mannerjäät, nousisi merenpinta 7m.

Äänestä
  • Mitä mielenkiintoista tuossa on?
    meressä kelluva jää on jo syrjäyttänyt vettä painonsa verran kun taasen maan päällä oleva jää ei ole vielä syrjäyttänyt vettä.
    Voit testata sen kylpyammeella, laske kylpyamme täyteen vettä ja katsele vierestä, tällöin sinä kuvaat kallion päällä olevaa jäätikköä.
    Kun sinä sitten valut (kuten sulanut jää) siihen ammeeseen niin syrjäytät painosi verran vettä.

    Pointti on että onko jää jo valmiina siinä vedessä vai valuuko se sulaessa siihen veteen.

    Äänestä

Jos kokeen suorittaa Uranuksella niin ei vedessä kelluva jääkutio nosta laisinkaan vedenpintaa. Jos taasen kokeen suorittaa Marsissa niin jääkution vesi haihtuu Taivaankannen avaruuteen eikä silloinkaan vedenpinta nouse laisinkaan.

Äänestä

Paljonko vedenpinta kuutiossa jos tilalle laitetaan 50 kg koivupötikkä ?

Äänestä
  • No sit kuutiossa on vain koivupötikkä kun se laitetaan vedenpinnan tilalle.

    Äänestä

  • Riippuu onko se märkää, kuivaa vai lahoa koivua.

    Äänestä

Taitaa veden pinta pysyä samana, ihan vaan ajattelin ilman mitää laskentaa.

Äänestä
  • Niin, jos ei ole mitannut ennen sulamista ja sulamisen jälkeen

    Äänestä

Nolla millimetriä.

Koska tilavuus ei ole sama kuin tiheys.

Äänestä

Kysymys ei ole täysin selvä. Mutta tapaus, jossa allas on täytetty kuution verran ja siinä kelluu jääpala, jonka huippu kohoaa altaasta. Niin siitä näkyy noin 8-9% veden lämpötilasta riippuen eli noin 4,5 litraa vettä on yläpuolella veden pinnan . Kun se tasoittuu veteen sulaessaan niin pinta nousee n. 4,5 mm.

Äänestä
  • Sä et vaan osaa? :/

    Kun sä dippaat sen jääklöntin ainne altaaseen, se syrjättää massansa verran sitä olemassa olevaa vettä. Sulaessaan sen jääklöntin paino ei muutu mihinkää, vaikka jään tilavuus onkin eri kuin juoksevan veden. Koska sen jään paino muodostuu niistä ihan samoista alkuaineista joista vesikin, vedystä ja hapesta, ja samassa suhteessa. Sun tarttis olla joku Merlin-luokan alkemisti jotta kykenisit muuttamaan jäätyneen veden kemiallisen koostumuksen toiseksi.

    Äänestä

  • Ajatus virhe, otas uudestaan, pystytkö vai alatko tinkaan egosi kanssa vastaan?

    Äänestä

  • Anonyymi00027 kirjoitti:

    Ajatus virhe, otas uudestaan, pystytkö vai alatko tinkaan egosi kanssa vastaan?

    Yleensä meillä tiedepiireissä jos joku on jostain asiasta eri mieltä hän esittää perustellut argumentit miksi on jostin asiasta eri mieltä, eikä jankkaa kuin pikkutyttö.

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Sä et vaan osaa? :/

    Kun sä dippaat sen jääklöntin ainne altaaseen, se syrjättää massansa verran sitä olemassa olevaa vettä. Sulaessaan sen jääklöntin paino ei muutu mihinkää, vaikka jään tilavuus onkin eri kuin juoksevan veden. Koska sen jään paino muodostuu niistä ihan samoista alkuaineista joista vesikin, vedystä ja hapesta, ja samassa suhteessa. Sun tarttis olla joku Merlin-luokan alkemisti jotta kykenisit muuttamaan jäätyneen veden kemiallisen koostumuksen toiseksi.

    😎Jep!!

    Riemukas ketju käsittämätöntä tietämättömyyttä keskikoulutason fysiikan tiimoilta. Ei ihme, jos alien-tarinat elävät ja menestyvät!

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Sä et vaan osaa? :/

    Kun sä dippaat sen jääklöntin ainne altaaseen, se syrjättää massansa verran sitä olemassa olevaa vettä. Sulaessaan sen jääklöntin paino ei muutu mihinkää, vaikka jään tilavuus onkin eri kuin juoksevan veden. Koska sen jään paino muodostuu niistä ihan samoista alkuaineista joista vesikin, vedystä ja hapesta, ja samassa suhteessa. Sun tarttis olla joku Merlin-luokan alkemisti jotta kykenisit muuttamaan jäätyneen veden kemiallisen koostumuksen toiseksi.

    Mun oletus olikin, että se jää on siellä jo valmiina ja kuution ulkopuolella on tuo 8-9% klöntistä, mutta sitähän ei tuossa sanottu , että onko se siellä valmiina vai dipataanko , jos dipataan niin silloin se on 5cm nousua pintaan, toisaalta ei tuossa astiastakaan sanottu tarpeeksi selvästi

    Äänestä

Jos otetaan haihtuminen huomioon niin lukema on miinusmerkkinen.

Äänestä
  • Kumpi on nopeampaa, haihtuminen vai sulaminen? Jos puhutaan nollan (Celsius) yläpuolella olevista lämpö tiloista?

    Äänestä

  • Anonyymi00063 kirjoitti:

    Kumpi on nopeampaa, haihtuminen vai sulaminen? Jos puhutaan nollan (Celsius) yläpuolella olevista lämpö tiloista?

    Eihän tuolla ole merkitystä kumpi nopeampi.
    Se 50kg jäämötikkä syrjäyttää vettä ihan tasan 50l olipa se jäätä vai vettä.
    Haihtuminen vie tuosta jääklöntistä massaa joka ikinen sekuntti.
    Eli heti kun aloitat testin niin jää kevenee joka ikinen sekuntti ja sen syrjäyttämä vesimäärä pienenee samoin muuten käy sille vedellekkin jossa se jää kelluu.

    Ennenkuin jatkette tinkaamista tutustukaa arkkimeden lakiin joka on siis opetettu peruskoulussa ja kuuluu jo lapsen tietoon.

    Äänestä

  • Joo, kesän jälkeen on pinta laskenut kuutioaltaan pohjaan, jos on katoksen alla.

    Äänestä

Aivan sama, nyt sitten pätemään.

Äänestä
  • Ei ole sama, jos kaikki kylän kaivot ovat tyhjiä.

    Äänestä

Minä en enää jaksa seurata teidän teoreettista jankkausta kuution vesialtaasta ja jääköntistä.

Totean tähän vaan omana kommenttina, että napa-alueiden jäätiköt sulavat nyt niin hitaasti, että kestää yli 1000 vuotta, ennen kuin puolet jäämassoista on sulanut pois.

Meillä eikä meidän lapsenlapsillammekaan ei ole minkäänlaista hätää jään sulamisten kanssa satoihin vuosiin.

