Paljonko veden pinta nousee kuution altaasssa,

Ok,
"tekoälyltä?"

jos siiinä mitä järkeä oli?

Onko demareita paikalla, niillähän ei ole oikeaa älyä.

Anonyymi00059 kirjoitti:

Onko demareita paikalla, niillähän ei ole oikeaa älyä.

Mamut paskovat uima-altaisiin.

Ei yhtään

Anonyymi00090 kirjoitti:

Ei yhtään

Jos tää 50 kilonen aloittaja hyppää mreen, niin tulee vedenpaisumus?

Tekoälyä viisaampi vastaus on 0,0015%

900 kg / 1 000 litraa on jään tiheys.

50 kg jäätä on noin 55 litraa.

Anonyymi00123 kirjoitti:

900 kg / 1 000 litraa on jään tiheys.

50 kg jäätä on noin 55 litraa.

Niin?
Styroksin ominaispaino on n. 15kg/m3.
Jos heitän kuution paalun styroksia veteen se syrjäyttää vettä vain 15L
Jos taasen painan sen styroksipaalun väkisin vedenalle niin se syrjäyttää silloin 1m3 vettä johtuen siitä 985kg ylimääräisen painonliäyksen vaikutuksesta.
Jäällä sama juttu, kun se kelluu vedessä niin se syrjäyttää vain painonsa verran vettä, tiheys vaikutta vain siihen kelliuko se vai ei.
50kg jäämöhkäle on sulaessaan edelleen vain sen saman 50kg.

Ei yhtään jos se allas on täytetty piripintaan kuution kanssa.
T. Tekoäly

>>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

Missä sanottiin , että vettä olisi 1000 litraa?

Anonyymi00005 kirjoitti:

Missä sanottiin , että vettä olisi 1000 litraa?

Ei kun kysyttiin, että 1000 litraako?

Anonyymi00003 kirjoitti:

>>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

Lue lisää

Kuutio on kansantermi tilavuudesta joka on 1000L
Se että jos tarkoitit oikeasti kuutiota eli 1mx1mx1m on sitten eri asia.
Toisekseen jos tuollaisessa altaassa kelluu 50kg jäämöhkäle niin tulee se kysymys että oliko allas piripintaan täynnä kun jäämöhkäle lisättiin altaaseen, silloinhan se 50L vettä valui altaan reunojen yli ja jää sulaessaan ei nosta eikä laske vedenpintaa ollenkaan.
Jos taasen tuossa 1mx1mx1m altaassa oli vain 900L vettä ja siine laitettiin tuo 50kg jääpala niin pinta nousi heti 50mm (1L = 1mm/1m2)
Jään sulaessaan ei veden pintaa tule vaikutusta, ennemmin vaikutusta tulee veden lämpötilan muutoksesta.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Missä sanottiin , että vettä olisi 1000 litraa?

No olkoon vettä sitten vaikka litran verran sillä sitä enemmänhän vedenpinta nousee mitä pienempi on veden alkutilavuus altaassa. Litran vetoisessa vesialtaassa jos on päällä kilometrin verran jäätä niin allas tulvii. Sitten taas jos on tuhannen litran vesialtaan päällä , vesialtaan ollessa kymmenen sentin syvyinen, kaksi kuutiosentin jääpalaa niin jääpalojen vesi haihtuu taivaan tuuliin matalapaineen myötä.

Anonyymi00003 kirjoitti:

>>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

Lue lisää

No niinpä tietenkin. Kuution allas. Arpakuution kokoinenko? Vai maksakuution? Kansakoulupohjalta olisin itse puhunut vaikkapa kuutiometrin altaasta.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Missä sanottiin , että vettä olisi 1000 litraa?

Onko joku väittänyt, että niin olisi sanottu?

Anonyymi00003 kirjoitti:

>>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

Lue lisää

Entäpä jos sen kuution sivut onkin vain senttimetrejä? Mistä voi kuution tilavuuden voi tietää, jos puhutaan vain kuutiosta? Fiat 600 moottorin sylinteritilavuus (iskutilavuus) oli noin 0,6 litraa, joka on sellaiset 600 kuutiosenttimetriä. Jos puhuttaisiin, että tuon auton iskutilavuus olisi ollut 600 kuutiota, sinun määritelmäsi mukaan siinä olisi ollut iskutilavavuus 600 000 litraa. Aika paljon pikkufiiatille.

Anonyymi00003 kirjoitti:

>>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

Lue lisää

"Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri."

Tietysti asia on noin sinun kansakouluoppiesi mukaan, kun et sielläkään muuta oppinut kuin itseäsi kehumaan. Voi jeesus ja kaksitoista opetuslasta tuollaisenkin tollon kanssa. Siinä on kansakoulutkin hukkaan mennyt, Uno Gygnaeuskin kääntyy haudassaan.

Anonyymi00003 kirjoitti:

>>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

Lue lisää

Oletko se sama persu, jolla oli musiikissa kymppi siellä kansakoulussa? Vaikutat yhtä tyhmältä. Soita Riikalle. Ja laula sille.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Kuutio on kansantermi tilavuudesta joka on 1000L
Se että jos tarkoitit oikeasti kuutiota eli 1mx1mx1m on sitten eri asia.
Toisekseen jos tuollaisessa altaassa kelluu 50kg jäämöhkäle niin tulee se kysymys että oliko allas piripintaan täynnä kun jäämöhkäle lisättiin altaaseen, silloinhan se 50L vettä valui altaan reunojen yli ja jää sulaessaan ei nosta eikä laske vedenpintaa ollenkaan.
Jos taasen tuossa 1mx1mx1m altaassa oli vain 900L vettä ja siine laitettiin tuo 50kg jääpala niin pinta nousi heti 50mm (1L = 1mm/1m2)
Jään sulaessaan ei veden pintaa tule vaikutusta, ennemmin vaikutusta tulee veden lämpötilan muutoksesta.

