Kristitty, muslimi ja ateisti

Kaikkien ihmisten elämä ei ole jatkuvaa pohdiskelua yliluonnollisista. Voi myös tehdä makaronilaatikkoa ja syödä muslimin kanssa.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Kaikkien ihmisten elämä ei ole jatkuvaa pohdiskelua yliluonnollisista. Voi myös tehdä makaronilaatikkoa ja syödä muslimin kanssa.

Tuo on itse asiassa aika kauniisti sanottu. Arki ei ole mikään jatkuva metafyysinen maraton, eikä ihmisten välinen yhteys synny siitä, mitä kukin ajattelee yliluonnollisesta, vaan siitä miten he kohtelevat toisiaan. Makaronilaatikko muslimin kanssa on juuri sitä: tavallista elämää, jossa erilaisuus ei ole este vaan taustaääni.

🍽️ Ruoka on yksi universaaleimmista tavoista jakaa hetki toisen ihmisen kanssa.
Kun istuu saman pöydän ääreen, uskonnolliset ja kulttuuriset rajat muuttuvat vähemmän uhkaaviksi ja enemmän uteliaisuutta herättäviksi. Ja samalla huomaa, että suurin osa ihmisistä haluaa samoja asioita: rauhaa, turvallisuutta, hyvää ruokaa ja jonkun, jonka kanssa jakaa ne.

🌍 Ehkä juuri tällaiset arkiset kohtaamiset ovat tehokkaampia kuin yksikään teoreettinen keskustelu.
Ne rakentavat luottamusta ja normalisoivat sen, että ihmiset voivat olla erilaisia ilman että se on ongelma.

Jos haluat, voin jatkaa tästä teemasta vaikka siihen, miten ruokakulttuuri toimii sillanrakentajana eri yhteisöjen välillä tai miten arjen pienet teot vaikuttavat yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.

TEKOÄLYPASKAA

Tuo on kiinnostava kolmen kohdan kokonaisuus, ja se osuu moniin uskonnonfilosofian ja uskontososiologian ydinteemoihin. Puretaan niitä hieman auki ja katsotaan, mihin suuntaan ajatukset vievät.

## 🌙✝️ 1. ”Kristitty ja muslimi tajuavat, että kysymys on samasta ilmiöstä”
Tässä on paljon perää. Monoteistiset uskonnot jakavat:
- käsityksen yhdestä Jumalasta
- ajatuksen ilmoituksesta ja profeetoista
- moraalisen järjestyksen, joka ulottuu ihmisen ulkopuolelle
- kokemuksen siitä, että ihminen on osa suurempaa kokonaisuutta

Siksi ajatus ”ei tarvitse uskoa mihinkään” tuntuu monille uskoville vieraalta. Ei siksi, että he halveksisivat uskonnottomuutta, vaan koska heidän maailmankuvansa rakentuu oletukselle, että jokin perimmäinen perusta on olemassa.

## 🧠 2. ”Keskimääräiset kristityt ja muslimit ovat rationaalisia ja pitävät todellisuuden ja tuonpuoleisen erillään”
Tämä on tärkeä huomio. Useimmat uskovat elävät arkeaan täysin rationaalisesti:
- he tekevät töitä, maksavat laskuja, ajavat autoa, käyttävät teknologiaa
- he ymmärtävät luonnontieteiden toiminnan
- he eivät sekoita rukousta ja fysiikkaa keskenään

Uskonnollinen ajattelu toimii rinnakkaisena kerroksena, ei luonnontieteellisen todellisuuden korvikkeena. Tämä on asia, joka joskus unohtuu julkisessa keskustelussa, jossa uskovat esitetään stereotyyppisesti irrationaalisina.

## 🌍 3. ”Uskontojen yhteisellä alkuperällä voi olla merkitystä”
Ehdottomasti. Abrahamilaiset uskonnot jakavat:
- saman juuritarinan
- saman käsityksen Jumalan ja ihmisen suhteesta
- samanlaisen etiikan ytimen

Kun ihmiset tiedostavat tämän, se voi helpottaa vuoropuhelua. Yhteinen perusta ei tietenkään poista eroja, mutta se voi tehdä niistä vähemmän uhkaavia.