Äänestä
  • Kirjoitit aivan oikeus; JOS....

    Sitä vaan pelätään, että se sulaminen tapahtuukin nopeasti sitten kun tietty ilmastonlämpenemisen taso ylittyy.

    Sitä nopeutta et tiedä sinäkään.

    Äänestä

  • Eihän aloituksessa mistään napa-alueista mainittu mitäään!!

    Äänestä

"5 KILOA JÄÄTÄ ELI 0,5 SENTTIÄ"!!!

Äänestä

20 mm.

Äänestä

"JÄÄ ON 10 % HARVEMPAA,KUIN VESI ELI EI TAPAHDU MITTAMUUTOKSIA"!!!

Äänestä
  • mutta kun hevonen kävi siitä salaa hörppimässä!

    Äänestä

Tämän ratkaisemiseen vaaditaan interuniversaalia Teichmüllerin teoriaa, jonka osaajia ei maapallolla montaa ole.

Äänestä
  • Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan arkkimeden lakin osaajia ja heitä on kaikki jotka ovat käyneet koulun.
    No tarvitaan myös toimivat aivot.

    Äänestä

Vedenpinta pysyy ennallaan.

Äänestä
  • Ilmastohuseeraaja Al Core joka lenteli yksityiskoneella ympäri maailmaa kertoi, että merien pinta nousee lyhyessa ajassa 7 metriä. Ei ole vieläkään noussut, eikä Corea näy missään enää.

    Äänestä

  • Anonyymi00045 kirjoitti:

    Ilmastohuseeraaja Al Core joka lenteli yksityiskoneella ympäri maailmaa kertoi, että merien pinta nousee lyhyessa ajassa 7 metriä. Ei ole vieläkään noussut, eikä Corea näy missään enää.

    Vieläkin pankeista saa lainaa merenrantahuviloiden ostamiseen.

    Äänestä

  • Anonyymi00050 kirjoitti:

    Vieläkin pankeista saa lainaa merenrantahuviloiden ostamiseen.

    Jäätiköt kun maailmasta ilmastonmuutoksen takia sulaa, meren rantamökki jää veden alle.

    Äänestä

Täytyy laskea.

Äänestä

Suuret Järvet/ Great Lakes ja Baikal Järvi/ Lake Baikal
ovat suunnilleen sama määrä vettä!
Kaikki Suomen järvet yhteensä vesi, ovat vain noin 1% kumman tahansa
vesi yllä olevan vesi määrästä!
100 Suomea = 1 Suuret Järvet tai 100 Suomea = 1 Baikal Järvi
Ei olisi uskonut jos ei olisi tiennyt, nyt tietää!

Äänestä

Jäässä ilmaa, pinta laskee

Äänestä
  • Paljos se ilma painaa? Entäs sen kuution vesimöhkäleen ympärillä oleva ilma?
    Entäs mihin se siihen jäähän mahdollisesti sitoutunut ilma päätyy sen jään sulaessa?

    Tadaa!

    Äänestä

  • Anonyymi00053 kirjoitti:

    Paljos se ilma painaa? Entäs sen kuution vesimöhkäleen ympärillä oleva ilma?
    Entäs mihin se siihen jäähän mahdollisesti sitoutunut ilma päätyy sen jään sulaessa?

    Tadaa!

    Ilma päätyy ilmaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00054 kirjoitti:

    Ilma päätyy ilmaan.

    Eli: ... ?

    Äänestä

  • Anonyymi00053 kirjoitti:

    Paljos se ilma painaa? Entäs sen kuution vesimöhkäleen ympärillä oleva ilma?
    Entäs mihin se siihen jäähän mahdollisesti sitoutunut ilma päätyy sen jään sulaessa?

    Tadaa!

    Juu ilma painaa n. 1,3kg/m3.
    Mutta sama juttu veden kanssa, paljonko vesi painaa vedessä?
    Ilma jota ei ole puristettu kasaan painaa tasan 0kg, jos näin ei olisi niin sinä litistyisit kasaan kun päälläsi on 100m ilmaa joka painaa 1,3kg/m3.

    Olen täyttänyt sukelluspulloja sen verran että tiedän miltä tuntuu puristettu ilma, sen huomaa hyvin pullon painosta ihan käsin kokeilyuna.
    10L pulloon mahtuu 300 bar paineisena ilmaa 3000L= 3m3 joka siis painaa 3,9kg.

    Eli jään sisällä oleva ilma vain siirtyy ympäröivään ilmaan aiheuttamatta kohdepainossa muutosta sillä se ei ole painestettua ilmaa.
    Sukelluspullo kevenee ilman poistuttua pullosta mutta se onkin painesitettua ilmaa.

    Äänestä

Suomella on vähemmän vettä kuin miltä kuulostaa että tuhansia järviä!

Äänestä
  • Suomessa aina nössösti rehvastellaan turisteille, että täällä meillä on 100.000 järveä. Olemme tuhansien järvien maa. Joka puolelal näkyy sinistä. Millään muulla maalla ei ole niin paljon järviä, kuin Suomessa on.

    Tietenkin tämä on peruskouluajoilta opittua, maantiedon opettajien kertomaa, perätöntä bullshittiä.

    Todellisuudessa Kanadassa on eniten järviä maailmassa, noin 2...3 miljoonaa järveä.
    https://www.worldatlas.com/lakes/how-many-lakes-are-there-in-canada-vs-the-united-states.html

    Kanadassa on enemmän järviä kuin koko muussa maailmassa yhteensä.

    Äänestä

12.4663 senttimetriä.

Äänestä

Wc pystyssä ei isokakka ainakaan nostaa pintaa lainkaan.

Äänestä
  • Po. WC -PYTYSSÄ

    1Äänestä

  • Pöntön mutkan ansiosta käy niin että ylimääräinen vesi vuotaa viemäriin. Sen voi kuullakin helposti jos tiputta jotain pönttöön.

    -Einari Hajulukko

    1Äänestä

  • Olet kasvissyöjä jos ei kakkasi nosta pyttyleisn vedenpintaa ylöspäin. Midän persujen rasvansyönnin seurauksena kakkamme on niin mojahtavan molskis tavaraa jotta pytty tulvii heti.

    Äänestä

  • Mutta jos et vedä kakkaa kolmeen kuukauteen, haju on suorastaan sympaattinen.

    Äänestä

Varsinaista Nikke Knatterton -tiedettä täällä.

Äänestä
  • Johtopäätökseni on: Niin TODELLAKIN on! :D

    Mut todistaa tää nyt aukottomasti ainakin sen, että miks Suomen PISA tulokset on romahtanu? :/

    Äänestä

  • Nikke on aloittelija tässä porukassa.

    Äänestä

Water has 3 forms!

-Liquid as water
-Solid as ice
-Gas as steam

I learned that many years ago but I don't know why?

Äänestä
  • How about plasma? :P
    And after you realize that every matter has freezing and vaporization point, you might understand rest?

    Äänestä

Ei niin milliäkään.