Lue lisää

Ai, puhuttiin kansantermein. Silloin kun minä kävin kansakoulua, kokeissakaan ei käytetty kansantermejä, vaan ihan täsmällisiä ilmaisuja. Kuutiometriä ei ilmaistu terminä kuutio, enempää kuin vaikkapa neliömetriä termillä neliö.

No, tämä tästä.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Kuutio on kansantermi tilavuudesta joka on 1000L
Se että jos tarkoitit oikeasti kuutiota eli 1mx1mx1m on sitten eri asia.
Toisekseen jos tuollaisessa altaassa kelluu 50kg jäämöhkäle niin tulee se kysymys että oliko allas piripintaan täynnä kun jäämöhkäle lisättiin altaaseen, silloinhan se 50L vettä valui altaan reunojen yli ja jää sulaessaan ei nosta eikä laske vedenpintaa ollenkaan.
Jos taasen tuossa 1mx1mx1m altaassa oli vain 900L vettä ja siine laitettiin tuo 50kg jääpala niin pinta nousi heti 50mm (1L = 1mm/1m2)
Jään sulaessaan ei veden pintaa tule vaikutusta, ennemmin vaikutusta tulee veden lämpötilan muutoksesta.

Lue lisää

Kuutio tarkoiitttaa ARKIKIELESSÄ 1m x 1m x 1m, siis mittoja

......esimerkiksi puutavarasta puhuttaessa kiintokuutio...ei aina 1000 litraa erityisesti.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Ei kun kysyttiin, että 1000 litraako?

Se on itsestään selvä asia . ei tarvi kysyä-.

Anonyymi00003 kirjoitti:

>>Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri.

Voiko tuollaista perusasiaa joku tosissaan kysyä...?? kansakoulun käyneelle selvä.

Lue lisää

#Keskikoulun fysiikka 10" ihmettelee tuollaista kysymystä.

Oootkos ikinä kuullut Arkhimedeen laista?

Anonyymi00010 kirjoitti:

No olkoon vettä sitten vaikka litran verran sillä sitä enemmänhän vedenpinta nousee mitä pienempi on veden alkutilavuus altaassa. Litran vetoisessa vesialtaassa jos on päällä kilometrin verran jäätä niin allas tulvii. Sitten taas jos on tuhannen litran vesialtaan päällä , vesialtaan ollessa kymmenen sentin syvyinen, kaksi kuutiosentin jääpalaa niin jääpalojen vesi haihtuu taivaan tuuliin matalapaineen myötä.

Lue lisää

😅HöpöHöpö

Anonyymi00017 kirjoitti:

Entäpä jos sen kuution sivut onkin vain senttimetrejä? Mistä voi kuution tilavuuden voi tietää, jos puhutaan vain kuutiosta? Fiat 600 moottorin sylinteritilavuus (iskutilavuus) oli noin 0,6 litraa, joka on sellaiset 600 kuutiosenttimetriä. Jos puhuttaisiin, että tuon auton iskutilavuus olisi ollut 600 kuutiota, sinun määritelmäsi mukaan siinä olisi ollut iskutilavavuus 600 000 litraa. Aika paljon pikkufiiatille.

Lue lisää

Entä jos on 1000 kilometrin allas ja se on puoli milliä syvä ja joku kompastuu altaan reunaan ja televisiossa on menossa Arpa Heitetty elokuva?

Anonyymi00021 kirjoitti:

"Minkä muotoinen "kuution allas" on?<< No höh....sehän on tietysti joka sivultaan sama, eli metri."

Tietysti asia on noin sinun kansakouluoppiesi mukaan, kun et sielläkään muuta oppinut kuin itseäsi kehumaan. Voi jeesus ja kaksitoista opetuslasta tuollaisenkin tollon kanssa. Siinä on kansakoulutkin hukkaan mennyt, Uno Gygnaeuskin kääntyy haudassaan.

Lue lisää

Mites rubikin kuutio, onko sekin metri kanttinsa?

Anonyymi00024 kirjoitti:

Ai, puhuttiin kansantermein. Silloin kun minä kävin kansakoulua, kokeissakaan ei käytetty kansantermejä, vaan ihan täsmällisiä ilmaisuja. Kuutiometriä ei ilmaistu terminä kuutio, enempää kuin vaikkapa neliömetriä termillä neliö.

No, tämä tästä.

Lue lisää

Olen työskennellyt pitkään rakennusksilla ja aina kun olen tilannut betonia niin olen puutänyt joko kuution tai 5 kuutiota tai 100 kuutiota.
En kertaakaan ole tilausta tehdessä ole ilmoittanut että tarvitsen 10 kuutiometriä betonia.

Kun soitan vesilaitokseen ja puhutaan virtaamasta niin puhutaan kuutioista ei koskaan kuutiometristä.

Eli kansankieleelä kuutio on 1m3

Myös neliö on kansankielessä neliö eikä 1 neliömetri.
Kun alettiin tehdä lattiaa niin puhuttiin 10 neliötä tai 50 neliötä tai 100 neliötä.
Myös kun puhutaan montako neliöä on 1 aari, ei koskaan että montako neliömetriä on 1 aari.

Samoin kattopinta-aloista, seinäpinta-aloista yms., aina puhutaan neliöistä.

En tiedä missä maailmassa elät, elätkö tiedemaailmassa joka on täysin irraallaan todellisudesta, siellä varmaan puhutaan kuutiometreistä.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Kuutio tarkoiitttaa ARKIKIELESSÄ 1m x 1m x 1m, siis mittoja

......esimerkiksi puutavarasta puhuttaessa kiintokuutio...ei aina 1000 litraa erityisesti.

Ei puutavaraa voi myydä kiintokuutiometreinä vaan pinokuutiometreinä. Vesi voi olla kiintokuutiometreinä

Anonyymi00084 kirjoitti:

Ei puutavaraa voi myydä kiintokuutiometreinä vaan pinokuutiometreinä. Vesi voi olla kiintokuutiometreinä

Ai että vesi on kiintokuutiometri, minkähänlainen olisi irtokuutio vettä tai vaikka heittökuutio vettä?

