Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi viime perjantaina 86 vuotta. Talvisota syttyi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939. https://www.lieksanlehti.fi/paikalliset/9299604
Tämä ei ole Lieksan lehdestä! 👇
Lieksa on historiallisesti merkittävä paikka talvisodan (1939–1940) historiassa, ja sen rooli oli monella tapaa poikkeuksellinen. Juuri nyt, kun sodan päättymisestä on kulunut 86 vuotta (13.3.1940), Lieksan rintaman saavutukset korostuvat: se oli ainoa rintamasuunta, jossa suomalaiset onnistuivat työntämään vihollisen kokonaan valtakunnan rajan taakse jo joulukuussa 1939.
Tässä on koottuna Lieksan tärkeimmät historialliset paikat ja tapahtumat talvisodan kannalta:
1. Änäkäinen ja Puuruun linja
Nämä olivat Lieksan rintaman tärkeimmät puolustusasemat Nurmijärven suunnalla.
Änäkäinen: Täällä suomalaiset viivyttivät ylivoimaista vihollista joulukuun alussa. Alueella on nykyään nähtävillä entistettyjä juoksuhautoja, panssariesteitä ja kallioon louhittu luola.
Puuruu: Änäkäisestä peräännyttiin Puuruun linjalle, johon vihollisen eteneminen lopullisesti pysähtyi. Paikalla on muistomerkki ja tykki, jonka piippuun on maalattu seitsemän raitaa merkiksi tuhotuista panssarivaunuista.
2. Viisikon linja (Inarintie)
Inarintien suunnalla (etelämpänä) taisteltiin kiivaasti joulukuun puolivälissä.
Viisikko: Tämä oli suomalaisten pääpuolustusasema tällä suunnalla.
Nykyään paikalla on Viisikon muistometsikkö, josta löytyy kunnostettuja taisteluhautoja ja konekivääripesäkkeitä. Se on yksi parhaiten säilyneistä talvisodan taistelupaikoista alueella.
3. Savijärvi ja "Vihollispataljoonan tuho"
Lieksan pohjoisosassa, lähellä Kuhmon rajaa, käytiin Savijärven saarrostustaistelu 20. joulukuuta 1939. Suomalaiset onnistuivat tuhoamaan neuvostopataljoonan, mikä varmisti, ettei vihollinen päässyt koukkaamaan Lieksan puolustajien selustaan. Paikalla on muistokivi, jossa lukee: "Tässä tuhottiin vihollispataljoona 20.12.1939".
4. Kivivaara ja sodan ensimmäiset uhrit
Kivivaara oli paikka, josta neuvostojoukot ylittivät rajan 30.11.1939.
Louhikkomäki: Täällä sijaitsee muistomerkki talvisodan ensimmäisille siviiliuhreille. Kolme paikallista asukasta jäi hyökkääjän vangeiksi ja surmattiin sodan ensihetkinä.
Lieksan merkitys pähkinänkuoressa
Lieksassa taistellut Erillinen Pataljoona 12 ja myöhemmin Pohjois-Karjalan Ryhmä saavuttivat jotain, mikä muilla rintamilla (kuten Kollaalla tai Karjalankannaksella) jäi haaveeksi: he puhdistivat oman alueensa vihollisista jo jouluna 1939. Loppusodan ajan Lieksan rintama oli hiljainen, ja suomalaiset keskittyivät sissitoimintaan rajan takana.
Huomioitavaa: Vaikka Ägläjärvi (jota usein kysytään Lieksan yhteydessä) oli myös tärkeä talvisodan taistelupaikka, se sijaitsi todellisuudessa kauempana etelässä Laatokan Karjalassa (Korpiselän kunnassa), ei Lieksassa.
Tämä ei ole Lieksan lehdestä! 👇
Lieksa on historiallisesti merkittävä paikka talvisodan (1939–1940) historiassa, ja sen rooli oli monella tapaa poikkeuksellinen. Juuri nyt, kun sodan päättymisestä on kulunut 86 vuotta (13.3.1940), Lieksan rintaman saavutukset korostuvat: se oli ainoa rintamasuunta, jossa suomalaiset onnistuivat työntämään vihollisen kokonaan valtakunnan rajan taakse jo joulukuussa 1939.
