Rakas Julia

En ole koskaan tavannut sinua, mutta se mitä herätit minussa on ollut todella arvokasta, lämmintä ja rakastavaista tunnetta sydämessäni.

Virvoitti nääntynyttä sieluani ja sai minut taas uskomaan rakkauteen. Että kaiken pimeän jälkeen vielä valo voittaa ja onnellisuus koittaisi jokaiselle aikanaan.

Mutta koen myös ikävää. Se raastaa herkkää sydäntäni ja kaikki tiedottomuus, on kuin toivottomuutta. Silti rakastaa se voi ja siitä kaikesta aina on kyse, että uskaltaako rakastaa elämää, maailmaa ja sen asioita, vaikka kuinka syvästi ne voivat satuttaakin.

Kun mietin sua, niin en tiedä oletko jo suhteessa. Se on täysin mahdollista, ja tottakai toivon että noin mukavan oloinen nainen olisi onnellinen. Jos taas olisit yksin, niin toivon silti että olet onnellinen ja löydät oikean kumppanin, olinpa se sitten minä tai joku muu mies.

Koska kaikki on niin hämärässä, niin se on kuin verho jonka taakse en haluaisi nähdä. Tottakai se ajallaan helpottaisi, että tietäisi miten asiat oikeasti on. Minua kuitenkin eniten lohduttaa, että Jumala ohjaa ja antaa asioiden tapahtua, joiden kuuluukin tapahtua. Mitään mikä ei ole tarkoitettu, ei myöskään koskaan tapahdu.

Siksi ristin käteni ja pyydän siunausta, suojelusta ja armoa sinulle, minulle ja aivan kaikille. Tiedän että hän ohjaa oikeaan suuntaan, ja jos olet sydämeni suunta niin totisesti hän ohjaa meidät toistemme luo. Miten, milloin ja miksi, niin vain aika voi vastauksen antaa.

Kiitän sinua kuitenkin jo nyt, sillä jos emme ikinä kohtaa niin olet tärkeä nainen elämäni polulla.

Rakastan sinua!

Voi hyvin💞