Anonyymi00005 kirjoitti:

Missä sanottiin , että vettä olisi 1000 litraa?

öööö ai mää vai?

Anonyymi00013 kirjoitti:

Onko joku väittänyt, että niin olisi sanottu?

Joo, toissahuomenna

Anonyymi00091 kirjoitti:

Ai että vesi on kiintokuutiometri, minkähänlainen olisi irtokuutio vettä tai vaikka heittökuutio vettä?

"Ai nämä olikin heittokuutioita?"
T. Rakennusyhtiö I. Sokakka

Ei tarvii, se on jo tiedossa.

Vasemmistolaiselle koulupudokkaalle tiedoksi: Ei voi laskea tuolla kaavalla, koska napajää ei ole vedessä "altaassa".

Eniten ilmastonlämpenemismyönteiseltä Gatesin tekoälyltä on kysytty pohjoisnavan sulamisen Vs merenpinnan nousu.
Vastaus
0 mm
Ei se tässäkään nouse, riippuu kylläkin missä veden tiheydessä lopputulos mitataan eli lämpötilassa, mutta se on sit veden ominaisuuksien mittaamista.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Vasemmistolaiselle koulupudokkaalle tiedoksi: Ei voi laskea tuolla kaavalla, koska napajää ei ole vedessä "altaassa".

Kyllä voi teoreettisesti, jos tietyt edellytykset täyttyy. Eli jos tiedämme, minkä verran "kansantermikuutioita" on siinä vedessä, jossa napajää on ja minka verran siitä on kelluvaa osaa.

Kaikki napajää ei ole kelluvaa....😅

Anonyymi00026 kirjoitti:

Kyllä voi teoreettisesti, jos tietyt edellytykset täyttyy. Eli jos tiedämme, minkä verran "kansantermikuutioita" on siinä vedessä, jossa napajää on ja minka verran siitä on kelluvaa osaa.

Lue lisää

Et taida sitten tietää fysiikan lakeja?
Kun jääpalanen tai vaikka jäävuori kelluu meressä niin se syrjäyttää tasan yhtä paljon vettä kuin se painaa.
Eli kun se kelluva jää sulaa niin se ei muuta veden pinnan tasoa ollenkaan koka sen paino ei muutu mutta sen tilavuus muuttuu samaksi kuin ympäröivän veden.

Ei ihme että nykyään on paljon työttömiä kun tällaisesta asiasta tingataan, ihan peruskouluoppeja joita ei näemmän ole opittu.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Kaikki napajää ei ole kelluvaa....😅

Vain 0.9%

Mitä mielenkiintoista tuossa on?
meressä kelluva jää on jo syrjäyttänyt vettä painonsa verran kun taasen maan päällä oleva jää ei ole vielä syrjäyttänyt vettä.
Voit testata sen kylpyammeella, laske kylpyamme täyteen vettä ja katsele vierestä, tällöin sinä kuvaat kallion päällä olevaa jäätikköä.
Kun sinä sitten valut (kuten sulanut jää) siihen ammeeseen niin syrjäytät painosi verran vettä.

Pointti on että onko jää jo valmiina siinä vedessä vai valuuko se sulaessa siihen veteen.

No sit kuutiossa on vain koivupötikkä kun se laitetaan vedenpinnan tilalle.

Riippuu onko se märkää, kuivaa vai lahoa koivua.

Niin, jos ei ole mitannut ennen sulamista ja sulamisen jälkeen

Sä et vaan osaa? :/

Kun sä dippaat sen jääklöntin ainne altaaseen, se syrjättää massansa verran sitä olemassa olevaa vettä. Sulaessaan sen jääklöntin paino ei muutu mihinkää, vaikka jään tilavuus onkin eri kuin juoksevan veden. Koska sen jään paino muodostuu niistä ihan samoista alkuaineista joista vesikin, vedystä ja hapesta, ja samassa suhteessa. Sun tarttis olla joku Merlin-luokan alkemisti jotta kykenisit muuttamaan jäätyneen veden kemiallisen koostumuksen toiseksi.

Ajatus virhe, otas uudestaan, pystytkö vai alatko tinkaan egosi kanssa vastaan?

Anonyymi00027 kirjoitti:

Ajatus virhe, otas uudestaan, pystytkö vai alatko tinkaan egosi kanssa vastaan?

Yleensä meillä tiedepiireissä jos joku on jostain asiasta eri mieltä hän esittää perustellut argumentit miksi on jostin asiasta eri mieltä, eikä jankkaa kuin pikkutyttö.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Sä et vaan osaa? :/

Kun sä dippaat sen jääklöntin ainne altaaseen, se syrjättää massansa verran sitä olemassa olevaa vettä. Sulaessaan sen jääklöntin paino ei muutu mihinkää, vaikka jään tilavuus onkin eri kuin juoksevan veden. Koska sen jään paino muodostuu niistä ihan samoista alkuaineista joista vesikin, vedystä ja hapesta, ja samassa suhteessa. Sun tarttis olla joku Merlin-luokan alkemisti jotta kykenisit muuttamaan jäätyneen veden kemiallisen koostumuksen toiseksi.

Lue lisää

😎Jep!!

Riemukas ketju käsittämätöntä tietämättömyyttä keskikoulutason fysiikan tiimoilta. Ei ihme, jos alien-tarinat elävät ja menestyvät!

Anonyymi00025 kirjoitti:

Sä et vaan osaa? :/

Kun sä dippaat sen jääklöntin ainne altaaseen, se syrjättää massansa verran sitä olemassa olevaa vettä. Sulaessaan sen jääklöntin paino ei muutu mihinkää, vaikka jään tilavuus onkin eri kuin juoksevan veden. Koska sen jään paino muodostuu niistä ihan samoista alkuaineista joista vesikin, vedystä ja hapesta, ja samassa suhteessa. Sun tarttis olla joku Merlin-luokan alkemisti jotta kykenisit muuttamaan jäätyneen veden kemiallisen koostumuksen toiseksi.

