Uskoakko tieteellisiin tutkimuksiin vai saarnaajiin

se on hyvä että asiaa on tutkittu mitä ihmeellisempiä satuja tiede miehet keksivät sen kiehtovampaa on keskustella niistä kun aikaa ei saada järkevästi kulutettua on aina mukavampi jutella turhuuksista päivästä toiseen kunhan muistaa palata maan pinnalle välillä ja touhuta arki rutiineita kun elämä keskittyy suorittamiseen on taas mukava taas välillä palata viihteen pariin kunhan se ei vastaa todellisuutta niin kaikki on hyvin

Anonyymi00002 kirjoitti:

se on hyvä että asiaa on tutkittu mitä ihmeellisempiä satuja tiede miehet keksivät sen kiehtovampaa on keskustella niistä kun aikaa ei saada järkevästi kulutettua on aina mukavampi jutella turhuuksista päivästä toiseen kunhan muistaa palata maan pinnalle välillä ja touhuta arki rutiineita kun elämä keskittyy suorittamiseen on taas mukava taas välillä palata viihteen pariin kunhan se ei vastaa todellisuutta niin kaikki on hyvin

Lue lisää

Laitetaas tähän lisää näitä uskonnollisia tieteeseen perustuvia selityksiä:
Historiallinen ja tieteellinen tutkimus eivät tue joulukuun 25. päivää Jeesuksen todellisena syntymäpäivänä. Joulun ajankohta vakiintui vasta 300-luvulla, jolloin kristillinen juhla sijoitettiin talvipäivänseisauksen ja roomalaisten pakanallisten juhlien (kuten Sol Invictus ja Saturnalia) päälle. Nykyisen tutkimuksen mukaan Jeesuksen syntymän todennäköisin ajankohta ja vuosi ovat seuraavat:
Todennäköinen vuodenaika on kevät tai syksy. Vaikka tarkkaa päivämäärää ei tiedetä, useat seikat viittaavat siihen, ettei syntymä tapahtunut talvella:
Paimenet kedolla: Raamatun kertomuksessa paimenet olivat yöllä ulkona laumojensa kanssa. Juudean vuoristossa yöt ovat joulukuussa liian kylmiä ja sateisia tällaiseen, joten lampaita pidettiin ulkona yleensä maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana. Tutkijat ovat yrittäneet selittää "Betlehemin tähteä" harvinaisilla planeettojen kohtaamisilla. Esimerkiksi Jupiterin ja Venuksen erittäin kirkas kohtaaminen tapahtui kesäkuussa vuonna 2 eaa.. Toinen merkittävä planeettojen ryhmittymä näkyi huhtikuussa vuonna 6 eaa.. Jotkut historioitsijat arvelevat syntymän ajoittuneen juutalaiseen lehtimajajuhlaan, jota vietetään syys-lokakuussa. Ajanlaskumme (vuosi 0/1) perustuu 500-luvulla tehtyyn laskuvirheeseen. Historialliset faktat viittaavat varhaisempaan ajankohtaan:
Herodes Suuri: Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus syntyi kuningas Herodeksen hallitusaikana. Historiankirjoituksen mukaan Herodes kuoli vuonna 4 eaa., joten Jeesuksen on täytynyt syntyä ennen tätä, todennäköisesti vuosien 7–4 eaa. välillä. Tieteellisesti uskottavin arvio Jeesuksen syntymälle on kevät tai syksy vuosina 7–4 eaa.. Joulukuun 25. päivä valikoitui juhlapäiväksi myöhemmin symbolisista ja poliittisista syistä, ei historiallisen tarkkuuden vuoksi. Betlehemin tähti ei todennäköisesti ollut yksittäinen tähti, vaan harvinainen tähtitieteellinen ilmiö, jota muinaiset astrologit eli "itämaan tietäjät" tulkitsivat. Tieteellisessä tutkimuksessa on kolme pääasiallista selitystä: Tämä on suosituin tieteellinen selitys. Kun kaksi kirkasta planeettaa näyttää maasta katsottuna olevan hyvin lähellä toisiaan, ne voivat muodostaa taivaalle poikkeuksellisen kirkkaan valopisteen. Jupiter ja Saturnus (7 eaa.): Nämä planeetat kohtasivat peräti kolmesti saman vuoden aikana (touko-, syys- ja joulukuussa) Kalojen tähdistössä.
Merkitys: Muinaisessa Mesopotamiassa Jupiter symboloi kuninkaallisuutta ja Saturnus Israelin kansan suojelijaa. Kalojen tähdistö taas liitettiin juutalaisiin. Tämä yhdistelmä olisi ollut tietäjille selvä merkki "juutalaisten kuninkaan" syntymästä. Jupiter ja Venus (2 eaa.): Kesäkuussa vuonna 2 eaa. nämä kaksi kirkkaimmasta planeetasta sivuuttivat toisensa niin läheltä, että ne saattoivat näyttää yhdeltä häikäisevän kirkkaalta tähdeltä. Komeetat näyttävät "seisovan" tietyn paikan yllä pitkiä aikoja, mikä sopisi Raamatun kuvaukseen tähdestä, joka johdatti tietäjiä. Kiinalaiset tähtitieteilijät kirjasivat ylös kirkkaan "pyrstötähden" vuonna 5 eaa.. Raamatun maininta tähden pysähtymisestä Betlehemin ylle voi liittyä planeettojen retrogradiseen liikkeeseen. Kun maa ohittaa radallaan hitaamman ulkoplaneetan (kuten Jupiterin), planeetta näyttää maasta katsottuna hidastavan, pysähtyvän ja kääntyvän takaisin. Tämä optinen harha olisi voinut saada tietäjät uskomaan, että tähti oli saavuttanut määränpäänsä.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Laitetaas tähän lisää näitä uskonnollisia tieteeseen perustuvia selityksiä:
Historiallinen ja tieteellinen tutkimus eivät tue joulukuun 25. päivää Jeesuksen todellisena syntymäpäivänä. Joulun ajankohta vakiintui vasta 300-luvulla, jolloin kristillinen juhla sijoitettiin talvipäivänseisauksen ja roomalaisten pakanallisten juhlien (kuten Sol Invictus ja Saturnalia) päälle. Nykyisen tutkimuksen mukaan Jeesuksen syntymän todennäköisin ajankohta ja vuosi ovat seuraavat:
Todennäköinen vuodenaika on kevät tai syksy. Vaikka tarkkaa päivämäärää ei tiedetä, useat seikat viittaavat siihen, ettei syntymä tapahtunut talvella:
Paimenet kedolla: Raamatun kertomuksessa paimenet olivat yöllä ulkona laumojensa kanssa. Juudean vuoristossa yöt ovat joulukuussa liian kylmiä ja sateisia tällaiseen, joten lampaita pidettiin ulkona yleensä maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana. Tutkijat ovat yrittäneet selittää "Betlehemin tähteä" harvinaisilla planeettojen kohtaamisilla. Esimerkiksi Jupiterin ja Venuksen erittäin kirkas kohtaaminen tapahtui kesäkuussa vuonna 2 eaa.. Toinen merkittävä planeettojen ryhmittymä näkyi huhtikuussa vuonna 6 eaa.. Jotkut historioitsijat arvelevat syntymän ajoittuneen juutalaiseen lehtimajajuhlaan, jota vietetään syys-lokakuussa. Ajanlaskumme (vuosi 0/1) perustuu 500-luvulla tehtyyn laskuvirheeseen. Historialliset faktat viittaavat varhaisempaan ajankohtaan:
Herodes Suuri: Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus syntyi kuningas Herodeksen hallitusaikana. Historiankirjoituksen mukaan Herodes kuoli vuonna 4 eaa., joten Jeesuksen on täytynyt syntyä ennen tätä, todennäköisesti vuosien 7–4 eaa. välillä. Tieteellisesti uskottavin arvio Jeesuksen syntymälle on kevät tai syksy vuosina 7–4 eaa.. Joulukuun 25. päivä valikoitui juhlapäiväksi myöhemmin symbolisista ja poliittisista syistä, ei historiallisen tarkkuuden vuoksi. Betlehemin tähti ei todennäköisesti ollut yksittäinen tähti, vaan harvinainen tähtitieteellinen ilmiö, jota muinaiset astrologit eli "itämaan tietäjät" tulkitsivat. Tieteellisessä tutkimuksessa on kolme pääasiallista selitystä: Tämä on suosituin tieteellinen selitys. Kun kaksi kirkasta planeettaa näyttää maasta katsottuna olevan hyvin lähellä toisiaan, ne voivat muodostaa taivaalle poikkeuksellisen kirkkaan valopisteen. Jupiter ja Saturnus (7 eaa.): Nämä planeetat kohtasivat peräti kolmesti saman vuoden aikana (touko-, syys- ja joulukuussa) Kalojen tähdistössä.
Merkitys: Muinaisessa Mesopotamiassa Jupiter symboloi kuninkaallisuutta ja Saturnus Israelin kansan suojelijaa. Kalojen tähdistö taas liitettiin juutalaisiin. Tämä yhdistelmä olisi ollut tietäjille selvä merkki "juutalaisten kuninkaan" syntymästä. Jupiter ja Venus (2 eaa.): Kesäkuussa vuonna 2 eaa. nämä kaksi kirkkaimmasta planeetasta sivuuttivat toisensa niin läheltä, että ne saattoivat näyttää yhdeltä häikäisevän kirkkaalta tähdeltä. Komeetat näyttävät "seisovan" tietyn paikan yllä pitkiä aikoja, mikä sopisi Raamatun kuvaukseen tähdestä, joka johdatti tietäjiä. Kiinalaiset tähtitieteilijät kirjasivat ylös kirkkaan "pyrstötähden" vuonna 5 eaa.. Raamatun maininta tähden pysähtymisestä Betlehemin ylle voi liittyä planeettojen retrogradiseen liikkeeseen. Kun maa ohittaa radallaan hitaamman ulkoplaneetan (kuten Jupiterin), planeetta näyttää maasta katsottuna hidastavan, pysähtyvän ja kääntyvän takaisin. Tämä optinen harha olisi voinut saada tietäjät uskomaan, että tähti oli saavuttanut määränpäänsä.