Äänestä
  • 6 kilojoulea.

    Äänestä

  • Anonyymi00118 kirjoitti:

    6 kilojoulea.

    Ainakin 7 kilofaradia

    Äänestä

Kysymyksessä on jo annettu oletuksena, että vedenpinta nousee, mutta nouseeko se? Jos vedenpinta on jo alussa altaan yläosan tasalla niin se ei voi nousta, vaan valuu yli.

Äänestä
  • Nyt et kyllä ole käsittänyt oikein.
    Vedessä kelluva 50kg jää ei nosta vedenpintaa yhtään sulaessa koska sen syrjäyttämä vesimäärä on tarkalleen sama kuin sulaneen jään vesimäärä.

    50kg jää nostaa vedenpintaa siinä vaiheessa kun se lisätään altaaseen mutta samoin lisää 50kg(=50L) veden lisääminen.
    Sulaamisella ei ole siis mitään merkitystä veden pinnan tasoon.

    Äänestä

Riippuu altaan koosta. Jos allas on matala ja leveä, ei pintakaan juuri nouse.

Äänestä
  • Sehän määriteltiin KUUTIOKSl: 1m x 1m x 1m....

    Äänestä

  • Anonyymi00080 kirjoitti:

    Sehän määriteltiin KUUTIOKSl: 1m x 1m x 1m....

    pyy kutistuu maailmanlopun eellä...

    Äänestä

Uskomatonta!!
Tarvitaan siis 100 Suomea järvineen että saadaan
Suuret Järvet tai Baikal järvi yksinään!
Se on kyllä jotain, ei sitten millään olisi uskonut ennen kun tiesi.
Unbelievable!!

Äänestä

On Laatokassakin vettä , 838 kuutio kilometriä

Äänestä

Ruotsin Vänern -järveen mahtuu kaikki Suomen 100.000 järven vetet. Se on iso lätäkkö vettä toi naapurien Vänerni, on oikeen pikku meri, mutta se ei ole suolasta.

Äänestä
  • Ja edellämainittuun Laatokkaan saattais mahtua kaikkien pohjoismaisten järvien vedet, koska se on moninverroin suurmpi kuin Vänern.

    Vänern = n. 150 kuutiokilometriä
    Laatokka = n. 900 kuutiokilometriä

    Verrokkina esmes Päijänne vain 18 kuutiokilometriä ja Saimaa 15-36.

    Äänestä

  • Anonyymi00087 kirjoitti:

    Ja edellämainittuun Laatokkaan saattais mahtua kaikkien pohjoismaisten järvien vedet, koska se on moninverroin suurmpi kuin Vänern.

    Vänern = n. 150 kuutiokilometriä
    Laatokka = n. 900 kuutiokilometriä

    Verrokkina esmes Päijänne vain 18 kuutiokilometriä ja Saimaa 15-36.

    Crater Lake, Oregon, etelä Oregonissa lähellä Klamath Falls
    on saman verran vettä kuin Päijänne vaikka Päijänne on paljon suurempi pinta-ala
    mutta Crater Lake on syvä, yksi syvimpiä maailmassa.

    Äänestä

Sulatettuna jää menettää noin 10% tilavuudesta.
50 kg jäätä on noin 45 litraa vettä.
5 litraa taivaan tuuliin haihtunutta ilmaa tarkoittaa, että kuutiossa pinta laskee noin 0,25 senttiä.

Äänestä
  • Lopussa meni väärin. Noin 0,5 senttiä.)))

    Äänestä

  • Tuo laskelmasi pitäisi paikkaansa jos se jääpalanen olisi painettu väkisin upoksiin.
    Jos se kelluu vapaasti niin se syrjäyttää vettä tasan sen verran kuin se painaa, upoksissa ollessa se syrjäyttää vettä sen verran kuin sen tilavuus on.
    Nämä on ihan peruskoulutason asioita.
    Ihan hyvin voisi alkaa spekuloimaan että syrjäytätkö sinä enemmän vettä kun kuolet kun sinusta se henki lähtee, tai jos keuhkoihisi menee vettä niin nouseeko se säiliön pinta ja mitä sitten kun alat mätänemään ja nouset pintaan?

    1Äänestä

  • Anonyymi00092 kirjoitti:

    Tuo laskelmasi pitäisi paikkaansa jos se jääpalanen olisi painettu väkisin upoksiin.
    Jos se kelluu vapaasti niin se syrjäyttää vettä tasan sen verran kuin se painaa, upoksissa ollessa se syrjäyttää vettä sen verran kuin sen tilavuus on.
    Nämä on ihan peruskoulutason asioita.
    Ihan hyvin voisi alkaa spekuloimaan että syrjäytätkö sinä enemmän vettä kun kuolet kun sinusta se henki lähtee, tai jos keuhkoihisi menee vettä niin nouseeko se säiliön pinta ja mitä sitten kun alat mätänemään ja nouset pintaan?

    Niin tai jos ton einsteinin jäädyttää kun se kuolee, ja sitten upottaa sen vaikkapa Kuolleeseen mereen, niin paljon sen "meren" vedenpinta nousee kun se sulaa?

    Äänestä

  • Anonyymi00092 kirjoitti:

    Tuo laskelmasi pitäisi paikkaansa jos se jääpalanen olisi painettu väkisin upoksiin.
    Jos se kelluu vapaasti niin se syrjäyttää vettä tasan sen verran kuin se painaa, upoksissa ollessa se syrjäyttää vettä sen verran kuin sen tilavuus on.
    Nämä on ihan peruskoulutason asioita.
    Ihan hyvin voisi alkaa spekuloimaan että syrjäytätkö sinä enemmän vettä kun kuolet kun sinusta se henki lähtee, tai jos keuhkoihisi menee vettä niin nouseeko se säiliön pinta ja mitä sitten kun alat mätänemään ja nouset pintaan?

    Keksit lisää ehtoja omasta päästäsi.
    Yhtä hyvin voi laittaa kuutioon jääpala ja vasta sitten kaataa siihen vettä reunaan saakka.
    Sen sijaan sanottu yksiselitteisesti: "jos siiinä kelluva 50 kg:n jäämöhkäle sulaa".
    Eli ei merkitystä sille, mitä tapahtui ennen, missä järjestyksessä kuutio täytettiin ja valuiko vettä tippaakaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00094 kirjoitti:

    Keksit lisää ehtoja omasta päästäsi.
    Yhtä hyvin voi laittaa kuutioon jääpala ja vasta sitten kaataa siihen vettä reunaan saakka.
    Sen sijaan sanottu yksiselitteisesti: "jos siiinä kelluva 50 kg:n jäämöhkäle sulaa".
    Eli ei merkitystä sille, mitä tapahtui ennen, missä järjestyksessä kuutio täytettiin ja valuiko vettä tippaakaan.

    Eli tilanne säilyisi täysin samana, jos kyseessä olisikin kuution kokoinen jääpala, johon kaadetaan esimerkiksi 50 litraaa vettä?

    Aha!