Lue lisää

Mun oletus olikin, että se jää on siellä jo valmiina ja kuution ulkopuolella on tuo 8-9% klöntistä, mutta sitähän ei tuossa sanottu , että onko se siellä valmiina vai dipataanko , jos dipataan niin silloin se on 5cm nousua pintaan, toisaalta ei tuossa astiastakaan sanottu tarpeeksi selvästi

Kumpi on nopeampaa, haihtuminen vai sulaminen? Jos puhutaan nollan (Celsius) yläpuolella olevista lämpö tiloista?

Anonyymi00063 kirjoitti:

Kumpi on nopeampaa, haihtuminen vai sulaminen? Jos puhutaan nollan (Celsius) yläpuolella olevista lämpö tiloista?

Eihän tuolla ole merkitystä kumpi nopeampi.
Se 50kg jäämötikkä syrjäyttää vettä ihan tasan 50l olipa se jäätä vai vettä.
Haihtuminen vie tuosta jääklöntistä massaa joka ikinen sekuntti.
Eli heti kun aloitat testin niin jää kevenee joka ikinen sekuntti ja sen syrjäyttämä vesimäärä pienenee samoin muuten käy sille vedellekkin jossa se jää kelluu.

Ennenkuin jatkette tinkaamista tutustukaa arkkimeden lakiin joka on siis opetettu peruskoulussa ja kuuluu jo lapsen tietoon.

Joo, kesän jälkeen on pinta laskenut kuutioaltaan pohjaan, jos on katoksen alla.

Ei ole sama, jos kaikki kylän kaivot ovat tyhjiä.

Kirjoitit aivan oikeus; JOS....

Sitä vaan pelätään, että se sulaminen tapahtuukin nopeasti sitten kun tietty ilmastonlämpenemisen taso ylittyy.

Sitä nopeutta et tiedä sinäkään.

Eihän aloituksessa mistään napa-alueista mainittu mitäään!!

mutta kun hevonen kävi siitä salaa hörppimässä!

Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan arkkimeden lakin osaajia ja heitä on kaikki jotka ovat käyneet koulun.
No tarvitaan myös toimivat aivot.

Ilmastohuseeraaja Al Core joka lenteli yksityiskoneella ympäri maailmaa kertoi, että merien pinta nousee lyhyessa ajassa 7 metriä. Ei ole vieläkään noussut, eikä Corea näy missään enää.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Ilmastohuseeraaja Al Core joka lenteli yksityiskoneella ympäri maailmaa kertoi, että merien pinta nousee lyhyessa ajassa 7 metriä. Ei ole vieläkään noussut, eikä Corea näy missään enää.

Lue lisää

Vieläkin pankeista saa lainaa merenrantahuviloiden ostamiseen.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Vieläkin pankeista saa lainaa merenrantahuviloiden ostamiseen.

Jäätiköt kun maailmasta ilmastonmuutoksen takia sulaa, meren rantamökki jää veden alle.

Paljos se ilma painaa? Entäs sen kuution vesimöhkäleen ympärillä oleva ilma?
Entäs mihin se siihen jäähän mahdollisesti sitoutunut ilma päätyy sen jään sulaessa?

Tadaa!

Anonyymi00053 kirjoitti:

Paljos se ilma painaa? Entäs sen kuution vesimöhkäleen ympärillä oleva ilma?
Entäs mihin se siihen jäähän mahdollisesti sitoutunut ilma päätyy sen jään sulaessa?

Tadaa!

Lue lisää

Ilma päätyy ilmaan.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Ilma päätyy ilmaan.

Eli: ... ?

Anonyymi00053 kirjoitti:

Paljos se ilma painaa? Entäs sen kuution vesimöhkäleen ympärillä oleva ilma?
Entäs mihin se siihen jäähän mahdollisesti sitoutunut ilma päätyy sen jään sulaessa?

Tadaa!

Lue lisää

Juu ilma painaa n. 1,3kg/m3.
Mutta sama juttu veden kanssa, paljonko vesi painaa vedessä?
Ilma jota ei ole puristettu kasaan painaa tasan 0kg, jos näin ei olisi niin sinä litistyisit kasaan kun päälläsi on 100m ilmaa joka painaa 1,3kg/m3.

Olen täyttänyt sukelluspulloja sen verran että tiedän miltä tuntuu puristettu ilma, sen huomaa hyvin pullon painosta ihan käsin kokeilyuna.
10L pulloon mahtuu 300 bar paineisena ilmaa 3000L= 3m3 joka siis painaa 3,9kg.

Eli jään sisällä oleva ilma vain siirtyy ympäröivään ilmaan aiheuttamatta kohdepainossa muutosta sillä se ei ole painestettua ilmaa.
Sukelluspullo kevenee ilman poistuttua pullosta mutta se onkin painesitettua ilmaa.

Suomessa aina nössösti rehvastellaan turisteille, että täällä meillä on 100.000 järveä. Olemme tuhansien järvien maa. Joka puolelal näkyy sinistä. Millään muulla maalla ei ole niin paljon järviä, kuin Suomessa on.

Tietenkin tämä on peruskouluajoilta opittua, maantiedon opettajien kertomaa, perätöntä bullshittiä.

Todellisuudessa Kanadassa on eniten järviä maailmassa, noin 2...3 miljoonaa järveä.
https://www.worldatlas.com/lakes/how-many-lakes-are-there-in-canada-vs-the-united-states.html

Kanadassa on enemmän järviä kuin koko muussa maailmassa yhteensä.