Lue lisää

Seuraavaksi sielun kuolemattomuudesta sekä kummituksista

Saarnamiehet jauhaa koko ajan sielun kuolemattomuudesta, joten tässä tieteen vastauksia:
"kuolematon sielu" ei esiinny Raamatussa. Käsitys on peräisin muualta, ja sen juuret sekä tieteellinen näyttö jakautuvat seuraavasti:
Sielun kuolemattomuuden alkuperä
Kreikkalainen filosofia: Oppi sielun kuolemattomuudesta on ensisijaisesti peräisin antiikin Kreikan filosofiasta, erityisesti Platonilta. Platon opetti, että sielu on vangittuna ruumiiseen ja vapautuu kuolemassa jatkaakseen ikuista olemassaoloaan.
Raamatussa sana "sielu" (hepreaksi nefesh, kreikaksi psykhe) tarkoittaa useimmiten koko elävää olentoa, elämää tai ihmisen sisäistä olemusta, ei ruumiista irrallista kuolematonta osaa. Raamattu opettaa, että vain Jumala on kuolematon (1. Tim. 6:16).
Ihmisen toivo kuoleman jälkeen perustuu Raamatussa yleensä ylösnousemukseen, ei sielun luonnolliseen kuolemattomuuteen.
Kreikkalainen ajattelu alkoi sulautua kristilliseen teologiaan hellenismin myötä ensimmäisinä vuosisatoina, jolloin kirkkoisät alkoivat tulkita Raamatun tekstejä Platonisten lasien läpi. Enkelit ja sielut: Näistä ei ole olemassa mitään konkreettista, tieteellisesti todennettua näyttöä. Ne kuuluvat uskon ja metafysiikan piiriin, joita luonnontiede ei voi mitata.
Kummitukset: Kummituskokemuksia on tutkittu paljon, mutta mitään todisteita yliluonnollisista hengistä ei ole löytynyt. Ihmiset kokevat aitoja havaintoja, mutta ne selittyvät yleensä psykologisilla tekijöillä, kuten surulla, stressillä, univajeella tai aistiharhoilla.
Ympäristötekijät: Monia "kummitteluja" on pystytty selittämään esimerkiksi homeella, infraäänillä tai magneettikenttien vaihteluilla, jotka vaikuttavat aivojen sähköiseen toimintaan. Lyhyesti sanottuna: ajatus kuolemattomasta sielusta on filosofinen lisäys, jota Raamatun alkutekstit eivät tue, eikä tiede ole löytänyt merkkejä aineettomista vaeltajista.
Jotta ylösnousemusta odottava ihminen "säilyisi" jossain ennen viimeistä tuomiota, teologit lainasivat kreikkalaisilta ajatuksen sielusta, joka odottaa jossain päin varastossa.
Tämä on kuitenkin kompromissi. Alkuperäinen raamatullinen vastaus tähän "katkoon" on usein vertaus unesta. Kuollut ei tiedä ajankulusta mitään, vaan seuraava tietoinen hetki on herääminen ylösnousemuksessa. lman todisteita nämä pysyvät puhtaasti uskon ja filosofian asioina, joita ei voi ratkaista laboratoriotestillä. Juutalaiset eivät usko, että Jeesus oli luvattu Messias. Siksi he eivät odota hänen "paluutaan", koska hänellä ei ollut heidän silmissään Messiaan roolia alun perinkään.
Messiaan odotus: Juutalaiset odottavat kyllä Messiasta (hepreaksi Mashiah), mutta heille hän on ensimmäistä kertaa saapuva ihmishahmoinen kuningas tai johtaja. Hänen odotetaan tuovan maailmanrauhan, kokoavan juutalaiset Israeliin ja rakentavan Jerusalemin temppelin uudelleen.
Jeesuksen rooli: Juutalaisuudessa Jeesusta pidetään joko historiallisena hahmona, tavallisena juutalaisena opettajana tai joissain piireissä harhaoppisena, muttei Jumalan poikana tai pelastajana.
Poikkeus: On olemassa pieni ryhmä nimeltä messiaaniset juutalaiset, jotka uskovat Jeesukseen. Heitä on kuitenkin Israelin väestöstä vain murto-osa, ja valtavirran juutalaisuus ei pidä heitä juutalaisen uskon harjoittajina.
Kristityt siis odottavat Jeesuksen toista tulemista, kun taas juutalaiset odottavat Messiaan ensimmäistä saapumista. Tässä on se "kynnyskysymys", jonka vuoksi juutalaisuus ja kristinusko eriytyivät. Juutalaisuudessa Messias (voideltu) ei ole puoliksi ihminen ja puoliksi Jumala, vaan täysin inhimillinen, poikkeuksellinen johtaja.
Juutalaisten mukaan Jeesus ei täyttänyt seuraavia konkreettisia ehtoja: Profeetallisten kirjoitusten mukaan Messiaan tulo lopettaa kaikki sodat.
Odotus: "Miekasta taotaan vantaita" eikä kukaan enää opettele sotimaan.
Todellisuus: Jeesuksen aikana ja sen jälkeen sotiminen on vain jatkunut. Juutalaiset sanovatkin: "Katsokaa ulos ikkunasta – näettekö rauhaa? Jos ette, Messias ei ole vielä tullut." Messiaan tehtävä on poliittinen ja kansallinen.
Odotus: Messias kokoaa kaikki juutalaiset takaisin Israeliin ja rakentaa Jerusalemin kolmannen temppelin.
Todellisuus: Jeesuksen elinaikana juutalaiset olivat Rooman vallan alla, ja pian hänen kuolemansa jälkeen (v. 70) Jerusalemin toinen temppeli jopa tuhottiin ja kansa karkotettiin.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Seuraavaksi sielun kuolemattomuudesta sekä kummituksista