---

Jos näitä kolmea kohtaa katsoo yhdessä, niistä muodostuu aika optimistinen kuva: uskonnot eivät välttämättä ole niin kaukana toisistaan kuin joskus ajatellaan, ja tavalliset ihmiset ovat paljon järkeväisempiä ja yhteensopivampia kuin äänekkäimmät ääripäät antavat ymmärtää.

Mihin suuntaan sinä haluaisit jatkaa tätä pohdintaa — uskonnon rooliin yhteiskunnassa, yksilön kokemukseen vai uskontojen välisiin suhteisiin?

Anonyymi00005 kirjoitti:

TEKOÄLYPASKAA

Tuo on kiinnostava kolmen kohdan kokonaisuus, ja se osuu moniin uskonnonfilosofian ja uskontososiologian ydinteemoihin. Puretaan niitä hieman auki ja katsotaan, mihin suuntaan ajatukset vievät.

## 🌙✝️ 1. ”Kristitty ja muslimi tajuavat, että kysymys on samasta ilmiöstä”
Tässä on paljon perää. Monoteistiset uskonnot jakavat:
- käsityksen yhdestä Jumalasta
- ajatuksen ilmoituksesta ja profeetoista
- moraalisen järjestyksen, joka ulottuu ihmisen ulkopuolelle
- kokemuksen siitä, että ihminen on osa suurempaa kokonaisuutta

Siksi ajatus ”ei tarvitse uskoa mihinkään” tuntuu monille uskoville vieraalta. Ei siksi, että he halveksisivat uskonnottomuutta, vaan koska heidän maailmankuvansa rakentuu oletukselle, että jokin perimmäinen perusta on olemassa.

## 🧠 2. ”Keskimääräiset kristityt ja muslimit ovat rationaalisia ja pitävät todellisuuden ja tuonpuoleisen erillään”
Tämä on tärkeä huomio. Useimmat uskovat elävät arkeaan täysin rationaalisesti:
- he tekevät töitä, maksavat laskuja, ajavat autoa, käyttävät teknologiaa
- he ymmärtävät luonnontieteiden toiminnan
- he eivät sekoita rukousta ja fysiikkaa keskenään

Uskonnollinen ajattelu toimii rinnakkaisena kerroksena, ei luonnontieteellisen todellisuuden korvikkeena. Tämä on asia, joka joskus unohtuu julkisessa keskustelussa, jossa uskovat esitetään stereotyyppisesti irrationaalisina.

## 🌍 3. ”Uskontojen yhteisellä alkuperällä voi olla merkitystä”
Ehdottomasti. Abrahamilaiset uskonnot jakavat:
- saman juuritarinan
- saman käsityksen Jumalan ja ihmisen suhteesta
- samanlaisen etiikan ytimen

Kun ihmiset tiedostavat tämän, se voi helpottaa vuoropuhelua. Yhteinen perusta ei tietenkään poista eroja, mutta se voi tehdä niistä vähemmän uhkaavia.

---

Jos näitä kolmea kohtaa katsoo yhdessä, niistä muodostuu aika optimistinen kuva: uskonnot eivät välttämättä ole niin kaukana toisistaan kuin joskus ajatellaan, ja tavalliset ihmiset ovat paljon järkeväisempiä ja yhteensopivampia kuin äänekkäimmät ääripäät antavat ymmärtää.

Mihin suuntaan sinä haluaisit jatkaa tätä pohdintaa — uskonnon rooliin yhteiskunnassa, yksilön kokemukseen vai uskontojen välisiin suhteisiin?

Lue lisää

On tietenkin itsestäänselvyys, että mitä vähemmän on harhoissa, sitä parempi!

Anonyymi00005 kirjoitti:

TEKOÄLYPASKAA

Tuo on kiinnostava kolmen kohdan kokonaisuus, ja se osuu moniin uskonnonfilosofian ja uskontososiologian ydinteemoihin. Puretaan niitä hieman auki ja katsotaan, mihin suuntaan ajatukset vievät.

## 🌙✝️ 1. ”Kristitty ja muslimi tajuavat, että kysymys on samasta ilmiöstä”
Tässä on paljon perää. Monoteistiset uskonnot jakavat:
- käsityksen yhdestä Jumalasta
- ajatuksen ilmoituksesta ja profeetoista
- moraalisen järjestyksen, joka ulottuu ihmisen ulkopuolelle
- kokemuksen siitä, että ihminen on osa suurempaa kokonaisuutta

Siksi ajatus ”ei tarvitse uskoa mihinkään” tuntuu monille uskoville vieraalta. Ei siksi, että he halveksisivat uskonnottomuutta, vaan koska heidän maailmankuvansa rakentuu oletukselle, että jokin perimmäinen perusta on olemassa.

## 🧠 2. ”Keskimääräiset kristityt ja muslimit ovat rationaalisia ja pitävät todellisuuden ja tuonpuoleisen erillään”
Tämä on tärkeä huomio. Useimmat uskovat elävät arkeaan täysin rationaalisesti:
- he tekevät töitä, maksavat laskuja, ajavat autoa, käyttävät teknologiaa
- he ymmärtävät luonnontieteiden toiminnan
- he eivät sekoita rukousta ja fysiikkaa keskenään

Uskonnollinen ajattelu toimii rinnakkaisena kerroksena, ei luonnontieteellisen todellisuuden korvikkeena. Tämä on asia, joka joskus unohtuu julkisessa keskustelussa, jossa uskovat esitetään stereotyyppisesti irrationaalisina.

## 🌍 3. ”Uskontojen yhteisellä alkuperällä voi olla merkitystä”
Ehdottomasti. Abrahamilaiset uskonnot jakavat:
- saman juuritarinan
- saman käsityksen Jumalan ja ihmisen suhteesta
- samanlaisen etiikan ytimen

Kun ihmiset tiedostavat tämän, se voi helpottaa vuoropuhelua. Yhteinen perusta ei tietenkään poista eroja, mutta se voi tehdä niistä vähemmän uhkaavia.

---

Jos näitä kolmea kohtaa katsoo yhdessä, niistä muodostuu aika optimistinen kuva: uskonnot eivät välttämättä ole niin kaukana toisistaan kuin joskus ajatellaan, ja tavalliset ihmiset ovat paljon järkeväisempiä ja yhteensopivampia kuin äänekkäimmät ääripäät antavat ymmärtää.

Mihin suuntaan sinä haluaisit jatkaa tätä pohdintaa — uskonnon rooliin yhteiskunnassa, yksilön kokemukseen vai uskontojen välisiin suhteisiin?

Lue lisää

1. Miksi se perimmäinen perusta sitten on valikoitunut eri ihmisryhmien keskuudessa ainakin jossain määrin toisistaan poikkeaviksi? Miksi siis pitäisi uskoa nimenomaan johonkin tiettyyn jumalaan. Tuskin kukaan uskovainen ajattelee, että uskonnon voi vain valita suuresta joukosta ja sitten vaihtaa sen toiseen uskontoon, jos se tuntuukin jostain syystä paremmalta. Ateistista voi siis puolestaan tuntua hölmöltä uskoa mihinkään uskontoon, kun niiden tietopohja tuntuu äärimmäisen hataralta ja edellyttää nimenomaan uskoa. Miksi pitää uskoa? Miksi jumalat eivät lyö selviä korttejaan pöytään vaan antavat ihmisten arvuutella. Uskontojen ratiot tuntuvat ihmismielen rationaalisissa kerroksissa hyvin omituisilta. Miksi jumalat eivät siis poista sitä yleistä, joka sanoo: "uskon kun näen".

2. Tähän on jossain määrin vaikea uskoa historiallisena totuutena. Voi olla, että nykyiisessä valitusajan jälkeisessä maailmassa, missä tietoa maailmankaikkeudesta on lisääntynyt hurjasti, ihmiset erottavat uskonnon fysiikasta yms. Tätä voi myös kutsua maallistumiseksi ja tapauskovaisuudeksi. Mutta edelleen mennään joissain asioissa törmäyskurssille ainakin tietoperustaisten ihmisten ja tosiuskovaisten välillä. Esim. evoluutio on uskovaisille edelleen hankala asia ja sen vaihtoehdoksi esitetään kreationismi, mistä ei ole olemassa mitään luonnontieteellistä näyttöä. Toinen esimerkki Raamatun ennustusten ottaminen politiikan perustaksi. Tämä näkyy edelleen parhaillaan Lähi-idässä. USA suurlähettiläs Jerusalemissa julistaa avoimesti, että Israelilla on oikeus raamatullisiin rajoihinsa Niilitä Eufrat-joelle, koska ennustettu ja siinä luvattu on. Äärimmillään uskovaisten maallisuuden hyväksyntä voi olla täysin irrationaalista. Fundamentalisti-uskovainen pitää sitä syntinä. Esim. lestadiolaiset näkevät kaikenlaisen puuhastelun pyhäpäivinä syntinä, mutta eivät ole näkevinäkään mitään syntia silloin, kun on kyse työskenlystä suuressa tehtaassa, jonka on pakko toimia yötä päivää oli pyhä tai arki. Ja sitten on kaikenlaisia kynnyskysymyksiä kuten homoseksuaalisuus. Sitä tiedetään esiintyvän myös luonnossa muiden eläimien parissa mutta silti sitä pidetään uskonnoissa luonnottamana ja syntinä.

3. Uskontojen yhteisellä aluperällä voi olla vaikutusta siihen, että samankaltaiset uskonnot tulevat hyväkstyiksimmiksi kuin kauempana omasta uskonnosta olevat. Itse olen pitänyt uskonnoista kaikkein rationaalisimpana tähän mennessä uskoa siihen, että aurinko on jumala. Sen rationaalisuus perustuu tietenkin auringon elämää ylläpitävää voimaan. Jos tämä jumala päättäisi sammuttaa lamppunsa, kaikki elävä sen vaikutuspiirissä paleltuisi kuoliaanksi lähes absloluuttisen nollapisteen lämmössä.

Minulle henkilökohtaisesti tärkein kysymys on se, mikä on koko uskonnon järki. Miksi jumalat järjestävät tällaisia hiekkalaatikkoleikkejään, jos he ovat kaikkivoipaisia. Miksi tarvitaan joki ikuisen elämän esivaihe, ajallisesti rajattu elämä ja mihin tarvitaan loputon määrä uusia ihmisiä syntymän myllystä? Ei mene minun järkeeni. Siksi on vaikea nähdä elämällä ja kaikella mitään rationaalista tarkoitusta. Se vaikuttaa vain ohikiitävältä hetkeltä täysin tarkoituksettomassa maailmankaikkeudessa. Maailma ei ole ketään eikä mitään varten. Se vaan on ilman, että kykenemme ehkä koskaan ymmärtämään miksi. Eli koko miksi-kysymys voi olla tarpeeton.

Anonyymi00005 kirjoitti:

TEKOÄLYPASKAA

Tuo on kiinnostava kolmen kohdan kokonaisuus, ja se osuu moniin uskonnonfilosofian ja uskontososiologian ydinteemoihin. Puretaan niitä hieman auki ja katsotaan, mihin suuntaan ajatukset vievät.

## 🌙✝️ 1. ”Kristitty ja muslimi tajuavat, että kysymys on samasta ilmiöstä”
Tässä on paljon perää. Monoteistiset uskonnot jakavat:
- käsityksen yhdestä Jumalasta
- ajatuksen ilmoituksesta ja profeetoista
- moraalisen järjestyksen, joka ulottuu ihmisen ulkopuolelle
- kokemuksen siitä, että ihminen on osa suurempaa kokonaisuutta

Siksi ajatus ”ei tarvitse uskoa mihinkään” tuntuu monille uskoville vieraalta. Ei siksi, että he halveksisivat uskonnottomuutta, vaan koska heidän maailmankuvansa rakentuu oletukselle, että jokin perimmäinen perusta on olemassa.

## 🧠 2. ”Keskimääräiset kristityt ja muslimit ovat rationaalisia ja pitävät todellisuuden ja tuonpuoleisen erillään”
Tämä on tärkeä huomio. Useimmat uskovat elävät arkeaan täysin rationaalisesti:
- he tekevät töitä, maksavat laskuja, ajavat autoa, käyttävät teknologiaa
- he ymmärtävät luonnontieteiden toiminnan
- he eivät sekoita rukousta ja fysiikkaa keskenään

Uskonnollinen ajattelu toimii rinnakkaisena kerroksena, ei luonnontieteellisen todellisuuden korvikkeena. Tämä on asia, joka joskus unohtuu julkisessa keskustelussa, jossa uskovat esitetään stereotyyppisesti irrationaalisina.

## 🌍 3. ”Uskontojen yhteisellä alkuperällä voi olla merkitystä”
Ehdottomasti. Abrahamilaiset uskonnot jakavat:
- saman juuritarinan
- saman käsityksen Jumalan ja ihmisen suhteesta
- samanlaisen etiikan ytimen

Kun ihmiset tiedostavat tämän, se voi helpottaa vuoropuhelua. Yhteinen perusta ei tietenkään poista eroja, mutta se voi tehdä niistä vähemmän uhkaavia.

---

Jos näitä kolmea kohtaa katsoo yhdessä, niistä muodostuu aika optimistinen kuva: uskonnot eivät välttämättä ole niin kaukana toisistaan kuin joskus ajatellaan, ja tavalliset ihmiset ovat paljon järkeväisempiä ja yhteensopivampia kuin äänekkäimmät ääripäät antavat ymmärtää.

Mihin suuntaan sinä haluaisit jatkaa tätä pohdintaa — uskonnon rooliin yhteiskunnassa, yksilön kokemukseen vai uskontojen välisiin suhteisiin?

Lue lisää

"...koska heidän maailmankuvansa rakentuu oletukselle, että jokin perimmäinen perusta on olemassa."

Mutta mikä on tämä "perimmäinen perusta"?

Todellinen perimmäinen perustahan on kuitenkin olemassa, mutta se ei taida kelvata uskovaisille... 😁

Tämä perimmäinen perustahan on tietenkin materia! Todellisuus perustuu materialle, josta kaikki nousee ja kasvaa. Tämä käsitys on naturalismia. Se tarkoittaa, että todellisuus ei perustu mihinkään kuviteltuun henkimaailmaan tai yliluonnolliseen.

"keskimääräiset kristityt ja muslimit ovat rationaalisia ja ymmärtävät pitää todellisuuden ja ’tuonpuoleisen’ erillään."

Niinpä kyllä, mutta eivät sitten kuitenkaan ymmärrä unohtaa "tuonpuoleista" kuvitelmana ja siksi turhana. Mistään tuonpuoleisesta ei ole mitään todisteita, vain kuvitelmia ja toiveajattelua.

Tuo on kiinnostava väite, ja siihen liittyy paljon historiantutkimusta, joka on viime vuosikymmeninä tarkentunut. Lähestyn tätä selkeästi ja faktapohjaisesti, koska islamin ja varhaiskristillisyyden suhteesta liikkuu paljon yksinkertaistuksia.

🕌 Oliko islam “kerettiläistä kristillisyyttä”?
Historiallinen tutkimus ei pidä islamia kristillisestä harhaopista kehittyneenä liikkeenä. Sen sijaan tutkijat näkevät islamin syntyneen 600‑luvulla Arabian niemimaalla omana monoteistisena uskontonaan, joka kylläkin oli vuorovaikutuksessa:

- juutalaisuuden
- kristinuskon eri muotojen
- paikallisten uskonnollisten traditioiden

kanssa.

Arabian niemimaalla oli tuolloin monenlaisia kristillisiä ryhmiä, myös sellaisia, joita myöhempi valtavirta piti kerettiläisinä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että islam olisi suoraan periytynyt niistä.

✝️ Jeesuksen ristiinnaulitsemisen kiistäminen
On totta, että Koraani esittää, ettei Jeesusta ristiinnaulittu, vaan että asia “näytti siltä” (4:157). Tämä on yksi islamin ja kristinuskon suurimmista teologisista eroista.

On myös totta, että joissakin gnostilaisissa ja doketistisissa kristillisissä liikkeissä esiintyi ajatus, että Jeesus ei oikeasti kärsinyt ristillä, vaan että hänen sijaisensa tai pelkkä näennäinen hahmo kuoli.

Mutta tästä ei seuraa, että islam olisi peräisin gnostilaisuudesta. Syitä:

🔍 1. Gnostilaisuus ja islam eivät jaa keskeisiä oppeja
Gnostilaisuudessa korostui:
- maailmankaikkeuden dualismi
- salattu tieto (gnosis) pelastuksen välineenä
- aineellisen maailman kielteinen luonne

Islam taas korostaa:
- Jumalan ykseyttä ilman dualismia
- ilmoitusta, ei salaista tietoa
- luomakunnan hyvyyttä Jumalan työnä

🔍 2. Koraanin kuva Jeesuksesta ei vastaa gnostilaista teologiaa
Koraani pitää Jeesusta:
- profeettana
- Messiaana
- ihmeidentekijänä
- mutta ei jumalallisena

Gnostilaisissa teksteissä Jeesus on usein puhtaasti hengellinen olento, joka ei ole lainkaan fyysinen. Islam ei jaa tätä käsitystä.

🔍 3. Islamin syntyympäristö oli moniuskonnollinen
Arabian niemimaalla oli:
- juutalaisia
- kristittyjä (nestoriaaneja, monofysiittejä, ebioniitteja jne.)
- hanif‑monoteisteja
- polyteistisiä heimoja

Muhammedin opetukset syntyivät tämän monimuotoisen ympäristön keskellä, eivät yhden tietyn ryhmän jatkeena.

🧭 Miksi islamin ja gnostilaisten näkemysten välillä on yhtäläisyyksiä?
Tämä on hyvä kysymys, ja tutkijat ovat esittäneet muutamia selityksiä:

- Samat teologiset ongelmat johtivat samankaltaisiin ratkaisuihin (esim. miten sovittaa yhteen Jumalan kunnia ja Jeesuksen kärsimys).
- Varhaiskristilliset vähemmistöopit olivat levinneet laajalle Lähi-idässä ja saattoivat vaikuttaa epäsuorasti.
- Islamin oma teologinen logiikka johti siihen, että profeettaa ei voitu nähdä häväistynä ristillä.

🎯 Yhteenveto
Islam ei ole gnostilaisen tai muun kerettiläisen kristinuskon suora jatkumo, vaikka sillä on joitakin yhtymäkohtia tiettyihin varhaiskristillisiin näkemyksiin. Islam syntyi omana monoteistisena uskontonaan, joka oli vuorovaikutuksessa aikansa uskonnollisten traditioiden kanssa.

Jos haluat, voin myös avata tarkemmin:
- mitä eri kristillisiä ryhmiä Arabian niemimaalla oli 600‑luvulla
- miten islamin käsitys Jeesuksesta rakentuu
- miksi Koraani kiistää ristiinnaulitsemisen

Anonyymi00007 kirjoitti:

Tuo on kiinnostava väite, ja siihen liittyy paljon historiantutkimusta, joka on viime vuosikymmeninä tarkentunut. Lähestyn tätä selkeästi ja faktapohjaisesti, koska islamin ja varhaiskristillisyyden suhteesta liikkuu paljon yksinkertaistuksia.

🕌 Oliko islam “kerettiläistä kristillisyyttä”?
Historiallinen tutkimus ei pidä islamia kristillisestä harhaopista kehittyneenä liikkeenä. Sen sijaan tutkijat näkevät islamin syntyneen 600‑luvulla Arabian niemimaalla omana monoteistisena uskontonaan, joka kylläkin oli vuorovaikutuksessa:

- juutalaisuuden
- kristinuskon eri muotojen
- paikallisten uskonnollisten traditioiden

kanssa.

Arabian niemimaalla oli tuolloin monenlaisia kristillisiä ryhmiä, myös sellaisia, joita myöhempi valtavirta piti kerettiläisinä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että islam olisi suoraan periytynyt niistä.

✝️ Jeesuksen ristiinnaulitsemisen kiistäminen
On totta, että Koraani esittää, ettei Jeesusta ristiinnaulittu, vaan että asia “näytti siltä” (4:157). Tämä on yksi islamin ja kristinuskon suurimmista teologisista eroista.

On myös totta, että joissakin gnostilaisissa ja doketistisissa kristillisissä liikkeissä esiintyi ajatus, että Jeesus ei oikeasti kärsinyt ristillä, vaan että hänen sijaisensa tai pelkkä näennäinen hahmo kuoli.

Mutta tästä ei seuraa, että islam olisi peräisin gnostilaisuudesta. Syitä:

🔍 1. Gnostilaisuus ja islam eivät jaa keskeisiä oppeja
Gnostilaisuudessa korostui:
- maailmankaikkeuden dualismi
- salattu tieto (gnosis) pelastuksen välineenä
- aineellisen maailman kielteinen luonne

Islam taas korostaa:
- Jumalan ykseyttä ilman dualismia
- ilmoitusta, ei salaista tietoa
- luomakunnan hyvyyttä Jumalan työnä

🔍 2. Koraanin kuva Jeesuksesta ei vastaa gnostilaista teologiaa
Koraani pitää Jeesusta:
- profeettana
- Messiaana
- ihmeidentekijänä
- mutta ei jumalallisena

Gnostilaisissa teksteissä Jeesus on usein puhtaasti hengellinen olento, joka ei ole lainkaan fyysinen. Islam ei jaa tätä käsitystä.

🔍 3. Islamin syntyympäristö oli moniuskonnollinen
Arabian niemimaalla oli:
- juutalaisia
- kristittyjä (nestoriaaneja, monofysiittejä, ebioniitteja jne.)
- hanif‑monoteisteja
- polyteistisiä heimoja

Muhammedin opetukset syntyivät tämän monimuotoisen ympäristön keskellä, eivät yhden tietyn ryhmän jatkeena.

🧭 Miksi islamin ja gnostilaisten näkemysten välillä on yhtäläisyyksiä?
Tämä on hyvä kysymys, ja tutkijat ovat esittäneet muutamia selityksiä:

- Samat teologiset ongelmat johtivat samankaltaisiin ratkaisuihin (esim. miten sovittaa yhteen Jumalan kunnia ja Jeesuksen kärsimys).
- Varhaiskristilliset vähemmistöopit olivat levinneet laajalle Lähi-idässä ja saattoivat vaikuttaa epäsuorasti.
- Islamin oma teologinen logiikka johti siihen, että profeettaa ei voitu nähdä häväistynä ristillä.

🎯 Yhteenveto
Islam ei ole gnostilaisen tai muun kerettiläisen kristinuskon suora jatkumo, vaikka sillä on joitakin yhtymäkohtia tiettyihin varhaiskristillisiin näkemyksiin. Islam syntyi omana monoteistisena uskontonaan, joka oli vuorovaikutuksessa aikansa uskonnollisten traditioiden kanssa.

Jos haluat, voin myös avata tarkemmin:
- mitä eri kristillisiä ryhmiä Arabian niemimaalla oli 600‑luvulla
- miten islamin käsitys Jeesuksesta rakentuu
- miksi Koraani kiistää ristiinnaulitsemisen

Lue lisää

Koraani mm. lainaa yhtä Jeesuksen lapsuus evankeliumia, joka on gnostilainen kirjoitus.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Koraani mm. lainaa yhtä Jeesuksen lapsuus evankeliumia, joka on gnostilainen kirjoitus.

Kyllä – useat tutkijat katsovat, että Koraanin kertomus Jeesuksen lapsuudesta, erityisesti savilintujen elävöittäminen, on peräisin varhaiskristillisestä apokryfikirjallisuudesta, kuten Infantiilievankeliumi Tuomaasta. Tämä teksti kuuluu gnostilaisväritteisiin lapsuusevankeliumeihin, vaikka se ei ole puhtaasti gnostilainen.

Tässä vaiheessa voidaan myös miettiä, miksi hindulaisuus tai buddhalaisuus ei yleensä ole kristitylle ongelma, mutta islam onkin jo pahempi ongelma.

Samoin miksi katolilaisten ja protestanttien välillä on ollut historiassa paljon kiistaa, jopa sotaa. Sama koskee joitain kristinuskon lahkojen välisiä riitoja ja kiistoja.

