ja hyvin vähän vastauksia.
En tiedä mistä päin tätä pitäisi alkaa purkaa.
En tiedä mistä päin tätä pitäisi alkaa purkaa.
Niin paljon kysymyksiä
Anonyymi-ap
33454
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Sanoilla on hyvä? <3
Lankakerä on helpointa purkaa loppupäästä alkaen olisko tässä näkökulmaa ongelmasi ratkaisuun?
Riippuu miten se on keritty. Jotkut kerät on paras avata sisältä käsin. Ja joidenkin (väriä vaihtavien) lankakerien kanssa kummasta päästä rupeat lankaa käyttämään vaikuttaa lopputulokseen ratkaisevasti.
Itse toimin tuollaisissa vittumaisissa tilanteissa niin että repäisen raivopäissäni lankakerän kahtia, ja heitän sen seinään. Siinä se on sitten purkautunut, vaikka kasaan kokoominen ei ole yhtä siistiä kuin jos sen olisi tehnyt hallitusti. Nopeampaa, ja tuskallisempaa. Mutta jos tuska ei kiinnosta niin ihan vitun sama.
Ja samalla periaatteella suhtaudut salakuuntelemies henkilöiden välisiin viesteihin ja puheluihin. -sivu
No riippuu siitä onko sun kysymyksissä oleellista ottaa värit huomioon
Joillekin osuu kaikki vttumaiset asiat aina kuten sulle :)
En ole ap...
Oletko apn äiti, no saahan äiditkin tänne toki kirjoittaa ongemistaan. Onko sulla kenties ongelmallinen tytär jolla paljon kysymyksiä?
Oletko joku ikärasisti?
Ennemminkin ikäbasisti viski juunou
En harrasta salakuuntelua, joten kysymys on outo. <3
No ei ainaka naapurin sähkölinjoista.
60 luvulla oli yleisesti kuparisia pienjännitelinjoja. Nyt ei varmaan pysyisi enää paikallaan.
Vietiihän VR:ltäkin, suoraa rataverkosta.
Siitä vois jo antaa ansiomitalin on yritystä ollut.
Kysy pois vaan.
Virossahan oli se TV tietokilpailu -kusi julgesti
Jos toinen on onnellisesti unohtanut, olisi kai kurja karhunpalvelus ottaa yhteyttä? Tai herättääkö yhteydenotto heti odotuksia, joihin en voi tai halua vastata?
Mitä teen, jos toinen ei vastaa mitään? Tai jos vastaus on lyhyt ja tyly? Osaanko sitten lopettaa, vai pahennanko vain omaa päähänpinttymääni? Onko tämä taas yksi askel eteenpäin ihan väärään suuntaan?
Mitä jos toinen onkin odottanut yhteydenottoa? Se ei taitaisi olla ihan tervettä - mitä muuta hulluutta siellä on? Odottaako saavansa jotain hyvityksiä tai korvauksia? Onko ehkä tarvetta maksaa samalla mitalla? Voiko sellaiseen ihmiseen luottaa?
Kaiken kuluneen ajan jälkeen, voiko tässä muuta kuin pettyä? Onko kaivo pohjaton? Ja sitten kun toiveet ja todellisuus eivät kohtaa, tunteeko itsensä huijatuksi tai petetyksi, ja miten pettymys sitten purkautuu? Haluanko sekaantua sellaiseen, olisiko ollut parempi pitää vain turvaväliä niin että voi tarvittaessa kiistää kaiken? Eikö hänkin muka toimi niin?
Onko pakko aina saada kaikki korjattua, tai voittaa, ja mitä se edes tarkoittaisi tässä kohtaa? Mihin tässä pyritään? Eikö realistisesti tämä nykytilanne ole paras mahdollinen? Onko kaikki nyt kuitenkin paremmin hallinnassa? Miksei näin voisi jatkaa edelleen? Jaksaako?
😄
Vastaan kuin hänelle. En ole unohtanut, ei elämänsä rakkautta unohda ikinä. Minulla ei ole mitään odotuksia. Olisin hyvin onnellinen ja iloinen ihan pelkästä juttelusta hänen kanssaan, minullakin olisi paljon kysymyksiä.
Olen lakannut odottamasta, että hän ottaisi yhteyttä. Eikä minulla ole minkäänlaista kostonhalua yhtään missään asiassa. Vähän hullu kyllä olen, sen myönnän, mutta hulluilla on aina hauskempaa.
En usko, että kumpikaan tulisi pettymään. En ihan ymmärrä mistä voiittamisesta puhut. Nykytilanne ei ole hyvä. Taidat pelätä muutosta, haluaisit pysytellä vain siellä tutussa ja turvallisessa. Tämä ei voi jatkua loputtomiin näin.
Mitähän vaan.....
Pure nenääs
https://m.youtube.com/watch?v=Z6xgwOjNrFU
Tuntuu että riski siihen, että kaikki menisi vain sekavammaksi ja ikävämmäksi, teen mitä hyvänsä, on liian iso. Sitten sitä vain istuu ja ihmettelee itsekseen, että kaipa asia joskus itsestään poistuu päiväjärjestyksestä.
Kun jalkojen alla ei oo maata...
Kyllä kai maa on siellä edelleen, ja maailma ennallaan - mutta mä en ehkä ole. En silti halua levittää kaaosta ympärilleni.
Oot potkassu tyhjää, roikut jossaki, oot oppinu lentää tai ihan vaan tiput jostakin. -sivu
Ryysyranta kutsuu
Satoa saa kantaa emäntä parka
Ensimmäisestä kysymyksestä kannattaa aloittaa!
Se on helppo, "mitä kuuluu?"
Sen jälkeen menee hankalammaksi.
Ei noita kannata miettiä niin tarkkaan. Puhuu mitä mieleen tulee tai on hiljaa. Kai se toinenkin jotain ääniä osaa päästellä?
No....?
Mitä no? Onhan noita kysymyksiä tuolla ylempänä.