Saarnamiehet jauhaa koko ajan sielun kuolemattomuudesta, joten tässä tieteen vastauksia:
"kuolematon sielu" ei esiinny Raamatussa. Käsitys on peräisin muualta, ja sen juuret sekä tieteellinen näyttö jakautuvat seuraavasti:
Sielun kuolemattomuuden alkuperä
Kreikkalainen filosofia: Oppi sielun kuolemattomuudesta on ensisijaisesti peräisin antiikin Kreikan filosofiasta, erityisesti Platonilta. Platon opetti, että sielu on vangittuna ruumiiseen ja vapautuu kuolemassa jatkaakseen ikuista olemassaoloaan.
Raamatussa sana "sielu" (hepreaksi nefesh, kreikaksi psykhe) tarkoittaa useimmiten koko elävää olentoa, elämää tai ihmisen sisäistä olemusta, ei ruumiista irrallista kuolematonta osaa. Raamattu opettaa, että vain Jumala on kuolematon (1. Tim. 6:16).
Ihmisen toivo kuoleman jälkeen perustuu Raamatussa yleensä ylösnousemukseen, ei sielun luonnolliseen kuolemattomuuteen.
Kreikkalainen ajattelu alkoi sulautua kristilliseen teologiaan hellenismin myötä ensimmäisinä vuosisatoina, jolloin kirkkoisät alkoivat tulkita Raamatun tekstejä Platonisten lasien läpi. Enkelit ja sielut: Näistä ei ole olemassa mitään konkreettista, tieteellisesti todennettua näyttöä. Ne kuuluvat uskon ja metafysiikan piiriin, joita luonnontiede ei voi mitata.
Kummitukset: Kummituskokemuksia on tutkittu paljon, mutta mitään todisteita yliluonnollisista hengistä ei ole löytynyt. Ihmiset kokevat aitoja havaintoja, mutta ne selittyvät yleensä psykologisilla tekijöillä, kuten surulla, stressillä, univajeella tai aistiharhoilla.
Ympäristötekijät: Monia "kummitteluja" on pystytty selittämään esimerkiksi homeella, infraäänillä tai magneettikenttien vaihteluilla, jotka vaikuttavat aivojen sähköiseen toimintaan. Lyhyesti sanottuna: ajatus kuolemattomasta sielusta on filosofinen lisäys, jota Raamatun alkutekstit eivät tue, eikä tiede ole löytänyt merkkejä aineettomista vaeltajista.
Jotta ylösnousemusta odottava ihminen "säilyisi" jossain ennen viimeistä tuomiota, teologit lainasivat kreikkalaisilta ajatuksen sielusta, joka odottaa jossain päin varastossa.
Tämä on kuitenkin kompromissi. Alkuperäinen raamatullinen vastaus tähän "katkoon" on usein vertaus unesta. Kuollut ei tiedä ajankulusta mitään, vaan seuraava tietoinen hetki on herääminen ylösnousemuksessa. lman todisteita nämä pysyvät puhtaasti uskon ja filosofian asioina, joita ei voi ratkaista laboratoriotestillä. Juutalaiset eivät usko, että Jeesus oli luvattu Messias. Siksi he eivät odota hänen "paluutaan", koska hänellä ei ollut heidän silmissään Messiaan roolia alun perinkään.
Messiaan odotus: Juutalaiset odottavat kyllä Messiasta (hepreaksi Mashiah), mutta heille hän on ensimmäistä kertaa saapuva ihmishahmoinen kuningas tai johtaja. Hänen odotetaan tuovan maailmanrauhan, kokoavan juutalaiset Israeliin ja rakentavan Jerusalemin temppelin uudelleen.
Jeesuksen rooli: Juutalaisuudessa Jeesusta pidetään joko historiallisena hahmona, tavallisena juutalaisena opettajana tai joissain piireissä harhaoppisena, muttei Jumalan poikana tai pelastajana.
Poikkeus: On olemassa pieni ryhmä nimeltä messiaaniset juutalaiset, jotka uskovat Jeesukseen. Heitä on kuitenkin Israelin väestöstä vain murto-osa, ja valtavirran juutalaisuus ei pidä heitä juutalaisen uskon harjoittajina.
Kristityt siis odottavat Jeesuksen toista tulemista, kun taas juutalaiset odottavat Messiaan ensimmäistä saapumista. Tässä on se "kynnyskysymys", jonka vuoksi juutalaisuus ja kristinusko eriytyivät. Juutalaisuudessa Messias (voideltu) ei ole puoliksi ihminen ja puoliksi Jumala, vaan täysin inhimillinen, poikkeuksellinen johtaja.
Juutalaisten mukaan Jeesus ei täyttänyt seuraavia konkreettisia ehtoja: Profeetallisten kirjoitusten mukaan Messiaan tulo lopettaa kaikki sodat.
Odotus: "Miekasta taotaan vantaita" eikä kukaan enää opettele sotimaan.
Todellisuus: Jeesuksen aikana ja sen jälkeen sotiminen on vain jatkunut. Juutalaiset sanovatkin: "Katsokaa ulos ikkunasta – näettekö rauhaa? Jos ette, Messias ei ole vielä tullut." Messiaan tehtävä on poliittinen ja kansallinen.
Odotus: Messias kokoaa kaikki juutalaiset takaisin Israeliin ja rakentaa Jerusalemin kolmannen temppelin.
Todellisuus: Jeesuksen elinaikana juutalaiset olivat Rooman vallan alla, ja pian hänen kuolemansa jälkeen (v. 70) Jerusalemin toinen temppeli jopa tuhottiin ja kansa karkotettiin.

