Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry:n alueen uusimmat mielenkiintoiset havainnot

Näin on luvassa!
"Lämpötilat ovat todennäköisimmin seuraavan neljän viikon ajan keskimääräistä korkeampia. Ensimmäisellä viikolla keskilämpötila on 3-6 astetta, Lapissa paikoin jopa 6-10 astetta keskimääräistä korkeampia. Ennustejakson toisella viikolla on vielä maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla paikoin 3-6 astetta keskimääräistä lämpimämpää, muuten poikkeamat pitkän ajan keskiarvoon nähden ovat 0-3 astetta korkeampia." https://www.ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta

Kun vilkaiset tuolta aloitusviestin linkistä, niin aika paljon muitakin talven poissa olleita lintuja on palannut.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Kun vilkaiset tuolta aloitusviestin linkistä, niin aika paljon muitakin talven poissa olleita lintuja on palannut.

Mutta miksi tuossa listassa ei ole lokkeja, eikö niitä muka ole kukaan nähnyt?

Naakoista suuri osa on paikkalintuja, joten niitä näkyy talvellakin. Osa kylläkin muuttaa vähän etelämpään ja jopa Tanskaan asti. https://suomenluonto.fi/naakat-loppusyksylla-ja-talvella/

Entä mihin hävisivät peltosirkut? Viime vuosituhannen puolella kuului keväisin jokaisen peltotilkun reunalta sen yksinkertainen laulu. Nyt ei näy tiirassakaan keväisin kuin pari havaintoa. Se katoaminen tapahtui tosi nopeasti.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Entä mihin hävisivät peltosirkut? Viime vuosituhannen puolella kuului keväisin jokaisen peltotilkun reunalta sen yksinkertainen laulu. Nyt ei näy tiirassakaan keväisin kuin pari havaintoa. Se katoaminen tapahtui tosi nopeasti.

Seuraavanlaista tietoa löytyi ja sen verran luonnon ystävä minäkin olen että asia vetää vakavaksi! 😰
Peltosirkut (Miliaria calandra) ovat Suomessa romahtaneet dramaattisesti viime vuosikymmeninä, ja niiden laulu on hiljentynyt peltojen reunoilta lähes kokonaan. Pesimäkannasta on hävinnyt yli 99 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä, ja laji luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi.
Katoamisen syyt: Useat tekijät ovat yhdessä aiheuttaneet nopean taantuman. Pesimäalueilla Suomi ja Keski-Eurooppa ovat menettäneet monimuotoista peltomaisemaa: kesantojen ja pientareiden väheneminen sekä hyönteiskato (esim. neonikotinoidien kautta) heikentävät poikastuottoa. Muuttomatkalla Ranskan metsästys on aiemmin ollut uhka, mutta se ei ole pääsyy suomalaisille populaatioille.
Talvehtimisalueilla Länsi-Afrikassa elinymäristöjen muutokset pahentavat tilannetta. Nykytila Suomessa: Peltosirkkuja tavataan enää paikoin Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa, mutta laji on kadonnut mm. Lapista ja suuresta osasta Sisä-Suomea. Tiira-havainnot ovat harvinaisia keväisin, ja kanta vähenee yhä 17 prosenttia vuodessa. BirdLifen vuoden lintu 2020 -kampanja yritti paikantaa loput pesimäalueet, mutta riski sukupuuttoon on korkea muutaman vuosikymmenen sisällä.

Kyllä vain, pitää paikkansa, sillä ravintoa ei löydy entiseen tapaan. Muistan hyvin sen ajan kun meillä ja naapureilla oli vielä karjaa, niin siinä vaiheessa olisi ollut erittäin vaikea edes kuvitella että sellainenkin aika vielä koittaa että linnut vähenee lähes olemattomiin. Silloin niitä oli "ilma täynnään" ja jos jonkinlaisia.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Kyllä vain, pitää paikkansa, sillä ravintoa ei löydy entiseen tapaan. Muistan hyvin sen ajan kun meillä ja naapureilla oli vielä karjaa, niin siinä vaiheessa olisi ollut erittäin vaikea edes kuvitella että sellainenkin aika vielä koittaa että linnut vähenee lähes olemattomiin. Silloin niitä oli "ilma täynnään" ja jos jonkinlaisia.

Miten niin ei löydy ruokaa? Monet hyönteissyöjät, esim siepot, pajulinnut, ym voivat vallan mainiosti. Samoin siemeniä syövät linnut, peipot, keltasirkut ym No problem. Kyllä peltosirkkujen ongelman on oltava muuttomatkalla tai talvehtimispaikassa.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Miten niin ei löydy ruokaa? Monet hyönteissyöjät, esim siepot, pajulinnut, ym voivat vallan mainiosti. Samoin siemeniä syövät linnut, peipot, keltasirkut ym No problem. Kyllä peltosirkkujen ongelman on oltava muuttomatkalla tai talvehtimispaikassa.