    Äänestä

  • Anonyymi00095 kirjoitti:

    Eli tilanne säilyisi täysin samana, jos kyseessä olisikin kuution kokoinen jääpala, johon kaadetaan esimerkiksi 50 litraaa vettä?

    Aha!

    Koko vesi valuu maahan.
    Mutta kun jää sulaa, kuutioon mahtuu n. sata litraa vettä lisää.

    Äänestä

  • Anonyymi00097 kirjoitti:

    Koko vesi valuu maahan.
    Mutta kun jää sulaa, kuutioon mahtuu n. sata litraa vettä lisää.

    PS. Asialla käytännöllinen merkitys. Talvella mökkisaunan vesi sulatetusta lumesta. Vesikattilla perinteinen, erillisellä tulisijalla. Lumessa vielä enemmän ilmaa, 40 litran kattilaan menee neljä 40 litran saavia tiivistettyä lunta.)))

    Äänestä

  • Anonyymi00093 kirjoitti:

    Niin tai jos ton einsteinin jäädyttää kun se kuolee, ja sitten upottaa sen vaikkapa Kuolleeseen mereen, niin paljon sen "meren" vedenpinta nousee kun se sulaa?

    lukihäiriö vai jäikö peruskoulusi väliin? :D

    Äänestä

  • Anonyymi00094 kirjoitti:

    Keksit lisää ehtoja omasta päästäsi.
    Yhtä hyvin voi laittaa kuutioon jääpala ja vasta sitten kaataa siihen vettä reunaan saakka.
    Sen sijaan sanottu yksiselitteisesti: "jos siiinä kelluva 50 kg:n jäämöhkäle sulaa".
    Eli ei merkitystä sille, mitä tapahtui ennen, missä järjestyksessä kuutio täytettiin ja valuiko vettä tippaakaan.

    Edelleen on kyse arkimeden laista ja siitä että kappaleen (tässä tapauksessa jään) syrjäyttämä vesi paina saman verran kuin se kappale.
    kun jää on tiheydeltään harvempaa niin se kelluu ja se syrjäyttää tasan 50L verran vettä.
    Kuten itsekkin totesit lähtökohta on että se jää on siinä kuution säiliössä jo valmiina.
    Ja kuten totesin niin jos sitä jäätä ei ole painettu (= lisätty sen painoa keinotekoisesti jolloin sen syrjäyttämä vesimäärä olisi ollut isompi) niin sulaessa sen jään sulamisvesi painaa edelleen tasan 50kg ja se on tilavuudeltaan tasan 50L.
    Tuo on jo niin rautalangasta väännetty että olet aika pöljä jos et tajua.

    1Äänestä

  • Anonyymi00101 kirjoitti:

    Edelleen on kyse arkimeden laista ja siitä että kappaleen (tässä tapauksessa jään) syrjäyttämä vesi paina saman verran kuin se kappale.
    kun jää on tiheydeltään harvempaa niin se kelluu ja se syrjäyttää tasan 50L verran vettä.
    Kuten itsekkin totesit lähtökohta on että se jää on siinä kuution säiliössä jo valmiina.
    Ja kuten totesin niin jos sitä jäätä ei ole painettu (= lisätty sen painoa keinotekoisesti jolloin sen syrjäyttämä vesimäärä olisi ollut isompi) niin sulaessa sen jään sulamisvesi painaa edelleen tasan 50kg ja se on tilavuudeltaan tasan 50L.
    Tuo on jo niin rautalangasta väännetty että olet aika pöljä jos et tajua.

    Mutta itse kysymykseen et osannut vastata!
    Itse asiassa kuution allas voi tarkoittaa allasta jonka tilavuus on kuutiometri esim. 1,1 kertaa 1,1 metrin leveyksillä joten silloin altaan mittoja tietämättä kysymykseen ei edes ole mahdollista vastata. Jos kuution altaalla tarkoitetaan metri kertaa metri kertaa metri- allasta, vesi nousee 50 mm, sekin edellyttäen että allas ei entuudestaan ole jo liian täynnä....

    Äänestä

  • Anonyymi00101 kirjoitti:

    Edelleen on kyse arkimeden laista ja siitä että kappaleen (tässä tapauksessa jään) syrjäyttämä vesi paina saman verran kuin se kappale.
    kun jää on tiheydeltään harvempaa niin se kelluu ja se syrjäyttää tasan 50L verran vettä.
    Kuten itsekkin totesit lähtökohta on että se jää on siinä kuution säiliössä jo valmiina.
    Ja kuten totesin niin jos sitä jäätä ei ole painettu (= lisätty sen painoa keinotekoisesti jolloin sen syrjäyttämä vesimäärä olisi ollut isompi) niin sulaessa sen jään sulamisvesi painaa edelleen tasan 50kg ja se on tilavuudeltaan tasan 50L.
    Tuo on jo niin rautalangasta väännetty että olet aika pöljä jos et tajua.

    Tehtävän lähtökohtana on reunaan saakka täytetty kuutio ja siinä valmiiksi kelluva jääpala.
    Tässä tapauksessa Arkimeden laki toimii vain jäässä olevan ilman suhteen. Nuo 10% joutuvat syräyttämiksi, pinta laskee.
    Aloittaja muotoili kysymyksen väärin. Joko tarkoituksella johdatti harhaan tai ei itsekään ymmärtänyt.

    Äänestä

  • Anonyymi00089 kirjoitti:

    Lopussa meni väärin. Noin 0,5 senttiä.)))

    Ei, kuutioaltaan pohjassa oleva tulppa oli auki.

    Äänestä

  • Anonyymi00104 kirjoitti:

    Tehtävän lähtökohtana on reunaan saakka täytetty kuutio ja siinä valmiiksi kelluva jääpala.
    Tässä tapauksessa Arkimeden laki toimii vain jäässä olevan ilman suhteen. Nuo 10% joutuvat syräyttämiksi, pinta laskee.
    Aloittaja muotoili kysymyksen väärin. Joko tarkoituksella johdatti harhaan tai ei itsekään ymmärtänyt.

    >>.... toimii vain jäässä olevan ilman suhteen...<<

    Mitä puperrusta tuo on??? :P

    Äänestä

  • Anonyymi00097 kirjoitti:

    Koko vesi valuu maahan.
    Mutta kun jää sulaa, kuutioon mahtuu n. sata litraa vettä lisää.

    Eli ei sitten pysynytkään samana?

    Äänestä

  • Anonyymi00099 kirjoitti:

    lukihäiriö vai jäikö peruskoulusi väliin? :D

    Missäs kohtaa sä olit näkevinäs tossa jonkun virheen?
    Ai Einstein pienellä, vai? Kyseessä kun ei ole herra einstein itse, arvon neropatti.
    Ja kuollut meri on sitaateissa siksi että se ei ole meri, vaan järvi.