Lue lisää

Odotus: Messiaan täytyy olla kuningas Daavidin suora jälkeläinen isän puolelta.
Ristiriita: Kristinusko korostaa neitseellistä syntymää (Pyhä Henki siitti Jeesuksen). Juutalaisen lain mukaan sukupuu kulkee isän biologisessa linjassa, joten jos Joosef ei ollut biologinen isä, Jeesus ei voinut periä Daavidin kuninkuutta laillisesti.
Odotus: Messias vahvistaa juutalaisen lain (Tooran) noudattamista, ei kumoa sitä.
Todellisuus: Jeesus haastoi monia säädöksiä (kuten sapattisääntöjä), ja myöhemmin kristinusko hylkäsi juutalaiset lait lähes kokonaan (esim. ympärileikkaus ja ruokailusäännöt).
Kristinusko siirsi Messiaan tehtävät hengelliselle tasolle (syntien anteeksianto, taivaspaikka) ja lupasi, että konkreettiset asiat tapahtuvat vasta "toisessa tulemisessa". Juutalaisille tämä ei riitä: Messiaan on onnistuttava tehtävässään kerralla ja tässä maailmassa. Miksi juutalaiset eivät usko "toiseen tulemiseen"?
Kristinusko selittää Jeesuksen keskeneräiset työt (kuten maailmanrauhan puutteen) sillä, että hän tulee takaisin viimeistelemään ne.
Juutalainen logiikka: Tätä pidetään "selityksen makuna". Raamatussa ei ole yhtään kohtaa, jossa sanottaisiin Messiaan tulevan kahdesti, epäonnistuvan tai kuolevan välissä ja palaavan sitten tuhansien vuosien päästä. Juutalaisille Messiaan on oltava voittaja alusta loppuun.
Tämä selittää sen, miksi nämä kaksi uskontoa ovat kulkeneet omia polkujaan jo 2000 vuotta. Toinen odottaa paluuta, toinen alkuperäistä saapumista. Miksi kristinusko sitten lähti niin vahvasti levittämään juuri tätä kreikkalaisvaikutteista sieluoppia? Kristinusko ei levittänyt sieluoppia vain hengellisistä syistä, vaan siksi, että se oli välttämätöntä uskonnon leviämiselle Rooman valtakunnassa.
Tässä on kolme pääsyytä siihen, miksi sielun kuolemattomuus voitti ylösnousemuksen:
1. Markkinointi pakanakansoille (Hellenismi)
Kun kristinusko alkoi levitä Israelin ulkopuolelle kreikkalais-roomalaiseen maailmaan, se kohtasi ihmisiä, jotka olivat kasvaneet Platonin ja muiden filosofien oppien parissa.
Kreikkalaisille ajatus mätänevän ruumiin nousemisesta ylös haudasta oli vastenmielinen ja barbaarinen (kuten näkyy Apostolien teoissa 17:32, missä ateenalaiset nauravat Paavalille). Sieluoppi sen sijaan oli heille tuttua ja "hienostunutta". Jotta kristinusko sai jalansijaa sivistyneistön keskuudessa, teologien oli muokattava sanomaa sellaiseksi, että se sopi kreikkalaiseen ajatteluun. Sielun kuolemattomuus oli se "silta", jolla uskonto myytiin Eurooppaan.
Kirkon valta ja kontrolli
Käsitys sielusta, joka joutuu kuoleman jälkeen heti joko taivaaseen tai helvettiin, oli kirkolle valtava valtapoliittinen työkalu.
Välitön rangaistus/palkinto: Jos ihminen vain "nukkuu" kuoleman jälkeen odottaen kaukista ylösnousemusta, kirkon pelotevaikutus heikkenee.
Kiirastuli ja anekauppa: Myöhemmin keskiajalla oppi kuolemattomasta sielusta mahdollisti ajatuksen kiirastulesta. Kirkko pystyi keräämään rahaa (anekauppa) lupaamalla lyhentää sielun kärsimystä. Jos sielu ei olisi kuolematon, tätä bisnestä ei olisi voinut luoda.
Teologinen "reikä" piti paikata
Kuten aiemmin todettiin, varhaiset kristityt odottivat Jeesuksen palaavan heti. Kun vuosisadat kuluivat eikä Jeesusta näkynyt, syntyi ongelma: Missä kuolleet kristityt ovat nyt? Pelkkä "nukkuminen" alkoi tuntua liian passiiviselta ja lohduttomalta odottelulta.
Lainaamalla kreikkalainen sieluoppi saatiin selitys: "He ovat jo nyt Jeesuksen luona taivaassa!" Tämä antoi välitöntä lohtua sureville ja teki uskonnosta emotionaalisesti vahvemman.
Kristinusko teki "lehmänkaupat": se hylkäsi alkuperäisen juutalaisen käsityksen ihmisestä kokonaisuutena ja otti tilalle kreikkalaisen sielun, koska se teki uskonnosta helpommin lähestyttävän, pelottavamman ja tuottoisamman.
Tämä selittää myös sen, miksi nykyäänkin suurin osa kristityistä puhuu "taivaaseen pääsystä" heti kuoleman jälkeen, vaikka heidän omat uskontunnustuksensa puhuvat yhä "ruumiin ylösnousemuksesta" vasta aikojen lopulla.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Odotus: Messiaan täytyy olla kuningas Daavidin suora jälkeläinen isän puolelta.
Ristiriita: Kristinusko korostaa neitseellistä syntymää (Pyhä Henki siitti Jeesuksen). Juutalaisen lain mukaan sukupuu kulkee isän biologisessa linjassa, joten jos Joosef ei ollut biologinen isä, Jeesus ei voinut periä Daavidin kuninkuutta laillisesti.
Odotus: Messias vahvistaa juutalaisen lain (Tooran) noudattamista, ei kumoa sitä.
Todellisuus: Jeesus haastoi monia säädöksiä (kuten sapattisääntöjä), ja myöhemmin kristinusko hylkäsi juutalaiset lait lähes kokonaan (esim. ympärileikkaus ja ruokailusäännöt).
Kristinusko siirsi Messiaan tehtävät hengelliselle tasolle (syntien anteeksianto, taivaspaikka) ja lupasi, että konkreettiset asiat tapahtuvat vasta "toisessa tulemisessa". Juutalaisille tämä ei riitä: Messiaan on onnistuttava tehtävässään kerralla ja tässä maailmassa. Miksi juutalaiset eivät usko "toiseen tulemiseen"?
Kristinusko selittää Jeesuksen keskeneräiset työt (kuten maailmanrauhan puutteen) sillä, että hän tulee takaisin viimeistelemään ne.
Juutalainen logiikka: Tätä pidetään "selityksen makuna". Raamatussa ei ole yhtään kohtaa, jossa sanottaisiin Messiaan tulevan kahdesti, epäonnistuvan tai kuolevan välissä ja palaavan sitten tuhansien vuosien päästä. Juutalaisille Messiaan on oltava voittaja alusta loppuun.
Tämä selittää sen, miksi nämä kaksi uskontoa ovat kulkeneet omia polkujaan jo 2000 vuotta. Toinen odottaa paluuta, toinen alkuperäistä saapumista. Miksi kristinusko sitten lähti niin vahvasti levittämään juuri tätä kreikkalaisvaikutteista sieluoppia? Kristinusko ei levittänyt sieluoppia vain hengellisistä syistä, vaan siksi, että se oli välttämätöntä uskonnon leviämiselle Rooman valtakunnassa.
Tässä on kolme pääsyytä siihen, miksi sielun kuolemattomuus voitti ylösnousemuksen:
1. Markkinointi pakanakansoille (Hellenismi)
Kun kristinusko alkoi levitä Israelin ulkopuolelle kreikkalais-roomalaiseen maailmaan, se kohtasi ihmisiä, jotka olivat kasvaneet Platonin ja muiden filosofien oppien parissa.
Kreikkalaisille ajatus mätänevän ruumiin nousemisesta ylös haudasta oli vastenmielinen ja barbaarinen (kuten näkyy Apostolien teoissa 17:32, missä ateenalaiset nauravat Paavalille). Sieluoppi sen sijaan oli heille tuttua ja "hienostunutta". Jotta kristinusko sai jalansijaa sivistyneistön keskuudessa, teologien oli muokattava sanomaa sellaiseksi, että se sopi kreikkalaiseen ajatteluun. Sielun kuolemattomuus oli se "silta", jolla uskonto myytiin Eurooppaan.
Kirkon valta ja kontrolli
Käsitys sielusta, joka joutuu kuoleman jälkeen heti joko taivaaseen tai helvettiin, oli kirkolle valtava valtapoliittinen työkalu.
Välitön rangaistus/palkinto: Jos ihminen vain "nukkuu" kuoleman jälkeen odottaen kaukista ylösnousemusta, kirkon pelotevaikutus heikkenee.
Kiirastuli ja anekauppa: Myöhemmin keskiajalla oppi kuolemattomasta sielusta mahdollisti ajatuksen kiirastulesta. Kirkko pystyi keräämään rahaa (anekauppa) lupaamalla lyhentää sielun kärsimystä. Jos sielu ei olisi kuolematon, tätä bisnestä ei olisi voinut luoda.
Teologinen "reikä" piti paikata
Kuten aiemmin todettiin, varhaiset kristityt odottivat Jeesuksen palaavan heti. Kun vuosisadat kuluivat eikä Jeesusta näkynyt, syntyi ongelma: Missä kuolleet kristityt ovat nyt? Pelkkä "nukkuminen" alkoi tuntua liian passiiviselta ja lohduttomalta odottelulta.
Lainaamalla kreikkalainen sieluoppi saatiin selitys: "He ovat jo nyt Jeesuksen luona taivaassa!" Tämä antoi välitöntä lohtua sureville ja teki uskonnosta emotionaalisesti vahvemman.
Kristinusko teki "lehmänkaupat": se hylkäsi alkuperäisen juutalaisen käsityksen ihmisestä kokonaisuutena ja otti tilalle kreikkalaisen sielun, koska se teki uskonnosta helpommin lähestyttävän, pelottavamman ja tuottoisamman.
Tämä selittää myös sen, miksi nykyäänkin suurin osa kristityistä puhuu "taivaaseen pääsystä" heti kuoleman jälkeen, vaikka heidän omat uskontunnustuksensa puhuvat yhä "ruumiin ylösnousemuksesta" vasta aikojen lopulla.