Po. WC -PYTYSSÄ

Pöntön mutkan ansiosta käy niin että ylimääräinen vesi vuotaa viemäriin. Sen voi kuullakin helposti jos tiputta jotain pönttöön.

-Einari Hajulukko

Olet kasvissyöjä jos ei kakkasi nosta pyttyleisn vedenpintaa ylöspäin. Midän persujen rasvansyönnin seurauksena kakkamme on niin mojahtavan molskis tavaraa jotta pytty tulvii heti.

Mutta jos et vedä kakkaa kolmeen kuukauteen, haju on suorastaan sympaattinen.

Johtopäätökseni on: Niin TODELLAKIN on! :D

Mut todistaa tää nyt aukottomasti ainakin sen, että miks Suomen PISA tulokset on romahtanu? :/

Nikke on aloittelija tässä porukassa.

How about plasma? :P
And after you realize that every matter has freezing and vaporization point, you might understand rest?

6 kilojoulea.

Anonyymi00118 kirjoitti:

6 kilojoulea.

Ainakin 7 kilofaradia

Nyt et kyllä ole käsittänyt oikein.
Vedessä kelluva 50kg jää ei nosta vedenpintaa yhtään sulaessa koska sen syrjäyttämä vesimäärä on tarkalleen sama kuin sulaneen jään vesimäärä.

50kg jää nostaa vedenpintaa siinä vaiheessa kun se lisätään altaaseen mutta samoin lisää 50kg(=50L) veden lisääminen.
Sulaamisella ei ole siis mitään merkitystä veden pinnan tasoon.

Sehän määriteltiin KUUTIOKSl: 1m x 1m x 1m....

Anonyymi00080 kirjoitti:

Sehän määriteltiin KUUTIOKSl: 1m x 1m x 1m....

pyy kutistuu maailmanlopun eellä...

Ja edellämainittuun Laatokkaan saattais mahtua kaikkien pohjoismaisten järvien vedet, koska se on moninverroin suurmpi kuin Vänern.

Vänern = n. 150 kuutiokilometriä
Laatokka = n. 900 kuutiokilometriä

Verrokkina esmes Päijänne vain 18 kuutiokilometriä ja Saimaa 15-36.

Anonyymi00087 kirjoitti:

Ja edellämainittuun Laatokkaan saattais mahtua kaikkien pohjoismaisten järvien vedet, koska se on moninverroin suurmpi kuin Vänern.

Vänern = n. 150 kuutiokilometriä
Laatokka = n. 900 kuutiokilometriä

Verrokkina esmes Päijänne vain 18 kuutiokilometriä ja Saimaa 15-36.

Lue lisää

Crater Lake, Oregon, etelä Oregonissa lähellä Klamath Falls
on saman verran vettä kuin Päijänne vaikka Päijänne on paljon suurempi pinta-ala
mutta Crater Lake on syvä, yksi syvimpiä maailmassa.

Lopussa meni väärin. Noin 0,5 senttiä.)))

Tuo laskelmasi pitäisi paikkaansa jos se jääpalanen olisi painettu väkisin upoksiin.
Jos se kelluu vapaasti niin se syrjäyttää vettä tasan sen verran kuin se painaa, upoksissa ollessa se syrjäyttää vettä sen verran kuin sen tilavuus on.
Nämä on ihan peruskoulutason asioita.
Ihan hyvin voisi alkaa spekuloimaan että syrjäytätkö sinä enemmän vettä kun kuolet kun sinusta se henki lähtee, tai jos keuhkoihisi menee vettä niin nouseeko se säiliön pinta ja mitä sitten kun alat mätänemään ja nouset pintaan?

Anonyymi00092 kirjoitti:

Tuo laskelmasi pitäisi paikkaansa jos se jääpalanen olisi painettu väkisin upoksiin.
Jos se kelluu vapaasti niin se syrjäyttää vettä tasan sen verran kuin se painaa, upoksissa ollessa se syrjäyttää vettä sen verran kuin sen tilavuus on.
Nämä on ihan peruskoulutason asioita.
Ihan hyvin voisi alkaa spekuloimaan että syrjäytätkö sinä enemmän vettä kun kuolet kun sinusta se henki lähtee, tai jos keuhkoihisi menee vettä niin nouseeko se säiliön pinta ja mitä sitten kun alat mätänemään ja nouset pintaan?

Lue lisää

Niin tai jos ton einsteinin jäädyttää kun se kuolee, ja sitten upottaa sen vaikkapa Kuolleeseen mereen, niin paljon sen "meren" vedenpinta nousee kun se sulaa?

Anonyymi00092 kirjoitti:

Tuo laskelmasi pitäisi paikkaansa jos se jääpalanen olisi painettu väkisin upoksiin.
Jos se kelluu vapaasti niin se syrjäyttää vettä tasan sen verran kuin se painaa, upoksissa ollessa se syrjäyttää vettä sen verran kuin sen tilavuus on.
Nämä on ihan peruskoulutason asioita.
Ihan hyvin voisi alkaa spekuloimaan että syrjäytätkö sinä enemmän vettä kun kuolet kun sinusta se henki lähtee, tai jos keuhkoihisi menee vettä niin nouseeko se säiliön pinta ja mitä sitten kun alat mätänemään ja nouset pintaan?

Lue lisää

Keksit lisää ehtoja omasta päästäsi.
Yhtä hyvin voi laittaa kuutioon jääpala ja vasta sitten kaataa siihen vettä reunaan saakka.
Sen sijaan sanottu yksiselitteisesti: "jos siiinä kelluva 50 kg:n jäämöhkäle sulaa".
Eli ei merkitystä sille, mitä tapahtui ennen, missä järjestyksessä kuutio täytettiin ja valuiko vettä tippaakaan.