    Äänestä

  • Anonyymi00101 kirjoitti:

    Edelleen on kyse arkimeden laista ja siitä että kappaleen (tässä tapauksessa jään) syrjäyttämä vesi paina saman verran kuin se kappale.
    kun jää on tiheydeltään harvempaa niin se kelluu ja se syrjäyttää tasan 50L verran vettä.
    Kuten itsekkin totesit lähtökohta on että se jää on siinä kuution säiliössä jo valmiina.
    Ja kuten totesin niin jos sitä jäätä ei ole painettu (= lisätty sen painoa keinotekoisesti jolloin sen syrjäyttämä vesimäärä olisi ollut isompi) niin sulaessa sen jään sulamisvesi painaa edelleen tasan 50kg ja se on tilavuudeltaan tasan 50L.
    Tuo on jo niin rautalangasta väännetty että olet aika pöljä jos et tajua.

    Ja veden puristaminen kasaan on myös hieman kinkkisempi operaatio, jos haluaa se tilavuuden säilyvän samana. Kuten monien muidenkin nesteiden. Tähän perustuu koko hydrauliikka.

    Äänestä

  • Anonyymi00102 kirjoitti:

    Mutta itse kysymykseen et osannut vastata!
    Itse asiassa kuution allas voi tarkoittaa allasta jonka tilavuus on kuutiometri esim. 1,1 kertaa 1,1 metrin leveyksillä joten silloin altaan mittoja tietämättä kysymykseen ei edes ole mahdollista vastata. Jos kuution altaalla tarkoitetaan metri kertaa metri kertaa metri- allasta, vesi nousee 50 mm, sekin edellyttäen että allas ei entuudestaan ole jo liian täynnä....

    Jos lähtökohta on se että se jää on jo valmiiksi kellumassa siinä vesialtaassa niin altaan muodolla eikä edes vesimäärällä ole mitään merkitystä lopputulokseen.
    Tehkää se pirun testi kotona ja testiin ei tarvita kuution verran vettä vaan saman voi tehdä 10L ämpärissä johon laitatte 1l jääpalikan.
    Sulaavan jään vaikutus ympärillä olevan veden pintaan on tasan 0

    Äänestä

  • Anonyymi00094 kirjoitti:

    Keksit lisää ehtoja omasta päästäsi.
    Yhtä hyvin voi laittaa kuutioon jääpala ja vasta sitten kaataa siihen vettä reunaan saakka.
    Sen sijaan sanottu yksiselitteisesti: "jos siiinä kelluva 50 kg:n jäämöhkäle sulaa".
    Eli ei merkitystä sille, mitä tapahtui ennen, missä järjestyksessä kuutio täytettiin ja valuiko vettä tippaakaan.

    Sitähän minä olen yrittänyt sanoa.
    Vedessä kelluva jää ei aihuta muutosta vedenpintaa sulaessa.
    Jos se jääpala on väkisin painettu uppiin ja kun se sulaa niin veden pinta vajoaa.

    Vapaasti vedessä kelluva jää ei aihuta pintaan muutokia sulaessa.
    En siis keksi mitään uutta mutta tuntuu ettei porukka oikein tajua näitä fysikan lakeja.

    Äänestä

Sama tilanne, jos esim. pohjoisnapa sulaisi, niin paljonko se nostaisi meren pintaa. Tässä tekoälyn vastaus:
-------------
Pohjoisnavan (Arktisen merijään) sulaminen
ei itsessään nosta merenpintaa juuri lainkaan.
Tämä johtuu siitä, että pohjoisnavalla ei ole mannerta, vaan siellä oleva jää on kelluvaa merijäätä. Arkhimedeen lain mukaan kelluva esine syrjäyttää aina oman painonsa verran vettä, joten kun kelluva jää sulaa, veden pinta pysyy samana.
--------------
Tosiasiassa pitää ottaa myös huomioon se, että merivesi on suolaista, mutta sulamisvesi ei, joka laimentaa näinollen merivettä:
-------------
Suolaisuusero: Pieni poikkeus nollavaikutukseen on se, että suolaton jää on hieman kevyempää kuin suolainen merivesi. Kun suolaton jää sulaa suolaiseen veteen, se voi nostaa pintaa äärimmäisen vähän (millimetrejä), koska se syrjäyttää hieman vähemmän vettä kuin mitä siitä syntyvä sulavesi täyttää.
-----------
Eli loppujen lopuksi 50kg vedessä kelluva jäämöykky kuution altaassa ei nosta tai laske siellä olevan veden pintaa piirunkaan vertaa.

Äänestä
  • 50 kg jäätä ottaa enemmän tilaa kuin siitä saatu vesi. Kun möykky sulaa, niin pinta laskee.

    Äänestä

  • Anonyymi00122 kirjoitti:

    50 kg jäätä ottaa enemmän tilaa kuin siitä saatu vesi. Kun möykky sulaa, niin pinta laskee.

    Osa jäästä on vedenpinnan yläpuolella. Sulaminen ei nosta eikä laske vedenpintaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00128 kirjoitti:

    Osa jäästä on vedenpinnan yläpuolella. Sulaminen ei nosta eikä laske vedenpintaa.

    Silti pinta laskee jonkin verran, vaikka mukana olisi yläpuolen sulanut jää. 50 kilon tapauksessa tekee alle litran miinusta.

    Äänestä

  • Anonyymi00122 kirjoitti:

    50 kg jäätä ottaa enemmän tilaa kuin siitä saatu vesi. Kun möykky sulaa, niin pinta laskee.

    Kyse ei ollut tilavuudesta, vaan ihan muusta. Jos laitat lasipullon täyteen vettä ja viet pakkaseen, niin pullohan hajoaa, jos se on tiukasti suljettu. Vesihän laajenee jäätyessään, mutta tämän kyseisen tapauksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

    Äänestä

Olen itse keksinyt keinon alentaa meriveden pintaa!!
Jokainen rannikko valtio (Melkein kaikki maat)
Rupeavat kaivamaan rannikolta jokia tai lahtia kaivamalla
maa-aluetta pois jolloin merivesi pääsee täyttämään kaivetun
maa alueen vedellä, sen "Uuden joen, Lahden" Rannoille voidaan
sitten rakentaa taloja ym laitureineen ym!

Olen itse keksinyt tämän menetelmän!
Saatan ehdottaa tätä UN (United Nations)
Älkää te lukijat viekö tätä minun keksintöä
omiin nimiinne tapanne mukaan, tässä viestissä
on päivämäärä ja se jää arkistoon.
Mutta jos otatte osaa rahoittajana projektiin otan
teidät business-partneriksi?!

1Äänestä
  • Sveitsi, Mongolia ja Paraguay ovat sitten poissa pelistä ja
    jokunen Afrikan maa mutta tosiaan on noin 200 maata
    että tossa saattaa olla ideaa.
    UN Headquarters on Manhattan, NY.

    Äänestä

  • Anonyymi00125 kirjoitti:

    Sveitsi, Mongolia ja Paraguay ovat sitten poissa pelistä ja
    jokunen Afrikan maa mutta tosiaan on noin 200 maata
    että tossa saattaa olla ideaa.
    UN Headquarters on Manhattan, NY.