Lue lisää

Seuraavassa tieteellisissä tutkimuksissa paneudumme Nooan arkkiin ja vedenpaisumus tarinoihin, koska seura saarnoissa et kuule mitään uutta, vaan aina sitä vanhaa.

Tieteellinen konsensus on, ettei Raamatun kuvaamaa maailmanlaajuista vedenpaisumusta ole tapahtunut. Geologiset ja biologiset todisteet eivät tue ajatusta, että koko maapallo olisi peittynyt veteen muutama tuhat vuotta sitten tai että kaikki eläinlajit olisivat peräisin yhdestä arkista. Vedenpaisumuksesta kerrotaan kuitenkin lukuisissa muissa uskonnollisissa ja mytologisissa lähteissä ympäri maailmaa. Monet tutkijat uskovatkin, että kertomukset voivat perustua historiallisiin, alueellisiin suurtulviin. Geologia: Maapallon kerrostumista ei löydy yhtenäistä, koko planeetan kattavaa tulvakerrosta, joka ajoittuisi ihmiskunnan historiaan. Arkeologia: Nooan arkkia on väitetty löydetyksi useaan otteeseen (esim. Ararat-vuorelta tai Durupinarista), mutta nämä löydöt on tieteellisesti todettu luonnonmuodostelmiksi tai muiksi kohteiksi. Arkin etsintä luokitellaankin nykyään yleensä näennäisarkeologiaksi. Mustanmeren tulvateoria: Yksi tunnetuimmista tieteellisistä teorioista esittää, että noin 7 500 vuotta sitten Välimeren vesi mursi tiensä Bosporinsalmen läpi, jolloin Mustanmeren pinta nousi rajusti ja peitti alleen laajoja asuttuja alueita. Tämä on voinut synnyttää suullisen perinteen suurtulvasta. Vedenpaisumusmyytti on yksi maailman yleisimmistä tarinoista, ja se esiintyy sadoissa eri kulttuureissa. Mesopotamia: Tunnetuin ja vanhin vastine on peräisin sumerilaisista ja babylonialaisista teksteistä, kuten Gilgameš-eepoksesta. Siinä sankari Utnapištim (tai Ziusudra) rakentaa aluksen jumalten lähettämää tulvaa vastaan. Islam: Koraani sisältää kertomuksen Nuhista (Nooa), joka rakentaa aluksen ja pelastaa perheensä sekä eläimiä.
Intialainen mytologia: Hindulaisuuden mukaan Manu-niminen mies rakentaa aluksen ja pelastuu tulvasta kalan (Vishnun inkarnaatio) opastamana. Kreikkalainen mytologia: Deukalion ja Pyrrha rakentavat arkun ja pelastuvat Zeuksen lähettämästä tulvasta, joka tuhoaa pronssikauden ihmiset. On totta, että kertomusten paisuttelu ja "värittäminen" on tyypillistä suulliselle perinteelle. Tieteellisestä ja käytännön näkökulmasta eläinten kerääminen arkkiin onkin yksi tarinan epäuskottavimmista kohdista.
Jos mietitään arkijärkeä ja käytännön rajoitteita:

Anonyymi00006 kirjoitti:

Seuraavassa tieteellisissä tutkimuksissa paneudumme Nooan arkkiin ja vedenpaisumus tarinoihin, koska seura saarnoissa et kuule mitään uutta, vaan aina sitä vanhaa.