Kottaraisen ruokavalio eroaa merkittävästi siepposista, pajulinnuista, peipoista ja keltasirkkuista siinä, että se on selvästi hyönteisvoittoisempi ja opportunistisempi, kun taas mainitut muut lajit ovat pääosin siemen- ja kasvispainotteisia.
Kottarainen (Sturnus vulgaris) on kaikkiruokainen lintu, joka pesimäkaudella suosii hyönteisiä, toukkia, matoja, nilviäisiä ja muita selkärangattomia. Talvella ja syksyllä se täydentää ravintoaan marjoilla (kuten pihlaja, selja), hedelmillä, siemenillä sekä jopa ihmisten jätteillä.
Siepposet (esim. lehtosiepposet) ja pajulinnut keskittyvät pääasiassa hyönteisiin ja hämähäkkeihin, joita ne pyydystävät lehdissä ja ilmasta, mutta ne eivät juuri syö siemeniä tai marjoja. Niiden ruokavalio on kottaraista suppeampi ja hyönteisriippuvaisempi ympäri vuoden. Peipot sekä keltasirkut (esim. vihokerttunen, punavarpunen) ovat siemenriippuvaisia peippoja, jotka suosivat auringonkukansiemeniä, hamppua ja muita siemeniä sekä versoja. Ne harvoin syövät hyönteisiä muulloin kuin poikasten ruokintaan, toisin kuin kottarainen.
Kottaraiset ovat vähentyneet Suomessa merkittävästi etenkin 1960–1980-luvuilla, ja syynä ovat pääasiassa maatalouden muutokset. Pääsyyt vähenemiseen on maatalouden tehostuminen, mikä on vähentänyt kottaraisten suosimia elinympäristöjä, kuten laitumia ja heinäpelloja, kun lypsykarjataloutta on korvattu viljapeltojen tehotuotannolla.
Karjatilojen väheneminen on heikentänyt toukkiin ja lieroisiin perustuvaa ravinnonsaantia. Pohjois-Suomessa kottaraiset ovat lähes kadonneet kokonaan. Kannan kehitys romahti 80% vuosina 1960–1980-luvuilla, ja 1980-luvulta lähtien vähenemä on jatkunut noin 50%. Nykyisin Suomessa pesii arviolta 100 000 paria verrattuna aiempiin puolen miljoonan pareja. Pöntöt voivat auttaa paikallisesti, mutta kokonaiskanta ei elvy ilman elinympäristömuutoksia!
Hyönteisten väheneminen heikentää monien lintulajien selviytymistä, koska se vähentää niiden ravintoa ja heikentää pesinnän onnistumista. Monien varpuslintujen, pääskyjen ja muiden hyönteissyöjien poikaset tarvitsevat runsaasti proteiinipitoisia hyönteisiä kasvaakseen, joten hyönteiskato johtaa poikaskuolleisuuden kasvuun ja pienempiin pesyekokoihin. Pitkän aikavälin seurannoissa on havaittu, että alueilla, joilla torjunta‑aineet ovat vähentäneet hyönteismääriä, myös maaseudun lintukannat ovat laskeneet merkittävästi. Esimerkiksi Hollannissa havaittiin, että neonikotinoidi‑torjunta‑aineiden runsaus pintavesissä liittyi mm. kottaraisen, kiurun ja pääskyjen kantojen jyrkkään vähenemiseen, todennäköisesti juuri ravintohyönteisten katoamisen kautta.
Suomessa on todettu, että maatalousympäristöjen yksipuolistuminen, laidunnuksen väheneminen ja niittyjen umpeenkasvu pienentävät lannan ja kukkakasvien houkuttelemia hyönteismääriä, mikä heikentää maaseudun lintulajien pesintöjä.
Linnut ovat ravintoverkon ylemmillä tasoilla, joten hyönteisten taantuminen heijastuu niihin ja kertoo laajemmasta luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Pitkät seurantatutkimukset viittaavat siihen, että esimerkiksi yöperhosten runsauden vaihtelut vaikuttavat suoraan pohjoisten metsien hyönteissyöjälintujen pesimämääriin, mikä korostaa koko ravintoketjun suojelun merkitystä.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Miten niin ei löydy ruokaa? Monet hyönteissyöjät, esim siepot, pajulinnut, ym voivat vallan mainiosti. Samoin siemeniä syövät linnut, peipot, keltasirkut ym No problem. Kyllä peltosirkkujen ongelman on oltava muuttomatkalla tai talvehtimispaikassa.

Ei, väite ei pidä täysin paikkaansa. Peltosirkkujen (Emberiza hortulana) kannan romahdus johtuu useista tekijöistä, joista muuttomatka ja talvehtimisalueet ovat vain osa.
Peltosirkut muuttavat talvehtimaan Länsi-Afrikkaan (esim. Guinean alueelle), jossa elinympäristöjen muutokset, kuten peltoviljely ja laidunnus, heikentävät selviytymistä. Muuttomatkalla Ranskan ja Espanjan kautta uhkaavat metsästys ja muut riskit, mutta myös pesimäalueilla Suomessa maatalouden muutokset sekä torjunta-aineet (kuten neonikotinoidit) vähentävät hyönteisravintoa ja pesimistulosta.
Tutkimukset korostavat, että syyt ovat summa: pesimäalueiden heikkeneminen Suomessa, muuttomatkan vaarat ja talvehtimisalueiden häiriöt vaikuttavat yhdessä. Suomessa kanta on laskenut yli 99 % 30 vuodessa, eikä pelkästään muuttomatka tai talvi selitä tätä.