    Näitä "Uusia jokia/ lahtia" Kaivettaisiin maalta päin merelle
    ja kun lähellä merta vielä maa-aluetta välissä,
    se räjäytettäisiin pois välistä jolloin meri pääsisi etenemään
    ja täyttämään uuden kaivetun alueen!
    Kaivettu jäljelle jäänyt maa voitaisiin kasata "Vuosiksi"
    Tai jonkinlaisiksi tuntureiksi ylä ja ala mäkiksi.

    Äänestä

  • Voisin aloittaa tuosta rivitalon takapihalta kaivamaan kanavaa kun mereen on alle kilometri. Mutra korkeusero saattaa silti olla esim. 15 metriä, joten ei niitä jokia niin vain tehdä. Luonnollisissa joissa on matalat reunamaat. Tekojokeen tulisi korkeat penkereet ehkä.

    Äänestä

Aloitus olisi hyvä kysymys TV :n vaalitenttiin.

Äänestä

Kun tätä ketjua lukee niin menee vilunväreet pitkin selkää. Onko suomalaiset todella näin totaalisia idiootteja? Tällaisten idioottien varaan pitäisi jättää Suomi ja maailma. Ziisus sentään.

Äänestä
  • Just. Mä suosittelen että tilataan sieltä NATOsta kaikki liikenevät ydinaseet välittömästi ja räjäytetään ne kaikki täällä omalla maaperällämme!

    Äänestä

Jään tiheys on noin 10 % pienempi kuin veden. Jäätynyt vesi ottaa tuon verran enemmän tilavuutta. Mutta sen paino ei muutu. Niinpä jäämöykky kelluu ja osa jäästä on vedenpinnan yläpuolella.

Voidaan ajatella, että jäämöykky pannaan muovipussiin. Se kelluu ja osa jäästä on veden pinnan yläpuolella. Kun jää sulaa, niin pinta pussissa laskee altaan pinnan tasolle. Altaan pinta ei muutu.

Jäämöykyn sulaminen laskee altaan veden lämpötilaa arviolta 4 C ja veden tiheys pienenee 0.1 %. Jos tämäkin huomioidaan, niin kuutionmuotoisen altan pinta laskee 1 mm verran.

Äänestä
  • Jos jäätiköt sulavat niin vesi valuu ja nostaa veden pintaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00136 kirjoitti:

    Jos jäätiköt sulavat niin vesi valuu ja nostaa veden pintaa.

    Maapallon vesistä noin 2 % on mannerjäätiköissä. Näiden täydellinen sulaminen nostaisi meren pintaa yli 50 m.

    Äänestä

  • Anonyymi00138 kirjoitti:

    Maapallon vesistä noin 2 % on mannerjäätiköissä. Näiden täydellinen sulaminen nostaisi meren pintaa yli 50 m.

    Mistähän se Raamatun Nooan jengi sai muutes sitä vettä niin paljon siihen vedenpaisumukseensa? Tais tyhjentää koko Marsinkin?

    Äänestä

  • Anonyymi00141 kirjoitti:

    Mistähän se Raamatun Nooan jengi sai muutes sitä vettä niin paljon siihen vedenpaisumukseensa? Tais tyhjentää koko Marsinkin?

    Raamatun mukaan vedet nousivat 15 kyynärää (noin 7–8 metriä). Tieteellinen näkemys poikkeaa tästä tarinasta.

    Äänestä

  • Anonyymi00138 kirjoitti:

    Maapallon vesistä noin 2 % on mannerjäätiköissä. Näiden täydellinen sulaminen nostaisi meren pintaa yli 50 m.

    Jääkauden aikana meriveden pinta oli 130 metriä nykyistä alempana. Luonto ei pysy paikallaan.

    Äänestä

Jää kylmentää veden sulaessaan joten kai tuo pinta joksikin aikaa laskee jään sulamisen takia.

Äänestä

Noin 3 cm karkea arvio !

Äänestä

Karkea arvio on noin 3 cm !

Äänestä

Tilavuus pienenee jään muuttuessa vedeksi, sillä jääpala kelluu vedessä. Veden pinta nousee sen verran mitä vedeksi muuttunut jääpala nostaa. Arvio= veden pinta nousee ehkä noin 2 cm. Tämä on likiarvo. Mitä muut sanovat? Veden pinnan nousu on joka tapauksessa melko pieni!

Äänestä
  • Jos laitat jääpaloja vesilasiin ja täytät sen piripintaan, veden pinta ei nouse lasin yli jään sulaessa.

    Äänestä

  • Vedeksi muuttuva jää ei lisää, eikä vähennä jään tai siitä sulavan veden painoa, joka on jo syrjäyttänyt X määrän vettä. Siksi veden pinta ei nouse.

    Äänestä

21,589 senttiä.

Äänestä
  • ohosori tää ei olluggaa onkokoollaväliä paIsta oho mites tää ny oho

    Äänestä

Ei nouse yhtään, vaan laskee hieman.

Äänestä

Maapallon Pinta-alasta on vettä 70%
Samoin ihmisestä on 70% vettä!
Onkohan siinä mitää yhteyttä? Ainakin se 70%!

Äänestä

Nyt kun täällä on näitä viisaita niin kysymys...
Kumpi painaa enempi, kilo nauloja vai höyheniä.
Porilaisten ei kannata pähkäillä eikä vastata.

Äänestä

Kilo nauloja sattuu enemmän jos putoaa varpaille.

Äänestä

Tiedoksi monille teistä kun ette vielä tienneet.
WC tarkoittaa Water Closet
🚾

Äänestä
  • TIEDOKSI ! KEKSITTIIN LONTOOSSA maailmannäyttylyyn. Sen nimi on Englannissa Unitas ja Venäjällä Unitaz.

    Äänestä

  • muinaiskiinalainen keksintö

    Äänestä

On suunnitelmissa irrottaa navalta suuri jää-lohkare
ja hinata se laivan perässä muualle juomavedeksi!
Se sulaa myös matkalla mutta suuresta lohkareesta
jää jäljelle paljon vettä määränpäässä!

Äänestä

Vettä ei voi oikein "Tuhlata" Koska se kiertää ja löytää aina takaisin
tai jonnekin ja jostain vesi tänne!
Ei se vesi mihinkään pois mene pysyvästi se vaan liikkuu sekoittamalla
paikasta toiseen!

Äänestä

Merenpinta ei nouse sillon ollenkaan yhtä paljon kuin, jos säiliön veden pinnan yläpuolella on jäätä, joka sulaa. Näinhän asia on esimerkiksi grönlannissa ja etelämantereella. Niissä paikoissas jäätikkö on pääasiassa maan päällä eikä suinkaan meressä. Kun se grönlannin ja etelämantereen maanpäälinen jäätikkö sulaa niin se nostaa meren pintaa todella paljon. Etelämantereellakin on kilometrejä paksu jäätikkö suurimmalta osin koko mantereen päällä. Kun se sulaa meren pinta kyllä nousee.

