Miksi ihmiset haluavat olla reilusti ylipainoisia?

Trikoo on läskillä ruma.

Moni, joka "ei syö paljon mitään mutta lihoo" ei syö ruokaa,
vaan syö pullaa ja muuta lihottavaa mättöä ja saattaa pettää
itseään, että vika geeneissä.

Suomalaisten kannattaisi ottaa mallia japanilaisten ruokavaliosta.

Japanissa vain 4–5 prosenttia väestöstä on lihavia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin länsimaissa.
Japanilainen ruokavalio on avaintekijä: he syövät paljon kalaa, riisiä ja kasviksia sekä vähän eläinrasvoja, maitotuotteita ja sokeria.
Japanilaiset elintavat, kuten ruokakulttuuri ja liikkuminen, tukevat hoikkuutta ja terveyttä.

Anna-Stina Nykästä haastateltiin. Hän juuri sanoi että tuo "syö vain mitä kulutat" on juuri ymmärtämättömien ihmisten laulu. Ei lihavuudessa ole kyse nälästä vaan jostkin aivan muusta eikä psyykeä aina pysyytä hoitamaan ja kaivamaan esille mikä siellä mielessä vaivaa. Jotenkin sinne päin puhui. Hän on laihduttanut kymmeniä kiloja kaikilla mahdollisilla dieteillä ja painonhallinta-ohjelmilla, mutta elämäntapamuutos ja painon pysyminen vain ei onnistu.
Uskon häntä, jo senkin vuoksi että lukemattomat ihmiset olisivat lopettaneet himonsa jos olisivat pystyneet.
Se on helppo sellaisen sanoa, jolla itsellä ei ylipainoa ole. Ei ole minullakaan mutta ymmärrystä sentään on.

Terveellinen ruoka maksaa liikaa. Ihmiset syövät halpaa lihottavaa ruokaa, jos muuhun ei rahat riitä.

Olen ollut lihava melkein koko aikuisikäni. Laihdutin kerran n. 50 kiloiseksi. Laihuutta kesti n. viisi vuotta. Olo ei ollut ollenkaan hyvä. Palelin jatkuvasti, taudit iskivät helposti, rauta-arvot olivat huonot lisäraudan syömisestä huolimatta.
Palattuani normaaliin ruokailuun, niin paino nousi, olo parani, terveys koheni ja rauta-arvot palautuivat normaaliksi ilman lisärautaa.
Liikuntaa olen harrastanut koko ikäni. Nykyisin vaan kuntoni mukaan.
En ole koskaan pitänyt makeasta, pullasta tai sokerijuomista. En syö pitsoja tai hampurilaisia. Syön neljä kertaa päivässä ihan tavallista kotiruokaa.
Hyväksyn sen, että olen vaan tällainen läski.

Perkele se on jokaisen asia miten haluaa syyä.
esim äitini mies esimerkkinä otan;
hän söi 12 lihapullaa ja iso annos pottumuussia. Se oli aamupala. Kello 11.00 ateriana 7 broilerinkoipipalaa ja iso annos pottumuussia.
Välipalana kello 12.30 5 lasillista jugurttia ja banaaneja 5 kappaletta söi myös.
Kello 14.30 hän söi 4 palaa broilerinkoipia ja ryysti päälle vielä lautasellisen hernekeittoa (palvilihan kanssa).

Kello 17.00 söi pussillisen karkkia ja kahvin kanssa otti kaksi isoa palaa kermatäytekakkua.

Kello 18.20 ruoka-aterialla 7 lihapullaa ja pottumuussia.

Iltapala 20.20 jolloin söi karkkia ja sipsejä sekä kermatäytekakkua .



Miksi esim hänen pitäisi laihduttaa ? En ymmärrä koska jokaisen oma henkilökohtainen asia.

Hän tuhahti minulle kun kerroin netin tiukkapipoista jotka käskee laihduttaa niin hän tuhahti "ja minähän en ala laihduttamaan että mieluummin kuolen kuin laihdutan"

Olen itse samaa mieltä että mieluummin kuolen pois kuin luopuisin herkuistani. Olen normaalipainoinen itse kun harrastan liikuntaa mutta en ole luopunut herkuista enkä aiokaan. Jos joku kieltää mun ilot elämän niin en jaksa enää elää vaan kuolisin mieluummin pois.