Tieteellinen konsensus on, ettei Raamatun kuvaamaa maailmanlaajuista vedenpaisumusta ole tapahtunut. Geologiset ja biologiset todisteet eivät tue ajatusta, että koko maapallo olisi peittynyt veteen muutama tuhat vuotta sitten tai että kaikki eläinlajit olisivat peräisin yhdestä arkista. Vedenpaisumuksesta kerrotaan kuitenkin lukuisissa muissa uskonnollisissa ja mytologisissa lähteissä ympäri maailmaa. Monet tutkijat uskovatkin, että kertomukset voivat perustua historiallisiin, alueellisiin suurtulviin. Geologia: Maapallon kerrostumista ei löydy yhtenäistä, koko planeetan kattavaa tulvakerrosta, joka ajoittuisi ihmiskunnan historiaan. Arkeologia: Nooan arkkia on väitetty löydetyksi useaan otteeseen (esim. Ararat-vuorelta tai Durupinarista), mutta nämä löydöt on tieteellisesti todettu luonnonmuodostelmiksi tai muiksi kohteiksi. Arkin etsintä luokitellaankin nykyään yleensä näennäisarkeologiaksi. Mustanmeren tulvateoria: Yksi tunnetuimmista tieteellisistä teorioista esittää, että noin 7 500 vuotta sitten Välimeren vesi mursi tiensä Bosporinsalmen läpi, jolloin Mustanmeren pinta nousi rajusti ja peitti alleen laajoja asuttuja alueita. Tämä on voinut synnyttää suullisen perinteen suurtulvasta. Vedenpaisumusmyytti on yksi maailman yleisimmistä tarinoista, ja se esiintyy sadoissa eri kulttuureissa. Mesopotamia: Tunnetuin ja vanhin vastine on peräisin sumerilaisista ja babylonialaisista teksteistä, kuten Gilgameš-eepoksesta. Siinä sankari Utnapištim (tai Ziusudra) rakentaa aluksen jumalten lähettämää tulvaa vastaan. Islam: Koraani sisältää kertomuksen Nuhista (Nooa), joka rakentaa aluksen ja pelastaa perheensä sekä eläimiä.
Intialainen mytologia: Hindulaisuuden mukaan Manu-niminen mies rakentaa aluksen ja pelastuu tulvasta kalan (Vishnun inkarnaatio) opastamana. Kreikkalainen mytologia: Deukalion ja Pyrrha rakentavat arkun ja pelastuvat Zeuksen lähettämästä tulvasta, joka tuhoaa pronssikauden ihmiset. On totta, että kertomusten paisuttelu ja "värittäminen" on tyypillistä suulliselle perinteelle. Tieteellisestä ja käytännön näkökulmasta eläinten kerääminen arkkiin onkin yksi tarinan epäuskottavimmista kohdista.
Jos mietitään arkijärkeä ja käytännön rajoitteita:

Lue lisää

... Vaikka arkki olisi ollut valtava, miljoonien lajien (mukaan lukien hyönteiset, matelijat ja villipedot) majoittaminen, ruokkiminen ja jätteiden huolto olisi ollut mahdotonta yhdelle perheelle. Kotieläimet vs. villipedot: On paljon realistisempaa, että muinaisessa paikallisessa tulvassa joku olisi pelastanut tärkeimmät hyötyeläimensä (vuohet, lampaat, naudat) lautalle tai veneeseen. Myyteissä nämä tarinat kasvavat sankarillisiksi teoiksi, joissa pelastetaan "kaikki".
Paikallisuus: Monissa Mesopotamian tulvatarinoissa sankari on varakas kauppias tai paikallinen hallitsija. On mahdollista, että hänellä oli resursseja rakentaa suuri proomu, johon hän kokosi omaisuutensa ja eläimensä paetessaan joen (esim. Eufrat tai Tigris) valtavaa tulvimista.
Mesopotamialainen yhteys
Mielenkiintoista on, että vanhimmassa tunnetussa versiossa (Atrahasis-eepos) jumala käskee rakentamaan veneen nimenomaan perheen, viljan ja "kaikkien eläinten" pelastamiseksi. Tämä teksti on peräisin alueelta, jossa suuret jokitulvat olivat arkipäivää ja saattoivat tuhota koko tunnetun maailman (eli jokilaakson).
Kertomuksen symboliikka on usein tärkeämpää kuin tekniset yksityiskohdat: se edustaa elämän jatkumista ja uutta alkua katastrofin jälkeen. Raamatun ja Gilgameš-eepoksen arkkien vertailu paljastaa mielenkiintoisia eroja siinä, miten muinaiset ihmiset kuvittelivat täydellisen selviytymisaluksen. Vaikka tarinoiden runko on sama, tekniset yksityiskohdat ja alusten muodot poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Raamatun arkki (Nooa): Kuvataan pitkulaiseksi laatikoksi. Mitat olivat noin 135–150 metriä pitkä, 23–25 metriä leveä ja 14–15 metriä korkea. Tämä 6:1-suhde on itse asiassa hyvin vakaa muoto merenkulussa; monet nykyajan rahtilaivat noudattavat samankaltaisia mittasuhteita estääkseen alusta keikahtamasta ympäri.
Gilgameš-eepoksen arkki (Utnapištim): Alus oli täydellinen kuutio. Sen sivu oli noin 60 metriä ja siinä oli seitsemän kerrosta. Arkkitehtonisesti kuutio on vesillä erittäin epävakaa: se pyörisi hallitsemattomasti aallokossa, mikä tekisi matkustajien ja eläinten selviytymisestä mahdotonta.
Rakennusmateriaali ja tiivistys
Molemmat kertomukset korostavat vedenpitävyyttä, mikä heijastaa muinaisen Mesopotamian laivanrakennustekniikkaa: Nooa käytti "gofer-puuta" (mahdollisesti sypressiä) ja tiivisti sen piellä (bitumilla) sisältä ja ulkoa. Utnapištim käytti valtavia määriä bitumia, tervaa ja öljyä tiivistämiseen. Mesopotamiassa bitumia pulppusi luonnostaan maasta, ja se oli ainoa tapa saada ruoko- tai puuveneet pitämään vettä. Matkustajat – keitä otettiin mukaan?
Tässä näkyy selkeä ero uskonnollisen ja maallisen välillä:
Nooa: Mukana oli vain Nooan perhe (8 henkeä) ja eläinparit. Kyseessä oli puhtaasti suvun ja luonnon pelastusoperaatio.
Utnapištim: Hän otti mukaan perheensä lisäksi kaikki sukulaisensa, "kentän villieläimet" sekä kaikki käsityöläiset. Tämä on mielenkiintoinen lisäys: hän halusi varmistaa, että ammattitaito ja sivilisaatio (kuten metallintyöstö ja rakentaminen) säilyvät tulvan jälkeen.
4. Tulvan kesto ja loppu
Raamatussa sade ja tulva kestivät yhteensä yli vuoden, ennen kuin maa kuivui.
Gilgameš-eepoksessa kyseessä oli raju, mutta lyhyt myrsky (vain 6 päivää ja 7 yötä).
Molemmat sankarit lähettivät lintuja (korpin ja kyyhkysen) etsimään kuivaa maata, ja molemmat alukset rantautuivat vuorelle – Nooan arkki Araratille ja Utnapištimin alus Nimush-vuorelle (nykyisessä Irakissa/Iranissa).
Nämä erot viittaavat siihen, että Raamatun kirjoittajat ehkä muokkasivat vanhempaa mesopotamialaista perinnettä tehdäkseen siitä enemmän "merikelpoisen" ja moraalisesti opettavaisen.

Anonyymi00007 kirjoitti:

... Vaikka arkki olisi ollut valtava, miljoonien lajien (mukaan lukien hyönteiset, matelijat ja villipedot) majoittaminen, ruokkiminen ja jätteiden huolto olisi ollut mahdotonta yhdelle perheelle. Kotieläimet vs. villipedot: On paljon realistisempaa, että muinaisessa paikallisessa tulvassa joku olisi pelastanut tärkeimmät hyötyeläimensä (vuohet, lampaat, naudat) lautalle tai veneeseen. Myyteissä nämä tarinat kasvavat sankarillisiksi teoiksi, joissa pelastetaan "kaikki".
Paikallisuus: Monissa Mesopotamian tulvatarinoissa sankari on varakas kauppias tai paikallinen hallitsija. On mahdollista, että hänellä oli resursseja rakentaa suuri proomu, johon hän kokosi omaisuutensa ja eläimensä paetessaan joen (esim. Eufrat tai Tigris) valtavaa tulvimista.
Mesopotamialainen yhteys
Mielenkiintoista on, että vanhimmassa tunnetussa versiossa (Atrahasis-eepos) jumala käskee rakentamaan veneen nimenomaan perheen, viljan ja "kaikkien eläinten" pelastamiseksi. Tämä teksti on peräisin alueelta, jossa suuret jokitulvat olivat arkipäivää ja saattoivat tuhota koko tunnetun maailman (eli jokilaakson).
Kertomuksen symboliikka on usein tärkeämpää kuin tekniset yksityiskohdat: se edustaa elämän jatkumista ja uutta alkua katastrofin jälkeen. Raamatun ja Gilgameš-eepoksen arkkien vertailu paljastaa mielenkiintoisia eroja siinä, miten muinaiset ihmiset kuvittelivat täydellisen selviytymisaluksen. Vaikka tarinoiden runko on sama, tekniset yksityiskohdat ja alusten muodot poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Raamatun arkki (Nooa): Kuvataan pitkulaiseksi laatikoksi. Mitat olivat noin 135–150 metriä pitkä, 23–25 metriä leveä ja 14–15 metriä korkea. Tämä 6:1-suhde on itse asiassa hyvin vakaa muoto merenkulussa; monet nykyajan rahtilaivat noudattavat samankaltaisia mittasuhteita estääkseen alusta keikahtamasta ympäri.
Gilgameš-eepoksen arkki (Utnapištim): Alus oli täydellinen kuutio. Sen sivu oli noin 60 metriä ja siinä oli seitsemän kerrosta. Arkkitehtonisesti kuutio on vesillä erittäin epävakaa: se pyörisi hallitsemattomasti aallokossa, mikä tekisi matkustajien ja eläinten selviytymisestä mahdotonta.
Rakennusmateriaali ja tiivistys
Molemmat kertomukset korostavat vedenpitävyyttä, mikä heijastaa muinaisen Mesopotamian laivanrakennustekniikkaa: Nooa käytti "gofer-puuta" (mahdollisesti sypressiä) ja tiivisti sen piellä (bitumilla) sisältä ja ulkoa. Utnapištim käytti valtavia määriä bitumia, tervaa ja öljyä tiivistämiseen. Mesopotamiassa bitumia pulppusi luonnostaan maasta, ja se oli ainoa tapa saada ruoko- tai puuveneet pitämään vettä. Matkustajat – keitä otettiin mukaan?
Tässä näkyy selkeä ero uskonnollisen ja maallisen välillä:
Nooa: Mukana oli vain Nooan perhe (8 henkeä) ja eläinparit. Kyseessä oli puhtaasti suvun ja luonnon pelastusoperaatio.
Utnapištim: Hän otti mukaan perheensä lisäksi kaikki sukulaisensa, "kentän villieläimet" sekä kaikki käsityöläiset. Tämä on mielenkiintoinen lisäys: hän halusi varmistaa, että ammattitaito ja sivilisaatio (kuten metallintyöstö ja rakentaminen) säilyvät tulvan jälkeen.
4. Tulvan kesto ja loppu
Raamatussa sade ja tulva kestivät yhteensä yli vuoden, ennen kuin maa kuivui.
Gilgameš-eepoksessa kyseessä oli raju, mutta lyhyt myrsky (vain 6 päivää ja 7 yötä).
Molemmat sankarit lähettivät lintuja (korpin ja kyyhkysen) etsimään kuivaa maata, ja molemmat alukset rantautuivat vuorelle – Nooan arkki Araratille ja Utnapištimin alus Nimush-vuorelle (nykyisessä Irakissa/Iranissa).
Nämä erot viittaavat siihen, että Raamatun kirjoittajat ehkä muokkasivat vanhempaa mesopotamialaista perinnettä tehdäkseen siitä enemmän "merikelpoisen" ja moraalisesti opettavaisen.

Lue lisää

Raamatun arkki (Nooa): Kuvataan pitkulaiseksi laatikoksi. Mitat olivat noin 135–150 metriä pitkä, 23–25 metriä leveä ja 14–15 metriä korkea. Tämä 6:1-suhde on itse asiassa hyvin vakaa muoto merenkulussa; monet nykyajan rahtilaivat noudattavat samankaltaisia mittasuhteita estääkseen alusta keikahtamasta ympäri.
Gilgameš-eepoksen arkki (Utnapištim): Alus oli täydellinen kuutio. Sen sivu oli noin 60 metriä ja siinä oli seitsemän kerrosta. Arkkitehtonisesti kuutio on vesillä erittäin epävakaa: se pyörisi hallitsemattomasti aallokossa, mikä tekisi matkustajien ja eläinten selviytymisestä mahdotonta.
Rakennusmateriaali ja tiivistys
Molemmat kertomukset korostavat vedenpitävyyttä, mikä heijastaa muinaisen Mesopotamian laivanrakennustekniikkaa: Nooa käytti "gofer-puuta" (mahdollisesti sypressiä) ja tiivisti sen piellä (bitumilla) sisältä ja ulkoa. Utnapištim käytti valtavia määriä bitumia, tervaa ja öljyä tiivistämiseen. Mesopotamiassa bitumia pulppusi luonnostaan maasta, ja se oli ainoa tapa saada ruoko- tai puuveneet pitämään vettä. Matkustajat – keitä otettiin mukaan?
Tässä näkyy selkeä ero uskonnollisen ja maallisen välillä:
Nooa: Mukana oli vain Nooan perhe (8 henkeä) ja eläinparit. Kyseessä oli puhtaasti suvun ja luonnon pelastusoperaatio.
Utnapištim: Hän otti mukaan perheensä lisäksi kaikki sukulaisensa, "kentän villieläimet" sekä kaikki käsityöläiset. Tämä on mielenkiintoinen lisäys: hän halusi varmistaa, että ammattitaito ja sivilisaatio (kuten metallintyöstö ja rakentaminen) säilyvät tulvan jälkeen.
4. Tulvan kesto ja loppu
Raamatussa sade ja tulva kestivät yhteensä yli vuoden, ennen kuin maa kuivui.
Gilgameš-eepoksessa kyseessä oli raju, mutta lyhyt myrsky (vain 6 päivää ja 7 yötä).
Molemmat sankarit lähettivät lintuja (korpin ja kyyhkysen) etsimään kuivaa maata, ja molemmat alukset rantautuivat vuorelle – Nooan arkki Araratille ja Utnapištimin alus Nimush-vuorelle (nykyisessä Irakissa/Iranissa).
Nämä erot viittaavat siihen, että Raamatun kirjoittajat ehkä muokkasivat vanhempaa mesopotamialaista perinnettä tehdäkseen siitä enemmän "merikelpoisen" ja moraalisesti opettavaisen.