Anonyymi00094 kirjoitti:

Keksit lisää ehtoja omasta päästäsi.
Yhtä hyvin voi laittaa kuutioon jääpala ja vasta sitten kaataa siihen vettä reunaan saakka.
Sen sijaan sanottu yksiselitteisesti: "jos siiinä kelluva 50 kg:n jäämöhkäle sulaa".
Eli ei merkitystä sille, mitä tapahtui ennen, missä järjestyksessä kuutio täytettiin ja valuiko vettä tippaakaan.

Lue lisää

Eli tilanne säilyisi täysin samana, jos kyseessä olisikin kuution kokoinen jääpala, johon kaadetaan esimerkiksi 50 litraaa vettä?

Aha!

Anonyymi00095 kirjoitti:

Eli tilanne säilyisi täysin samana, jos kyseessä olisikin kuution kokoinen jääpala, johon kaadetaan esimerkiksi 50 litraaa vettä?

Aha!

Koko vesi valuu maahan.
Mutta kun jää sulaa, kuutioon mahtuu n. sata litraa vettä lisää.

Anonyymi00097 kirjoitti:

Koko vesi valuu maahan.
Mutta kun jää sulaa, kuutioon mahtuu n. sata litraa vettä lisää.

PS. Asialla käytännöllinen merkitys. Talvella mökkisaunan vesi sulatetusta lumesta. Vesikattilla perinteinen, erillisellä tulisijalla. Lumessa vielä enemmän ilmaa, 40 litran kattilaan menee neljä 40 litran saavia tiivistettyä lunta.)))

Anonyymi00093 kirjoitti:

Niin tai jos ton einsteinin jäädyttää kun se kuolee, ja sitten upottaa sen vaikkapa Kuolleeseen mereen, niin paljon sen "meren" vedenpinta nousee kun se sulaa?

lukihäiriö vai jäikö peruskoulusi väliin? :D

Anonyymi00094 kirjoitti:

Keksit lisää ehtoja omasta päästäsi.
Yhtä hyvin voi laittaa kuutioon jääpala ja vasta sitten kaataa siihen vettä reunaan saakka.
Sen sijaan sanottu yksiselitteisesti: "jos siiinä kelluva 50 kg:n jäämöhkäle sulaa".
Eli ei merkitystä sille, mitä tapahtui ennen, missä järjestyksessä kuutio täytettiin ja valuiko vettä tippaakaan.

Lue lisää

Edelleen on kyse arkimeden laista ja siitä että kappaleen (tässä tapauksessa jään) syrjäyttämä vesi paina saman verran kuin se kappale.
kun jää on tiheydeltään harvempaa niin se kelluu ja se syrjäyttää tasan 50L verran vettä.
Kuten itsekkin totesit lähtökohta on että se jää on siinä kuution säiliössä jo valmiina.
Ja kuten totesin niin jos sitä jäätä ei ole painettu (= lisätty sen painoa keinotekoisesti jolloin sen syrjäyttämä vesimäärä olisi ollut isompi) niin sulaessa sen jään sulamisvesi painaa edelleen tasan 50kg ja se on tilavuudeltaan tasan 50L.
Tuo on jo niin rautalangasta väännetty että olet aika pöljä jos et tajua.

Anonyymi00101 kirjoitti:

Edelleen on kyse arkimeden laista ja siitä että kappaleen (tässä tapauksessa jään) syrjäyttämä vesi paina saman verran kuin se kappale.
kun jää on tiheydeltään harvempaa niin se kelluu ja se syrjäyttää tasan 50L verran vettä.
Kuten itsekkin totesit lähtökohta on että se jää on siinä kuution säiliössä jo valmiina.
Ja kuten totesin niin jos sitä jäätä ei ole painettu (= lisätty sen painoa keinotekoisesti jolloin sen syrjäyttämä vesimäärä olisi ollut isompi) niin sulaessa sen jään sulamisvesi painaa edelleen tasan 50kg ja se on tilavuudeltaan tasan 50L.
Tuo on jo niin rautalangasta väännetty että olet aika pöljä jos et tajua.

Lue lisää

Mutta itse kysymykseen et osannut vastata!
Itse asiassa kuution allas voi tarkoittaa allasta jonka tilavuus on kuutiometri esim. 1,1 kertaa 1,1 metrin leveyksillä joten silloin altaan mittoja tietämättä kysymykseen ei edes ole mahdollista vastata. Jos kuution altaalla tarkoitetaan metri kertaa metri kertaa metri- allasta, vesi nousee 50 mm, sekin edellyttäen että allas ei entuudestaan ole jo liian täynnä....

Anonyymi00101 kirjoitti:

Edelleen on kyse arkimeden laista ja siitä että kappaleen (tässä tapauksessa jään) syrjäyttämä vesi paina saman verran kuin se kappale.
kun jää on tiheydeltään harvempaa niin se kelluu ja se syrjäyttää tasan 50L verran vettä.
Kuten itsekkin totesit lähtökohta on että se jää on siinä kuution säiliössä jo valmiina.
Ja kuten totesin niin jos sitä jäätä ei ole painettu (= lisätty sen painoa keinotekoisesti jolloin sen syrjäyttämä vesimäärä olisi ollut isompi) niin sulaessa sen jään sulamisvesi painaa edelleen tasan 50kg ja se on tilavuudeltaan tasan 50L.
Tuo on jo niin rautalangasta väännetty että olet aika pöljä jos et tajua.

Lue lisää

Tehtävän lähtökohtana on reunaan saakka täytetty kuutio ja siinä valmiiksi kelluva jääpala.
Tässä tapauksessa Arkimeden laki toimii vain jäässä olevan ilman suhteen. Nuo 10% joutuvat syräyttämiksi, pinta laskee.
Aloittaja muotoili kysymyksen väärin. Joko tarkoituksella johdatti harhaan tai ei itsekään ymmärtänyt.

Anonyymi00089 kirjoitti:

Lopussa meni väärin. Noin 0,5 senttiä.)))

Ei, kuutioaltaan pohjassa oleva tulppa oli auki.

Anonyymi00104 kirjoitti:

Tehtävän lähtökohtana on reunaan saakka täytetty kuutio ja siinä valmiiksi kelluva jääpala.
Tässä tapauksessa Arkimeden laki toimii vain jäässä olevan ilman suhteen. Nuo 10% joutuvat syräyttämiksi, pinta laskee.
Aloittaja muotoili kysymyksen väärin. Joko tarkoituksella johdatti harhaan tai ei itsekään ymmärtänyt.

Lue lisää

>>.... toimii vain jäässä olevan ilman suhteen...<<

Mitä puperrusta tuo on??? :P

Anonyymi00097 kirjoitti:

Koko vesi valuu maahan.
Mutta kun jää sulaa, kuutioon mahtuu n. sata litraa vettä lisää.

Eli ei sitten pysynytkään samana?

Anonyymi00099 kirjoitti:

lukihäiriö vai jäikö peruskoulusi väliin? :D

Missäs kohtaa sä olit näkevinäs tossa jonkun virheen?
Ai Einstein pienellä, vai? Kyseessä kun ei ole herra einstein itse, arvon neropatti.
Ja kuollut meri on sitaateissa siksi että se ei ole meri, vaan järvi.

Anonyymi00101 kirjoitti:

Edelleen on kyse arkimeden laista ja siitä että kappaleen (tässä tapauksessa jään) syrjäyttämä vesi paina saman verran kuin se kappale.
kun jää on tiheydeltään harvempaa niin se kelluu ja se syrjäyttää tasan 50L verran vettä.
Kuten itsekkin totesit lähtökohta on että se jää on siinä kuution säiliössä jo valmiina.
Ja kuten totesin niin jos sitä jäätä ei ole painettu (= lisätty sen painoa keinotekoisesti jolloin sen syrjäyttämä vesimäärä olisi ollut isompi) niin sulaessa sen jään sulamisvesi painaa edelleen tasan 50kg ja se on tilavuudeltaan tasan 50L.
Tuo on jo niin rautalangasta väännetty että olet aika pöljä jos et tajua.

Lue lisää

Ja veden puristaminen kasaan on myös hieman kinkkisempi operaatio, jos haluaa se tilavuuden säilyvän samana. Kuten monien muidenkin nesteiden. Tähän perustuu koko hydrauliikka.

Anonyymi00102 kirjoitti:

Mutta itse kysymykseen et osannut vastata!
Itse asiassa kuution allas voi tarkoittaa allasta jonka tilavuus on kuutiometri esim. 1,1 kertaa 1,1 metrin leveyksillä joten silloin altaan mittoja tietämättä kysymykseen ei edes ole mahdollista vastata. Jos kuution altaalla tarkoitetaan metri kertaa metri kertaa metri- allasta, vesi nousee 50 mm, sekin edellyttäen että allas ei entuudestaan ole jo liian täynnä....

Lue lisää

Jos lähtökohta on se että se jää on jo valmiiksi kellumassa siinä vesialtaassa niin altaan muodolla eikä edes vesimäärällä ole mitään merkitystä lopputulokseen.
Tehkää se pirun testi kotona ja testiin ei tarvita kuution verran vettä vaan saman voi tehdä 10L ämpärissä johon laitatte 1l jääpalikan.
Sulaavan jään vaikutus ympärillä olevan veden pintaan on tasan 0

Anonyymi00094 kirjoitti:

Keksit lisää ehtoja omasta päästäsi.
Yhtä hyvin voi laittaa kuutioon jääpala ja vasta sitten kaataa siihen vettä reunaan saakka.
Sen sijaan sanottu yksiselitteisesti: "jos siiinä kelluva 50 kg:n jäämöhkäle sulaa".
Eli ei merkitystä sille, mitä tapahtui ennen, missä järjestyksessä kuutio täytettiin ja valuiko vettä tippaakaan.

Lue lisää

Sitähän minä olen yrittänyt sanoa.
Vedessä kelluva jää ei aihuta muutosta vedenpintaa sulaessa.
Jos se jääpala on väkisin painettu uppiin ja kun se sulaa niin veden pinta vajoaa.

Vapaasti vedessä kelluva jää ei aihuta pintaan muutokia sulaessa.
En siis keksi mitään uutta mutta tuntuu ettei porukka oikein tajua näitä fysikan lakeja.

50 kg jäätä ottaa enemmän tilaa kuin siitä saatu vesi. Kun möykky sulaa, niin pinta laskee.

Anonyymi00122 kirjoitti:

50 kg jäätä ottaa enemmän tilaa kuin siitä saatu vesi. Kun möykky sulaa, niin pinta laskee.

Osa jäästä on vedenpinnan yläpuolella. Sulaminen ei nosta eikä laske vedenpintaa.

Anonyymi00128 kirjoitti:

Osa jäästä on vedenpinnan yläpuolella. Sulaminen ei nosta eikä laske vedenpintaa.

Silti pinta laskee jonkin verran, vaikka mukana olisi yläpuolen sulanut jää. 50 kilon tapauksessa tekee alle litran miinusta.

Anonyymi00122 kirjoitti:

50 kg jäätä ottaa enemmän tilaa kuin siitä saatu vesi. Kun möykky sulaa, niin pinta laskee.

Kyse ei ollut tilavuudesta, vaan ihan muusta. Jos laitat lasipullon täyteen vettä ja viet pakkaseen, niin pullohan hajoaa, jos se on tiukasti suljettu. Vesihän laajenee jäätyessään, mutta tämän kyseisen tapauksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Sveitsi, Mongolia ja Paraguay ovat sitten poissa pelistä ja
jokunen Afrikan maa mutta tosiaan on noin 200 maata
että tossa saattaa olla ideaa.
UN Headquarters on Manhattan, NY.

Anonyymi00125 kirjoitti:

Sveitsi, Mongolia ja Paraguay ovat sitten poissa pelistä ja
jokunen Afrikan maa mutta tosiaan on noin 200 maata
että tossa saattaa olla ideaa.
UN Headquarters on Manhattan, NY.