Mikä vaivaa ihmisiä? Onko pipo liian kireällä?

nytkin söin ison kourallisen ksylitolikarkkia ja meen kahville ottaan sen kanssa kuivakakkua . kukaan ei voi tätä nautintoo kieltää minulta, ei edes netin tiukkapipot &pätijät.

Samaan aikaan juoksen juoksumatolla, teen myös nopeatempoista hölkkäjuoksua ja kävelyä = kyllä siinä kalorit pallaa.

Tää äitini aviomies joka ei liiku ollenkaa ja syö enemmän kuin hevonen, on tietenkin reilusti sairaalloisen ylipainoinen mutta en moiti häntä.

Lällällää ettepä voi kieltää meidän herkutteluhetkiä .

vaikka olen tällainen omanlaisensa omalaatuinen ihminen vikoineni niin oon ihan ylpeä itsestäni ja hyvän itsetunnon omaava eikä mua koskaan kiinnosta ihmisten mielipiteet eli viittaan esim tällaisii mielipiteisiin jossa kritisoidaan syömistä tai mun omaa tekemistäni. Mä oon semmonen että en kuuntele kovin paljoa muita että omapäinen. Omalaatuinen. HAnkalaksikin todettu. Kuten se äitini mies. Ei sitäkään kiinnosta yhtään mitä muut neuvoo ja sannoo.

Tuskinpa kukaan haluaa olla ylipainoinen....

Ihmisen energiantarve on keskimäärin 1600−3000 kilokaloria vuorokaudessa.

Lasten ja nuorten perusaineenvaihdunta on vilkasta kasvun ja fyysisen aktiivisuuden myötä.

Esimerkiksi 15-vuotiaat pojat tarvitsevat energiaa päivittäin noin 2700 kilokaloria ja tytöt noin 2300 kilokaloria.

Mulla ylipainoa ollut jo vuosia sellainen 7-8 kiloo enkä ole stressiä siitä ottanut. Laitan itse ruokani enkä syö valmiita, enkä myöskään puputa pullaa kuin ehkä kerran viikossa köyhiä ritareita tai satunnaisesti jotain kakkua ja salaatitkin jätän kauppaan kun vatsa ei tykkää. Kuumentamattomista kasviksista tulee hirveät ilmavaivat ja turvotus ja jopa kouristuksia, siksi ei salaatit kuulu ruokaani. Joka päivä en lenkillä käy ja itte kiloni kannan. Lääkitystä ei ole kun verenpainelääke ja sitä ne jaksaa ihmetellä apteekissakin . Ikä jo hiukan yli 70

Hyvä aloitus, mutta vain siksi, ettei ole poliittista propagandaa ja julistusta!

Aloittajan toisessa kappaleessa on suurin syy sille, miksi ylipainoiset ovat ylipainoisia. Ihmisen pitää syödä kunnolliset, vaikka isotkin annokset oikeaa, kunnon ruokaa, hyvää ravintoa, niin ei tarvitse sitten heti kohta nälkäänsä ahtaa kaikenlaista moskaa mahan täydeltä.

Sikiö- ja varhaisnuoruusajan lahjana saatu rasvasolujen lukumäärä on yksilökohtainen.
Niiden määrään ei voi myöhemmin vaikutta. Vain kokoon.
Myös aineenvaihdunta vaihtelee yksilöittäin.
Energiamäärä joka lihottaa yhtä laihduttaa toista, saman kaltaista ja tapaista henkilöä.
Käytännön kokemus 5:n viikon ajalta. Minä lihoin ja täysin vertailukelpoinen kaverini laihtui. Painoeroa tuli 6kg.
Selvitys. Olimme 5:n viikon automatkalla teltan kanssa pääosin Välimeren maissa. Söimme samat sapuskat. Ryyppäsimme saman verran. liikuimme samat kujat.
Kaveri oli minun kokoiseni ja rakenteeltaan saman tyyppinen.
Kuitenkin myöhempinä vuosina onnistui pulskistumaan kohtuullisesti.
Työelämäni aikaiset kaksi työkaveriani olivat läpipaskureita. Mikään ei tehonnut. Toinen sanoi, että hänen isänsä on samanlainen.
Edes ikääntyminen ei tehonnut näihin. Tapasimme vielä +70v ikäisinä

