Jätin tyttöystävän n. kk sitten. Syynä lähinnä se että tuntui että en rakastanut enää. Ja pienet asiat ärsyttivät kokoajan toisessa. Kuitenkin kokoajan eron aikana mietin että ehkä vielä myöhemmin.
Asutaan yhdessä vielä, mutta nyt on todella alkanut tuntuun kauhealta. Tuntuu että on aivan kamala ikävä kokoajan ja ajatus hänestä jonkun toisen kanssa on kamala. Pienet asiat, kuten hänen soitto saa hymyn kasvoille yms.
Teinköhän nyt väärän päätöksen? Varmasti joillain kokemuksia vastaavasta.
Nyt kun muutto edessä (kummallakin) iskee paniikki... Kaikki ajatukset pyörivät kokoajan tän asian ympärillä. Harmittaa vaan että olen nyt jo loukannut toista jättämällä.
Asutaan yhdessä vielä, mutta nyt on todella alkanut tuntuun kauhealta. Tuntuu että on aivan kamala ikävä kokoajan ja ajatus hänestä jonkun toisen kanssa on kamala. Pienet asiat, kuten hänen soitto saa hymyn kasvoille yms.
Teinköhän nyt väärän päätöksen? Varmasti joillain kokemuksia vastaavasta.
Nyt kun muutto edessä (kummallakin) iskee paniikki... Kaikki ajatukset pyörivät kokoajan tän asian ympärillä. Harmittaa vaan että olen nyt jo loukannut toista jättämällä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kaikissa suhteissa on omat ylä- ja alamäkensä, ei aina voi mennä helvetin hyvin. ja naisilla on taipumusta olla vitun ärsyttäviä. kannattaa kuitenkin miettii aika tarkkaan kumpi on tärkeämpää, suhde vai vapaus. musta sun kannattas vielä miettiä tätä.
Voi kunpa mieheni myöntäisi myös edelleen rakastavansa minua, vaikka toista väittää mutta jatkoa silti suhteellemme haluaa..
Onko rakkautta todella niin vaikea tunnistaa? Sitä rakastaa tai ei, toisen puutteista huolimatta.
Jos maailma on näin paska, päätän rakastaa jatkossa vain itseäni.