Tässä on koottuna Lieksan tärkeimmät historialliset paikat ja tapahtumat talvisodan kannalta:
1. Änäkäinen ja Puuruun linja
Nämä olivat Lieksan rintaman tärkeimmät puolustusasemat Nurmijärven suunnalla.
Änäkäinen: Täällä suomalaiset viivyttivät ylivoimaista vihollista joulukuun alussa. Alueella on nykyään nähtävillä entistettyjä juoksuhautoja, panssariesteitä ja kallioon louhittu luola.
Puuruu: Änäkäisestä peräännyttiin Puuruun linjalle, johon vihollisen eteneminen lopullisesti pysähtyi. Paikalla on muistomerkki ja tykki, jonka piippuun on maalattu seitsemän raitaa merkiksi tuhotuista panssarivaunuista.
2. Viisikon linja (Inarintie)
Inarintien suunnalla (etelämpänä) taisteltiin kiivaasti joulukuun puolivälissä.
Viisikko: Tämä oli suomalaisten pääpuolustusasema tällä suunnalla.
Nykyään paikalla on Viisikon muistometsikkö, josta löytyy kunnostettuja taisteluhautoja ja konekivääripesäkkeitä. Se on yksi parhaiten säilyneistä talvisodan taistelupaikoista alueella.
3. Savijärvi ja "Vihollispataljoonan tuho"
Lieksan pohjoisosassa, lähellä Kuhmon rajaa, käytiin Savijärven saarrostustaistelu 20. joulukuuta 1939. Suomalaiset onnistuivat tuhoamaan neuvostopataljoonan, mikä varmisti, ettei vihollinen päässyt koukkaamaan Lieksan puolustajien selustaan. Paikalla on muistokivi, jossa lukee: "Tässä tuhottiin vihollispataljoona 20.12.1939".
4. Kivivaara ja sodan ensimmäiset uhrit
Kivivaara oli paikka, josta neuvostojoukot ylittivät rajan 30.11.1939.
Louhikkomäki: Täällä sijaitsee muistomerkki talvisodan ensimmäisille siviiliuhreille. Kolme paikallista asukasta jäi hyökkääjän vangeiksi ja surmattiin sodan ensihetkinä.
Lieksan merkitys pähkinänkuoressa
Lieksassa taistellut Erillinen Pataljoona 12 ja myöhemmin Pohjois-Karjalan Ryhmä saavuttivat jotain, mikä muilla rintamilla (kuten Kollaalla tai Karjalankannaksella) jäi haaveeksi: he puhdistivat oman alueensa vihollisista jo jouluna 1939. Loppusodan ajan Lieksan rintama oli hiljainen, ja suomalaiset keskittyivät sissitoimintaan rajan takana.
Huomioitavaa: Vaikka Ägläjärvi (jota usein kysytään Lieksan yhteydessä) oli myös tärkeä talvisodan taistelupaikka, se sijaitsi todellisuudessa kauempana etelässä Laatokan Karjalassa (Korpiselän kunnassa), ei Lieksassa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Talvisota syttyi koska stalin himoitsi lieksaa ja halusi liittää sen neuvostoliittoon, muusta suomesta hän ei välittänyt pskaakaan, sillä hän halusi vain että kaikki olisivat neuvostoliitolle kateellisia.
Lisäksi lieksalaisten nerous oli jo tuolloin tunnettua ja lieksan valtaaminen olisi nostanut huomattavasti neuvostoliiton ÄO:ää
Änäkäisenlinja menetettiin vähäisen taistelukokemuksen takia helposti. Puuruunlinja piti vaikka puolustuksen kannalta huomattavasti epä edullinen Änäkäiseen verrattuna.
-ruskisoldat-
Sotimiseen oppii vain sotimalla, kun aikaa kuluu paljon, taidot tuppaa unohtumaan.
Niin se on. Kun pitkään rauhan aikaa elänyt maa joutuu sotaan pitkän ja tuoreen sotakokemuksen omaavan maan kanssa, niin huonostihan siinä tahtoo käydä.