Kun elintavat, ruokailuajat, ruuan laatu, juomien laatu, uniajat, liikunta ym. tekijät ovat syvälle juurtuneet "selkärankaan", on niiden muutostoimet työläitä.
Tiedän tämän, koska itse tein tarvitsemiani korjauksia moneen painonhallintaan vaikuttavaan tekijään muutama vuosi sitten. Vaatii kovaa itsekuria, että pystyy tekemään ja pitäytymään suunnitelmassa. Vallankin, kun menee useita viikkoja ennenkuin vaaka alkaa reakoida muutoksiin. Ei paino heti lähde putoamaan.
Pudotin vajaat 20kg n.6kk:ssa ja 5v. on paino ollut vakaa.
Silti, herkut houkuttaa ja yrittää koukuttaa, kaikki makeat pahimpia kantoja kaskessa.

Jos syö terveellistä kotiruokaa eikä syö enemmän kuin kuluttaa
paino ei nouse.
Jos vähentää edes hiukan ruuan määrää alle kulutuksen laihtuu takuuvarmasti,
vaikka se olisikin hidasta.
Pudotin painoani noin 200-250 grammaa viikossa.
Sitä ei juuri syömisessä huomannut.
Nälkää ei tarvinnut kärsiä.
Liikuin myös hiukan enemmän, puolisen tuntia kävelyä lisää 3-4 kertaa viikossa
tai jotain muuta kevyttä liikuntaa.
Paino laski kaksitoista kiloa vuodessa ihan huomaamatta ja on pysynyt kohdillaan.

Pullia ja muuta turhaa en ole oikeastaan syönyt koskaan.
Jos kylässä tarjotaan kahvin kanssa pulla tai pipari syön, en halua tehdä numeroa siitä. En kyläile usein. Kerran kuukaudessa korkeintaan.

Sutoileva läskiporukka jolla ei ole mitään tekemistä vetää halpaa ruokaa naamaansa ja ihmettelee laiskana passiivisia aivo ja läskejään
Sutoilijan tyhjät sivot jauhavat tyhjää

Lihava tai laiha, jos tyytyväinen ja voi hyvin niin mikä siinä on huonoa. Kattelin yhtä pyöreää ihmistä ja ihmettelin miten hän liikkui niin joustavasti ja reippaasti. "Ei ole koiraa karvoihin kattomista" pätee tässäkin asiassa. Parempi olla arvostelematta ketään ja iloitsee siitä mitä ite on.

Yksi tekijä, mikä passivoi nykyisin, vallankin meitä vanhoja, on televiisio. On aivan liian helppoa lysähtää pehmeään nojatuoliin ja räplätä kaukosäädintä. Ja vielä se, että varataan jo ennalta herkkuja notkuvä pöytä eteen.
Tuolla jo mainittiinkin, että liikkua pitää. Ei tarvii juosta ei, rauhallisempikin kävely kelpaa. 1-2 tuntia / päivä ulkoilua ehkäisee jo ennalta monia vaivoja ja ylipainoakin ja kohottaa mielialaa.

Lihavuus on paitsi epäterveellistä myös epäesteettisen näköistä.
Lihava ei voi olla koskaan tyylikäs.

Vanhana on vaikea laihduttaa. Sen täytyy tapahtua ehkä hyvin hitaasti.

Läskiperse on reppupötsin ohella luotaan työntävä.

Ihmiset syövät nykyään ahdistukseen vai onko ennenkin syöty ?
Onko se sama kuin lohturuoka - en tiedä-

Otso ja Olga Lihavuori painonvartijoitten listaykköset.

Lautasmalli pieneksi. Aloittaja, kyllä se lautasmalli pieni onkin, lautasella halvinta ruokaa, koska ruoka on se mistä säästää voi tai sanotaanko tinkiä. Näillä tuloilla.

Kummasti persiit leviää, wcpaperit pienenee.

Emboa tarjouksessa cittareissa, isossa pyyhintäkoossa, iso perseisille!

Aloittaja itse lienee kaikin puolin täydellinen ihminen?

Onko niinkään omasta halusta kyse?