Eli se säiliössä kelluva jäämöhkäle ei nosta vettä ollenkaan niin paljon kuin mitä tapahtuu, jos sen säiliön sisällä on jokin koroke, joka nousee veden pinnan yläpuolelle ja sen korokkeen päällä oleva saman kokoinen jäämöhkäle sulaa. Jälkimmäisessä tapauksessa se sulava vesi valuu säiliöön ja nostaa sen pintaa paljon enemmän kuin mitä tapahtuisi siellä säiliössä kelluvan jään sulaessa. Kyllä se kelluvakin jää nostaa pintaa muttei yhtä paljon. syy on se, että jään tilavuus on suurempi kuin sulan veden. Mutta pitää muistaa, että myös siitä säiliössä kelluvasta jäästä on osa säiliön veden pinnan yläpuolella. Vedessä kelluvan jään sulaminen ei kuitenkaan nosta hirveästi sitä pintaa, mutta kokonaan pinnan yläpuolella olevan jäämöhkäleen sulaminen kyllä nostaa tietenkin.

Äänestä

Siihen paljonko pinta nousee vaikuttaa se minkä muotoinen mähkäle on ja kuinka suuri osa siitä kelluvasta mähkäleestä on pinnan alla ja kuinka suuri osa pinnan yläpuolella.

Äänestä
  • Vapaasti kelluva jää ei aiheuta sulessaan mitään vaikutusta pinnan tasoon.
    Jos taasen jää asetetaan jollekkin korokkeelle tai se väkisin painetaan pinnan alle on sillä vaikutusta pinnan tasoon.

    Äänestä

Yhdysvalloilla on hyvä maantieteellinen maa-alue,
on lännessä Tyyni Valtameri ja idässä Atlantin Valtameri,
Pohjoisessa ja etelässä ystävä maat!
Hawaii keskellä Tyyni Valtamerta, Alaska Arktisella Merellä!
Vettä riittää!

Äänestä

Suomenlahti vai onko se Itämeri? Se kuitenkin mikä on
Tanskan ja Saksan välissä tänne Suomeen asti on umpisuoli!!
Se on likainen loppu pääty mikä ei puhdistu tai vaihdu vesi
koska se on kuin umpisuoli!
Siihen kai laskee jokia pitkien monien tehtaiden jäte-päästötkin?!
Yikes!

Äänestä
  • Meren väri muuten onkin harmaa kun monilla mailla meri on Sininen
    tai turkoosi!

    Äänestä

Ei ole monikaan ollut fysiikan tunneilla hereillä. Kelluvan jään sulaminen ei käytännössä nosta veden pintaa lainkaan.
Tämä perustuu Arkhimedeen lakiin:
- Kelluva jää syrjäyttää vettä tarkalleen oman painonsa verran.
- Kun jää sulaa, se muuttuu vedeksi, jonka tilavuus vastaa juuri sen veden määrää, jonka kelluva jää jo syrjäytti.

Äänestä
  • Väärin.

    Veden tilavuus jään muodossa ≠ kuin sen tilavuus nestemäisenä.
    Mutta massa säilyy samana.

    Äänestä

Jos 50 kg jäätä sulaa vedessä (esimerkiksi meressä tai astiassa), vedenpinta ei nouse lainkaan.
Tämä johtuu Arkhimedeen laista:
Kelluva jää syrjäyttää vettä täsmälleen oman painonsa verran.
Kun 50 kg jäätä sulaa, siitä tulee 50 kg vettä.
Koska sulanut vesi painaa saman verran kuin jään syrjäyttämä vesi, vedenpinnan taso säilyy samana. Arkhimedeen laki (neste- tai kaasumekaniikassa) kertoo, että nesteeseen tai kaasuun upotettuun kappaleeseen kohdistuu ylöspäin suuntautuva voima, noste. Tämä nostevoima on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän nestemäärän tai kaasun paino. Laki selittää, miksi esineet kevenevät vedessä ja miksi tietyt esineet kelluvat.

Äänestä
  • Kuinka paljon huonosti kelluva persu vaikuttaa kotilampensa veden pinnan korkeuteen jos se kusee siihen pudottuaan ensin kännissä laiturilta, mutta onneksi ei kuitenkaan huku, vaan syyttää maahanmuuttajia?

    Äänestä

Newton Law:
For every action there's an equal and opposite reaction.
At least one of them if there are others?

Äänestä

Chesley Sully Sullenberger laskeutui matkustajakoneella josta
oli molemmat moottorit sammuneet, liittämällä veteen,
Hudson River, NY! Kaikki selvisivät!
Tapauksesta on elokuva: Sully
Starring Tom Hanks
On hyvä leffa, annan 0-10 arvosanan 8

Äänestä

Yhdysvallat pystyi kaivamaan kanaalin Panama Canal
vesitien joka yhdistää Tyyni Valtameren Atlantin Mereen
läpi Central American nation of Panama!
Oli sopimuksilla Yhdysvaltojen Canal Zone
sitten Jimmy Carter myi kanaalin oikeuksineen
Panamalle yhdellä Dollarilla!

Äänestä
  • Nyt Putinin sotapaatit seilaa sitä ilmatteeks vai Trummppiko hää olj.

    Äänestä

Noniin.
Eikös tämä aihe olisi jo käsitelty?

Miten olis seuraavaksi yhtä *köh* tieteellinen polemiikki siitä että kuinka paljon paremmin viski kihahtaa kupoliin mitä enemmän se seassa on jääpaloja?
Edistyneemmät voi laskea promillemäärän per jääpala.

Äänestä
  • No tuossa pojan kanssa pähkäiltiin paljonko 50% alkoholissa prosentit muuttuu kun 1200L lisätään 50L vettä.
    Kyseessä siis maalämmön maapiirin liuos ja tultiin tulokseen ettei juuri mitään vaikutusta.
    Alkoholipitoisuus vaikuttaa jäätymispisteeseen ja tuon veden liäsys ei vaikuta juurikaan pakkasenkestoon kun neste jäähtyy pahimmillaan -4 asteeseen ja 50% kestää jäätymättä -25 astetta.

    Siinä vähän pohdintaa alkoholista.

    Äänestä

Yhdysvallat kesytti Pacific Ocean ja Atlantic Ocean kummatkin samaan aikaan!
Suomi kesytti Saimaan Kanavan joen!

Äänestä

Ameriikalla on maailman eniten Nobel palkintoja
ja Olymppia mitalleja koska Ameriikalla on maailman eniten vettä!