Lue lisää

Näitä "Uusia jokia/ lahtia" Kaivettaisiin maalta päin merelle
ja kun lähellä merta vielä maa-aluetta välissä,
se räjäytettäisiin pois välistä jolloin meri pääsisi etenemään
ja täyttämään uuden kaivetun alueen!
Kaivettu jäljelle jäänyt maa voitaisiin kasata "Vuosiksi"
Tai jonkinlaisiksi tuntureiksi ylä ja ala mäkiksi.

Voisin aloittaa tuosta rivitalon takapihalta kaivamaan kanavaa kun mereen on alle kilometri. Mutra korkeusero saattaa silti olla esim. 15 metriä, joten ei niitä jokia niin vain tehdä. Luonnollisissa joissa on matalat reunamaat. Tekojokeen tulisi korkeat penkereet ehkä.

Just. Mä suosittelen että tilataan sieltä NATOsta kaikki liikenevät ydinaseet välittömästi ja räjäytetään ne kaikki täällä omalla maaperällämme!

Jos jäätiköt sulavat niin vesi valuu ja nostaa veden pintaa.

Anonyymi00136 kirjoitti:

Jos jäätiköt sulavat niin vesi valuu ja nostaa veden pintaa.

Maapallon vesistä noin 2 % on mannerjäätiköissä. Näiden täydellinen sulaminen nostaisi meren pintaa yli 50 m.

Anonyymi00138 kirjoitti:

Maapallon vesistä noin 2 % on mannerjäätiköissä. Näiden täydellinen sulaminen nostaisi meren pintaa yli 50 m.

Mistähän se Raamatun Nooan jengi sai muutes sitä vettä niin paljon siihen vedenpaisumukseensa? Tais tyhjentää koko Marsinkin?

Anonyymi00141 kirjoitti:

Mistähän se Raamatun Nooan jengi sai muutes sitä vettä niin paljon siihen vedenpaisumukseensa? Tais tyhjentää koko Marsinkin?

Raamatun mukaan vedet nousivat 15 kyynärää (noin 7–8 metriä). Tieteellinen näkemys poikkeaa tästä tarinasta.

Anonyymi00138 kirjoitti:

Maapallon vesistä noin 2 % on mannerjäätiköissä. Näiden täydellinen sulaminen nostaisi meren pintaa yli 50 m.

Jääkauden aikana meriveden pinta oli 130 metriä nykyistä alempana. Luonto ei pysy paikallaan.

Jos laitat jääpaloja vesilasiin ja täytät sen piripintaan, veden pinta ei nouse lasin yli jään sulaessa.

Vedeksi muuttuva jää ei lisää, eikä vähennä jään tai siitä sulavan veden painoa, joka on jo syrjäyttänyt X määrän vettä. Siksi veden pinta ei nouse.

ohosori tää ei olluggaa onkokoollaväliä paIsta oho mites tää ny oho

TIEDOKSI ! KEKSITTIIN LONTOOSSA maailmannäyttylyyn. Sen nimi on Englannissa Unitas ja Venäjällä Unitaz.

muinaiskiinalainen keksintö

Vapaasti kelluva jää ei aiheuta sulessaan mitään vaikutusta pinnan tasoon.
Jos taasen jää asetetaan jollekkin korokkeelle tai se väkisin painetaan pinnan alle on sillä vaikutusta pinnan tasoon.

Meren väri muuten onkin harmaa kun monilla mailla meri on Sininen
tai turkoosi!

Väärin.

Veden tilavuus jään muodossa ≠ kuin sen tilavuus nestemäisenä.
Mutta massa säilyy samana.

Kuinka paljon huonosti kelluva persu vaikuttaa kotilampensa veden pinnan korkeuteen jos se kusee siihen pudottuaan ensin kännissä laiturilta, mutta onneksi ei kuitenkaan huku, vaan syyttää maahanmuuttajia?

Nyt Putinin sotapaatit seilaa sitä ilmatteeks vai Trummppiko hää olj.

No tuossa pojan kanssa pähkäiltiin paljonko 50% alkoholissa prosentit muuttuu kun 1200L lisätään 50L vettä.
Kyseessä siis maalämmön maapiirin liuos ja tultiin tulokseen ettei juuri mitään vaikutusta.
Alkoholipitoisuus vaikuttaa jäätymispisteeseen ja tuon veden liäsys ei vaikuta juurikaan pakkasenkestoon kun neste jäähtyy pahimmillaan -4 asteeseen ja 50% kestää jäätymättä -25 astetta.

Siinä vähän pohdintaa alkoholista.

Juu olisihan se mahtaavaa tehdä juomavettä merivedestä kun asuu useamman sadan kilonmetrin päässä merenrannasta.
Miten jenkkilässä keskellä teksasia, tehdäänkö sielläkin merivedestä vettä?

Ihan kiva pähkäily, mutta jos nyt lähdetään siitä ajayuksesta että nestettä voitaisiin puristaa kasaan.
Ensinnäkin ilmakin painaa, ilman paino on n. 1,3kg/m3.
Kun 10L pulloon pakataan ilmaa 300bar niin pulloon menee silloin 3m3, eli painoa tulee silloin 3,9kg lisää (pullokin painaa jotain).
Sukeltaja huomaa sukeltaessa tuon pullon kevenemisen ylimääräisenä nosteena.

Mutta siihen veden puristamiseen, jos puristat litran pulloon 5 litraa niin eihän se veden litrapaino muutu mihinkään, eli 5l litran pullossa painaisi 5kg.
Eli ihan sama logikka kuin ilmassa.
Mutta takaisin sitten todellisuuteen, nesteet eivät juurikaan puristu kasaan (huom. juurikaan).
Veteen voidaan liuottaa eri aineita ja saada painon muuttumaan, yksi yleisin on suola.