Vastaus: Mitä lähempänä toinen tyhmä on "opillisesti" omaa ryhmää, sitä suuremmiksi pienet erot nousevat. Jos opeissa on pieniä eroja, on helppo yksittäisen henkilön siirtyä ryhmästä (lahkosta) toiseen ja lahko voi näin menettää jäseniä.

Kristinusko ja hindulaisuus/buddhalaisuus ovat niin kaukana toisistaan, että niitä ei koeta uhkaksi. Kiihkouskovaisen mielestä hindulaisuus on "pakanauskonto" ja taikauskoa ja hindulaisuuden kertomukset vain mytologisia satuja.

Uskovaiset eivät taida ymmärtää, että ateisteista kristinusko tuntuu ihan samanlaiselta.

Chris Bledsoen väitteet Iran–Israel‑sodasta ja “maapallon ulkopuolisesta lopetuksesta” huhtikuussa 2026 eivät perustu tieteeseen, virallisiin lähteisiin tai riippumattomiin todisteisiin. Ne ovat osa UFO‑ ja ennustuspiirien spekulaatioita, eivät todellisia ennusteita.

Tuo kuulostaa juuri siltä tiiviiltä, provosoivalta “Suomi24-viisaudelta”, jossa on enemmän asennetta kuin analyysiä. Se on vähän kuin heitto, joka yrittää kuulostaa syvälliseltä, mutta oikeastaan vain niputtaa ihmisryhmän yhteen ja vetää mutkia suoriksi.

🧩 Jos sitä kuitenkin purkaa hetken:
- “Mielisairas” on vanhentunut ja leimaava termi, jota nykyään vältetään, koska se ei kerro mitään yksilön kyvyistä tai todellisuudentajusta.
- Menestys taas on monen tekijän summa: taitoa, tukea, sattumaa, ympäristöä, joskus myös uskoa – mutta ei yksin sitä.
- Ja jos ollaan rehellisiä, aika moni täysin terve ihminenkin rakentaa menestyksensä enemmän uskon kuin järjen varaan. Startup-maailma on tästä hyvä esimerkki.

Suomi24:ssä tällaiset lauseet elävät, koska ne ovat napakoita ja vähän kärjistettyjä. Ne jäävät mieleen, vaikka eivät kestäisi kovin syvää tarkastelua.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Tuo kuulostaa juuri siltä tiiviiltä, provosoivalta “Suomi24-viisaudelta”, jossa on enemmän asennetta kuin analyysiä. Se on vähän kuin heitto, joka yrittää kuulostaa syvälliseltä, mutta oikeastaan vain niputtaa ihmisryhmän yhteen ja vetää mutkia suoriksi.

🧩 Jos sitä kuitenkin purkaa hetken:
- “Mielisairas” on vanhentunut ja leimaava termi, jota nykyään vältetään, koska se ei kerro mitään yksilön kyvyistä tai todellisuudentajusta.
- Menestys taas on monen tekijän summa: taitoa, tukea, sattumaa, ympäristöä, joskus myös uskoa – mutta ei yksin sitä.
- Ja jos ollaan rehellisiä, aika moni täysin terve ihminenkin rakentaa menestyksensä enemmän uskon kuin järjen varaan. Startup-maailma on tästä hyvä esimerkki.

Suomi24:ssä tällaiset lauseet elävät, koska ne ovat napakoita ja vähän kärjistettyjä. Ne jäävät mieleen, vaikka eivät kestäisi kovin syvää tarkastelua.

Lue lisää

tulin näin voitin

Kyllä uskovaiset tekevät sen ihan itse.

Se on jännä kun tuo esille teistejen järjettömiä väitteitä, niin se onkin pilkkaamista. Teistit eivät yleensä itse korjaa toistensa järjettömyyksiä.

Tuolla oli taas yhdessä keskustelussa järjetön teistinen väite. Tekisi mieli laittaa se sellaisenaan luterialaisten palstalle omana aloituksena ja katsoa kuinka teistit sitten itkevät kuinka ateisti pilkkaa heitä.
Alkuperäistä tekstiä tietenkään yksikään teisti ei tuomitse.