Äänestä

In America if you ask for ice-water, you get glass of water with ice in it!
In Finland most of the time you get a glass of water but no ice!
In the U.S. You can also buy ice in plastic bags at grocery stores,
I haven't seen that in Finland?
In the States at gas stations there are sometimes ice-chests outside
with big writings on them ICE so you can buy ice-cubes in bags!
I haven't seen them either in Finland.
In conclusion, ice as a form of water is much more popular in America!
Ice.....ice......baby🎵 🎶

Äänestä

Houston, Texas'issa on Nasa'n uima-allas mihin mahtuu
10 Olymppia allasta, siinä harjoitellaan sukeltamalla
avaruusaseman huolto ja muita töitä.
Texas on suunnilleen Ranskan kokonen ja jos että tiedä
voin mainita samalla että Texas oli aikoinaan oma itsenäinen valtio
Republic of Texas, presidenttinä Sam Houston
"Lone Star State"
"Don't mess with Texas"
"Howdy partner"

Äänestä

Mitä jos siellä lilluu 100 kilonen läski joka kusee sinne altaaseen tunnin välein juodessaan samalla kaljaa, piereskelee samaan syssyyn joten paino on tuolloin muuttuja kokoajan.

Mikähän on altaan massa tunnin välein?

Äänestä

Jossain oli että vesi on voitehista Wanhin!

Äänestä

Ameriikassa tehtiin jo vuosia sitten systeemit mistä merivedestä
tehdään juomavettä kun suola otetaan pois!
Ja RO= Reverse Osmosis systeemit puhdistamaan kodin vedet
oikeen kunnolla puhtaaksi!
Water Jet metallin leikkaaja waltavalla veden paineella!
Ameriikassa kesytettiin vettä aikoihin kun Suomessa kaivettiin
juomavesi kaivoja!

Äänestä
  • Juu olisihan se mahtaavaa tehdä juomavettä merivedestä kun asuu useamman sadan kilonmetrin päässä merenrannasta.
    Miten jenkkilässä keskellä teksasia, tehdäänkö sielläkin merivedestä vettä?

    Äänestä

Ameriikka kesytti Colorado Joen laittamalla tulpan keskelle jokea
Las Vegasin vieressä, tulpaa kutsutaan: Hoover Dam!
Tulpaan pysähtyy se joki ja siihen on muodostunut jaärvi: Lake Mead (Sima Järvi)
Siellä voi mennä rannalle ja seilata veneillä vaikka muuten alue on: Mohave Desert
autiomaa ja kesällä tulee kuuma moniksi viikoiksi yli +40°!
Siitä joesta saadaan paljon sähköviimaakin/ hydro electric power, ja juomavettä!
Ameriikassa osataan vesi!

Äänestä

Suomen merivesi on umpisuoli jossa pieni aukko
Saksan ja Tanskan välissä, vesi ei pääse vaihtumaan kunnolla
ja on likaista umpisuolessa, sellaista harmaan tummaa!
Tuolla Kreikan saarilla se on SINISTÄ kuin taivas!

Äänestä

Ei yhtään Suomessakin sulaa joka vitun kesä miljardeja kuutioita jäätä ja merenpinta ei nouse yhtään.

Miksi jossain kuution-altaassa tilanne muka eroaisi suomen tilanteesta.

Äänestä

Ameriikassa on jääkuutioita pusseissa bensa-asemilla
ja super marketeissa, aina ravintolassa vesilasissa,
myös jääkaapit tehty aikoinaan valmistamaan ja pudottamaan
jää cubes tai crushed ice suoraan kuppiin oven ulkopuolella,
ja jäätä riittää Alaskan alueilla, on kuin Norja jäämerellä
mutta Ranskan kokoinen jää-osavaltio!

1Äänestä

paljonko kuussa on vettä jos sinne viedään sitä kuuden litran astialla kuusi kertaa kuussa kuuden kuukauden ajan?

Äänestä

Joku lauloi aikoinaan.........ice, ice, baby......ice, ice, baby........

Äänestä

Riippuu lämpötilasta.

Äänestä

Joskus ajattelin että Suomesta voisi vetää putken Kiinaan
ja T-haaroja väliin muutamille eri maille ja vesimittarit
alkuun ja loppuihin kun sanoivat aina että Suomessa on
kymmeniä tuhansia järviä, että ajattelin on niin paljon vettä?!
Sitten joskus selvisikin että KAIKKI Suomen järvet vastaa
noin 1% Suurten Järvien (U.S./Can.) Vesimäärästä ja
samoin 1% Baikal Järven vesimäärä sitä,
Great Lakes ja Lake Baikal ovat siis suunnilleen sama määrä.
Joo, ei siitä putkityöstä mitään tulisi, Kiinalaiset ja muut Intialaiset
joisivat Suomen järvet samantien kuiviksi,
olisi vain montut jäljellä kaikkialla pitkin reikä-Suomea!

2Äänestä

Aikoinaan keksivät kuinka ilmaa voi puristaa paineella,
että jos esim sukeltaa laitteilla niin voi olla veden alla
kauemmin kun on pulloon (Scuba tank) laittanut enemmän
ilmaa kuin sen pullon koko.
Millonkohan keksivät miten voisi puristaa vettä?
Että jos olisi 1L juomavesipullo ja saisi sinne vaikka 5 litraa,
niin painaisko sitten 1 vai 5 litran verran?

Äänestä
  • Ihan kiva pähkäily, mutta jos nyt lähdetään siitä ajayuksesta että nestettä voitaisiin puristaa kasaan.
    Ensinnäkin ilmakin painaa, ilman paino on n. 1,3kg/m3.
    Kun 10L pulloon pakataan ilmaa 300bar niin pulloon menee silloin 3m3, eli painoa tulee silloin 3,9kg lisää (pullokin painaa jotain).
    Sukeltaja huomaa sukeltaessa tuon pullon kevenemisen ylimääräisenä nosteena.

    Mutta siihen veden puristamiseen, jos puristat litran pulloon 5 litraa niin eihän se veden litrapaino muutu mihinkään, eli 5l litran pullossa painaisi 5kg.
    Eli ihan sama logikka kuin ilmassa.
    Mutta takaisin sitten todellisuuteen, nesteet eivät juurikaan puristu kasaan (huom. juurikaan).
    Veteen voidaan liuottaa eri aineita ja saada painon muuttumaan, yksi yleisin on suola.

    Äänestä

Painaakohan pilvi enemmän kuin ilma kun sen ihan näkeekin,
tosin sehän leijuu paikallaan ja liikkuu tuulen mukana
että siitä päätellen olisiko saman painoinen?

Oon kyllä kuullut että ne jotka polttavat pilveä,
niiden ainakin olo kuulemma kevenee?
Tosin se ei Englanniksi ole cloud se poltettava,
en tiedä jos on muilla kielillä kuin Suomen?

Olen mennyt lentokoneella monta kertaa pilvipeitteen läpi
niinkuin varmaan moni muukin matkustajakoneella mutta
kerran ajoin autolla koko pilvipeitteen läpi
Teneriffan El Teide/ Mt. Teide vuoren base alapuolella
olevan pilvipeitteen läpi, näkyvyys lähes olematon
ajamalla jotain 5-10km/hr.
Oli erikoinen tunne olla autolla juuri pilvipeitteen yläpuolella
kuin jonkun patjan yläpuolella ja sitten kun läpi
oli sama pivipeite heti auton katon yläpuolella jonkinlaisena kautena?!
Suosittelen Puerto De La Cruz!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

jos siiinä kelluva 50 kg:n jäämöhkäle sulaa??

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu