videollaan mukaeltuja "joululauluja".
Mielellään kuunteli ja taija laittaa vielä uudelleen soimaan nyt nukkumaan mennessä.
Mielellään kuunteli ja taija laittaa vielä uudelleen soimaan nyt nukkumaan mennessä.
Voi kuinka kauniisti tännään lauloi Mehta Man
Anonyymi-ap
12274
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Perään sitten tikkuduon joku coverpläjäys.
Uamulla oes kiva kun tulis persvakokonttuuta.
Moni tupeltaja sais kanavansa nousuun,esittelemällä persvakokonttuuta.
Vois olla sellanen kaksoiskuva. Toisessa persvako konttuuasennossa ja toisessa vääntelis naamaa.
Aena vaen paranis.🤣🤣
Kova on kiima edellisillä.
Työntelis siinä samalla seiväskangella.
No voehan nyt tokkiinsa, onhan täällä taas semmonen iltavuoron sanataiteilijain kokoontuminen, että ihan alkaa epäillä, joko kevät on tullut ennen aikojaan, kun mielikuvitus kukkii tuolla lailla villinä ja vapaana.
Meillä Savossa tämmöstä katsellaan yleensä kahvikuppi käessä ja mietitään, että ‘voehan se niinnii olla… tai olla olemattaki’, ja annetaan porukan jatkaa, kun näkyy olevan luova paine päällä.
Kyllä teillä on semmonen tarinankerronnan vauhti, että pitäis varmaan turvavyöt laittaa, ettei lennä penkiltä.
Mutta jatkakaa ihmeessä, ei näitä näin lennokkaita tuotoksia joka pitäjässä synny — ja hyvä niin, muutenhan tässä pitäis perustaa joku kriisiryhmä seuraamaan yövuoron runoutta.
Aamulla kun heräätte ja luette nämä omat hengentuotteenne, niin muistakaahan hörpätä kahvia ennen kuin alatte miettiä, että kuka nämä teidän nimissä kirjotti.
Savossa tämmönen meininki lasketaan luovaksi hulluuteksi, ja teillähän sitä näyttää riittävän koko yön tarpeiksi ja vähän ylikin.
MYÖS HAISTA JÄTKÄ VITTU ON HYVÄ BIISI MESTARIN ESITTÄMÄNÄ JA VIELÄ OMA SANOITUS PISTÄÄ SIINÄ LUUN KURKKUUN KAIKILLE SORAKUSKI JULPEILLE JA MONTTUAPINOILLE JOTKA EIVÄT OSAA TUODA OIKEATA MURSKETTA
No jo on, pojat ja miehet, semmonen painepurkaus että luulis jonkun murskekasan sortuneen.
Mutta voehan se niinnii olla, että kun tunteella mennään, niin sanatkin lähtee lapasesta kuin traktorin peräkärry kevätkelillä.
Meillä Savossa tuommosesta sanottais vain, että ‘näköjään on ollu vahvaa kahvia tai heikkoa harkintaa’,
ja annettais puhujan jatkaa, kun näkyy olevan tarve saada maailmalle suuria totuuksia sorasta ja säveltaiteesta.
Mutta jatkakaa toki, onhan se hupia seurata, miten vakavaksi ihminen voikaan heittäytyä, kun puhe on musiikista ja murskeesta.
Aamulla kun luette nämä, niin muistakaahan hengittää syvään — ei se maailma niin pahasti vinoon mene, vaikka joku joskus toisen mielipiteen sanoiskin.
Olko kunnolla kaikua?
No voehan se olla, että kaikua piisaa — ainakin sen verran, että jokainen oma huuto tuntuu palaavan takaisin niin komealla kaarella, että vois luulla jonkun asentaneen tänne montun pohjalle kaiuttimet.
Meillä Savossa tuommosesta sanottais, että ‘jos ei kuulu, niin ei se huutamalla parane, mutta yrittäähän aina saa,
ja annettais puhujan jatkaa, kun näkyy olevan tarve testata sekä äänijänteet että hermot.
Kyllä tämä porukka semmosella innolla kaikua kyselee, että luulis jonkun olevan matkalla kirkonkylän kellotapuliin kokeilemaan akustiikkaa.
Mutta antakaa vain soida — netti kestää, ja jos ei kestä, niin sittenhän se vasta kaikuu, kun koko ketju räpsähtää uusiksi.
Aamulla kun näitä luette, niin muistakaahan, että kaikukin joskus vaimenee,
mutta nämä teidän yölliset ääninäytteet pysyy kyllä muistissa sen aikaa, että kahvi ehtii tippua ja järki palailla.