Sinä puhuit rakastumisesta,
minä hulluudesta.
Sinä puhuit kevyestä ihastumisesta,
minä sydämeni syvimmästä tunteesta.
Minä laskin suojani
ja astuin askeleen lähemmäs.
Sinä jäit hiljaa
omien muuriesi suojaan,
herkkänä ja varovaisena.
Pohdit, kuinka pitkälle kulkisin
tämän hullun rakkauden tiellä.
Ja minä vastaan:
kuolemaan asti.
Olitpa kipu tai parannus,
helppoa tai vaikeaa,
haava tai laastari,
etäisyys tai läheisyys —
kaipaan sinua joka hetki,
kuin janoava puutarha
kaipaa sadetta.
Sinussa on jotakin harvinaista, jotakin ainutlaatuista. Kohtaaminen kanssasi on tehnyt elämästäni kauniimman.
minä hulluudesta.
Sinä puhuit kevyestä ihastumisesta,
minä sydämeni syvimmästä tunteesta.
Minä laskin suojani
ja astuin askeleen lähemmäs.
Sinä jäit hiljaa
omien muuriesi suojaan,
herkkänä ja varovaisena.
Pohdit, kuinka pitkälle kulkisin
tämän hullun rakkauden tiellä.
Ja minä vastaan:
kuolemaan asti.
Olitpa kipu tai parannus,
helppoa tai vaikeaa,
haava tai laastari,
etäisyys tai läheisyys —
kaipaan sinua joka hetki,
kuin janoava puutarha
kaipaa sadetta.
Sinussa on jotakin harvinaista, jotakin ainutlaatuista. Kohtaaminen kanssasi on tehnyt elämästäni kauniimman.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ai että, kootkaa näistä kirja ❤️
Kiitos❤️, ei näitä ole missään tallessa. Niitä on vain kirjoitettu tänne, kun välillä ikävä on iskenyt.
-ap
Tekoälyllä saa kyllä kauniita runoja.
Vaan ei ole oikealla älyllä toteutettua🙃
Ihastuttava kuvaus!
Ihana❤️
Hän osaisi kirjoittaa näin <3
En vain ole hänen sanojen kohde.
Tämä on naiselta miehelle varmaan ja hyvin kirjoitettu mutta ei multa.
T. Hän vanhempi
Hiljaa olemisen voi myös tulkita niin ettei kiinnosta... ihan vaan huomautuksena.
Kiitos tiedosta en tiennyt, tämän nyt oli pakko tähän kommentoida.
Siis rakastakaamme kunnes kasteena haihdumme aurinkoon.