missä ihmiset vain vetävät itseään ja lähipiiriään pöntöstä alas.
Ihan vain siksi koska keskittyvät joltakin viemiseen tai tuhoamiseen ihan vain kateuden takia.
Rakkaus kehittää maailmaa. Viha ja katkeruus ei.
Ihan vain siksi koska keskittyvät joltakin viemiseen tai tuhoamiseen ihan vain kateuden takia.
Rakkaus kehittää maailmaa. Viha ja katkeruus ei.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siinä heitetään oma onni pöntöstä alas kun ajatellaan katkeralla tavalla.
Ihan varmasti se on juuri noin! Minulla on vuosikymmeniä kestänyt suhde takana ja uutta suhdetta en enää koskaan halua kenenkään kanssa! Jos suuri unelmani olisi toteutunut työhön liittyen, olisin nyt hyvin onnellinen!
Pettymykset opettaa
Toivottavasti. Minulle pettymykset parisuhteessani opetti sen, etten halua uutta suhdetta enää koskaan kenenkään kanssa ja näin päätin jo sillloin, kun laitoin eropaperit menemään! Enkä ole koskaan katunut tuota päätöstä! Kunpa minulta olisi kysytty edes se kysymys haluanko enää tutustua keneenkään ennen kuin projekti aloitettiin, niin olisitte kaikki ymmärtäneet sen, ettei projektia olisi koskaan kannattanut edea aloittaa! Todella ahdistaavaa, kun naiset eri työpaikoilla mainostivat miehiä ja minä olin siksi todella ahdistunut ollessani töissä kaikissa niissä vieraissa työpaikoissa! Minä olisin vain halunnut tehdä töitä, enkä kuulla mitään yhdestäkään miehestä!
Se kaikki oli sellaista pakkotuputtamista!
Mikään ei saanut heitä hiljenemään, vaikka moni näki sen etten voinut hyvin, koska olin ahdistunut ja siksi kiukkuinen. Minun mielipiteistä ei välitetty ollenkaan, koska muut luulivat tietävänsä paremmin kuin minä itse minkälaista elämää halusin elää!
Se kaikki oli ns. pelkkää pakkopullaa, jos niin voisi sanoa!
Minä en vihaa ketään, mutt olisiko jo aika lopettaa tämä tänne kirjoittelu.
Päästään sairaita ei voi parantaa, niiden pitää haluta sitä itse. Mutt ne eivät näe itse sitä, ajattelevat tekevänsä oikein, kun täällä kirjoittelevat muka "totuutta".
Katkeruus ja viha kuuluvat myös tuohon kategoriaan, ja kun se kestää vuosia, niin silloin asialle pitäisi jotain tehdä, kyllä se mielestäni menee sairauden puolelle.
Tekeminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi kun koko lähipiiri työntää enemmän ja enemmän katkeruuden puolelle.
Kohta ei ole enää mitään tehtävissä jos on edes pitkään aikaan ollut mitään tehtävissä.
Surullinen ihmiskohtalo, säälimättömien keskellä, ja luulee vielä heitä hyviksi vaikka koko menneisyys on täynnä pilkkaa.