VL- opetuksia Kasteesta

KASTEESTA (AJATUKSIA)
Eihän koskaan lähetystyöhön mennä heti kastamaan, ei ainutkaan nähdäkseni tule uskoon sillä tavalla, vaan täytyy aina olla edeltävä sana, josta usko syntyy, kuten tunnustuskirjamme opettavat.

Erkki Piri: "Mielestäni kastekäsky on analoginen vanhimpana pidetyn evankeliumin l.
Markuksen kastekäskyn kanssa.” Menkää kaikkeen maailmaan ja julistakaa
evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja saa kasteen, on pelastuva.
Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark.16:15)

Kasteen saamisen edellytys on usko; kastamalla ei tehdä opetuslapsiksi. Näin
sekä Vanhassa kirkkoraamatussa v. 1776 että nykyisessä 1992 käännöksessä
alkutekstin mukaisesti. Vuoden 38 käännöskään ei suoranaisesti liene väärä,
mutta juuri Markusta pohjana käyttäen harhaanjohtava."
Kirkolliskokouksessa uudesta raamatun käännöksestä ensin oli sovittu lähetyskäsky oiken, mutta sitten eräät piirit halusivat muuttaa pisteen kaksoispisteeksi. Näiden oppi nojaa tuohon Matteuksen kaste kohtaan.


Emme opeta, että "kun lapsi kastetaan, sielu taivaaseen vilahtaa". Tämä oppion, room.kat "ex operate, operatio" oppia. Useat kirkolliset väittävät, että kaste antaa lapselle armon ja uskon, siis tehtynä tekona. VL:ssä opetetaan, sitä vastoin, että pienet lapset uskovat, jo äitinsä kohdussa. Kaikki kansat syntyvät Herralle Siionissa (Ps 87 ). Valkopukuisten joukossa (IlmK) on joka kielestä ja kansasta ihmisiä, sillä Jumala korjaa omansa jo lapsuudenuskossa monista kansoista joille ei edes saarnata valtakunnan evankeliumia, heidän epäuskonsa tähden. Niinkuin Nooa perheineen oli jo vanhurskas, kun arkkiin menivät, ja pelastuivat veden kantamana. Samoin kastekkin on hyvän omantunnonliitto Jumalan luona. Näin siis kaste kuuluu sille, joka on sovitettu ja, jolla on hyvä omatunto, kuten on pienen lapsen tila syntyessään. Raamattu käyttää tästä kasteen kohdasta 1.Piet.3:21, sanaa "eperooteema" , LIITTO. Tätä sanaa käytettiin jo ennen uudeentestamentin kirjojen syntyä vanhoissa papyruksissa. Luther käänsi tämän myös liitoksi. Näin myös tätä liittoa korostaa, yksi kaste opetus.

Laestauduis Ja Luther opettivat lapsikasteen olevan raamatullinen, koska he uskovat. Vanhoillislestadiolainen käsitys on Raamatun ja luterilaisen opin mukainen.

Kertomus Mooseksesta ja hänen vaimostaan Sipporasta, sekä heidän pojastaan (2.Moos.4:24-26), antaa puhuttelevan kuvan sakramentin hylkäämisestä. Jumala oli kutsunut Mooseksen Midianin maasta johdattamaan kansaansa Israelia Egyptin orjuudesta. Matkalla yöpaikassa tapahtui, että Herra hyökkäsi Mooseksen kimppuun ja tahtoi tappaa hänet. Silloin hänen vaimonsa Sippora suoritti pojalleen ympärileikkauksen ja kosketti esinahalla Moosesta alhaalta sanoen: "veriylkä ympärileikkauksen tähden". Tuomio ei kohdistunut lapseen, vaan sakramentin laiminlyöneeseen isään.

Raamattu puhuu hyvin kauniisti lapsen autuaallisesta tilasta: ” Sinä olet vetänyt minut ulos äitini kohdusta. Sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla. Sinun päälles (huomaasi) minä olen heitetty äitini kohdusta. Sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta” (ps.22:10-11).

”Minä tunsin sinun jo ennen kuin minä sinun valmistin äitis kohdussa, ja pyhitin sinun, ennen kuin sinä äidistäs synnytkään” (Jer.1:5).

Noilla 2 Sam 12:23 jakeen sanoilla "Minä menen hänen tykönsä, mutta ei hän palaja minun tyköni" Davidin ympärileikkaamaton lapsi pääsi taivaaseen. Samalla David itse tunsi olevansa armahdettu noinkin suuresta rikoksesta kuin huoruudesta ja Urian murhaamisesta. Kertoo sovituksesta Vanhan Testamentin ajalla, sekä samalla sen, että kastamaton lapsi on autuas.

Martti Lutherin kirje kahdelle papille (Kirjassa Huovinen "Kaste ja "usko": Mutta meillä on Raamattu , joka sanoo, että lapset kyllä saattavat ja voivat uskoa, vaikka he eivät puhukkaan, eikä heillä olekkaan järkeä. niimpä Raamattu kertoo psalmissa 72 (ps.106:37), kuinka juutalaiset uhrasivat poikiaan ja tyttäriään epäjumalille ja vuodattivat näin viattoman veren. Jos se on ollut viaton veri (kuten teksti sanoo), niin lapset ovat varmasti olleet puhtaita ja pyhiä, ja sellaisia he eivät ole voineet olla ilman Henkeä ja uskoa. -Jos joku on Jumalan oma ja pyhittämä, on hänelläkin Henki ja usko.

Katsokaa mitä pahuus on monin puolin. Ihminen kärsii uskon ajatus riidoista ja toinen ihminen poliitikasta.Näin ovela on pahuus joka saa ihmisen sekaisin monessa asiassa.
Lahkoja on ja poliitikan hulluja..
EI vain löydy Rakkautta !

Hyviä ajatuksia ja kirjoitat niin kuin vl-liikkeessä opetetaan kasteesta. Laestadius totesi, että Vapahtajamme mukaan lapsilla on todellinen usko ja koska he ovat uskon esikuvia, kastetta ei voida heiltä kieltää. Siinä missä Augustinukselle lapsi oli pieni syntinen, joka piti pelastaa kastamalla, Laestadiukselle lapsi oli pieni pyhä, joka tuli ottaa seurakunnan yhteyteen. Lapsessakin on kuitenkin perisynti eikä lapsi pelastuisi ilman uskoa, mutta uskon kautta lapsi on syntinen ja vanhurskas.

Jeesuksen sanat Nikodemukselle uudestisyntymisestä tulkitaan usein niin, että lapsenkin pitäisi syntyä uudesti. Kreikan alkukielen sana voidaan kuitenkin kääntää "uudesti"-käännöksen lisäksi myös "ylhäältä". Suomenkielisissä käännöksissä on otettu mukaan molemmat käännökset ja saatu termi "uudesti ylhäältä.". Unohdetaanpa ajatusleikkinä se "uudesti" kokonaan ja käännetään, että joka ei synny ylhäältä, ei näe Jumalan valtakuntaa. Tässä käännöksessä poistuukin "uudestisyntymispakko" ja jää jäljelle "ylhäältäsyntymispakko". Uskovaisena maailmaan syntyvä vauva täyttää tämän ehdon - hän on syntynyt ylhäältä. Uudestisyntymisen ehtoa vauva ei täytä, koska pieni vauva ei ole voinut tekosyntien kautta vielä kuolla pois uskosta ja uudestisyntyä takaisin elävään uskoon, jossa maailmaan syntyi.