Thaimaaseen pääsee ilman uskoakin. Sinne ei toisn kannate lähteä, koska siellä heikko ihminen sortuu houkutuksiiin, kuten alkoholiin, huumeisiin ja naisiin.

Koska saarnaajien ulos anti on melko köykäistä ja puutteellista, jossa ei anneta tieteen tutkimisille mitää sijaa, jatkamme seuraavaksi tieteellisiä pohdintoja maailmamme ja ihmiskunnan iästä.
Maapallon iän määrittely vaihtelee suuresti riippuen siitä, katsotaanko asiaa uskonnollisten tekstien, perimätiedon vai luonnontieteen valossa. Uskonnot eivät ole yksimielisiä; osa nojaa historiallisiin sukupuihin, osa mieltää ajan syklisenä ja valtavan pitkänä. Perinteinen tulkinta (erityisesti nuoren maan kreationismi) laskee sukupolvet Aatamista alkaen, päätyen noin 6 000 vuoteen.Juutalainen kalenteri laskee maailman iäksi tällä hetkellä 5 784 vuotta. On kuitenkin huomattava, että monet nykykristityt tulkitsevat luomiskertomuksen päivät vertauskuvallisina ajanjaksoina. Hindulaisuus erottuu muista uskonnoista erittäin vanhalla aikakäsityksellään. Hindulaisen kosmologian mukaan maailmankaikkeus käy läpi syklejä (kalpa), joista yksi "Brahman päivä" kestää 4,32 miljardia vuotta. Tämä on hämmästyttävän lähellä tieteen arviota. Tiede ei perustu raamatun tekstien tulkintaan, vaan fyysiseen todistusaineistoon, eli maapallon iäksi on laskettu noin 4,54 miljardia vuotta. Mihin se perustuu? Pääasiassa radiometriseen iänmääritykseen. Mittaamalla radioaktiivisten aineiden (kuten uraanin) hajoamista stabiileiksi aineiksi (kuten lyijyksi) meteoriiteissa ja maan vanhimmissa kivissä (zirkonit), voidaan ikä määrittää erittäin tarkasti. Miten sitten voisi todistella uskovaisten nuorta maailman iän olevan paljon vanhempi? Suora väittely "uskosta vs. tiedosta" johtaa harvoin tulokseen. Tehokkaampaa on osoittaa konkreettisia, näkyviä asioita, jotka vaativat yli 6 000 vuotta tapahtuakseen:
Puiden vuosirenkaita ristiin vertaamalla on luotu katkeamaton ketju, joka ulottuu yli 12 000 vuoden päähän. Tämä on suora biologinen todiste, joka ylittää raamatullisen aikajanan. Grönlannin ja Etelämantereen jäästä kairatut näytteet osoittavat vuotuisia kerrostumia (kuten puun renkaat), jotka ulottuvat jopa 800 000 vuoden päähän.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Koska saarnaajien ulos anti on melko köykäistä ja puutteellista, jossa ei anneta tieteen tutkimisille mitää sijaa, jatkamme seuraavaksi tieteellisiä pohdintoja maailmamme ja ihmiskunnan iästä.
Maapallon iän määrittely vaihtelee suuresti riippuen siitä, katsotaanko asiaa uskonnollisten tekstien, perimätiedon vai luonnontieteen valossa. Uskonnot eivät ole yksimielisiä; osa nojaa historiallisiin sukupuihin, osa mieltää ajan syklisenä ja valtavan pitkänä. Perinteinen tulkinta (erityisesti nuoren maan kreationismi) laskee sukupolvet Aatamista alkaen, päätyen noin 6 000 vuoteen.Juutalainen kalenteri laskee maailman iäksi tällä hetkellä 5 784 vuotta. On kuitenkin huomattava, että monet nykykristityt tulkitsevat luomiskertomuksen päivät vertauskuvallisina ajanjaksoina. Hindulaisuus erottuu muista uskonnoista erittäin vanhalla aikakäsityksellään. Hindulaisen kosmologian mukaan maailmankaikkeus käy läpi syklejä (kalpa), joista yksi "Brahman päivä" kestää 4,32 miljardia vuotta. Tämä on hämmästyttävän lähellä tieteen arviota. Tiede ei perustu raamatun tekstien tulkintaan, vaan fyysiseen todistusaineistoon, eli maapallon iäksi on laskettu noin 4,54 miljardia vuotta. Mihin se perustuu? Pääasiassa radiometriseen iänmääritykseen. Mittaamalla radioaktiivisten aineiden (kuten uraanin) hajoamista stabiileiksi aineiksi (kuten lyijyksi) meteoriiteissa ja maan vanhimmissa kivissä (zirkonit), voidaan ikä määrittää erittäin tarkasti. Miten sitten voisi todistella uskovaisten nuorta maailman iän olevan paljon vanhempi? Suora väittely "uskosta vs. tiedosta" johtaa harvoin tulokseen. Tehokkaampaa on osoittaa konkreettisia, näkyviä asioita, jotka vaativat yli 6 000 vuotta tapahtuakseen:
Puiden vuosirenkaita ristiin vertaamalla on luotu katkeamaton ketju, joka ulottuu yli 12 000 vuoden päähän. Tämä on suora biologinen todiste, joka ylittää raamatullisen aikajanan. Grönlannin ja Etelämantereen jäästä kairatut näytteet osoittavat vuotuisia kerrostumia (kuten puun renkaat), jotka ulottuvat jopa 800 000 vuoden päähän.

Lue lisää

Voimme nähdä tähtiä ja galakseja, jotka ovat miljoonien valovuosien päässä. Jos maailma olisi 6 000 vuotta vanha, näiden kohteiden valo ei olisi vielä ehtinyt saavuttaa meitä.
Mannerliikunnat ja Grand Canyonin kaltaiset muodostelmat vaativat miljoonia vuosia muotoutuakseen nykyiselleen. Monet uskovat sovittavat tieteen ja uskon yhteen ajattelemalla, että "yksi päivä Jumalalle on kuin tuhat vuotta meille" tai että luomisprosessi itsessään sisälsi tieteen tuntemat mekanismit (kuten evoluution).
Tieteelliset iänmääritysmenetelmät jaetaan karkeasti kahteen luokkaan: absoluuttiseen (tarkka vuosiluku) ja suhteelliseen (mikä on vanhempaa kuin toinen) iänmääritykseen. Maapallon ja muinaisen historian todistamisessa käytetään useita toisiaan tukevia menetelmiä, jotka kattavat eri aikakausia.
Radiometriset menetelmät (Atomikello). Nämä perustuvat radioaktiivisten isotooppien luonnolliseen hajoamiseen. Koska hajoamisvauhti eli puoliintumisaika on vakio, kivi tai orgaaninen aines toimii kuin sisäänrakennettu kello. Uraani-lyijy-menetelmä (U-Pb): käytetty maapallon ja vanhimpien kivien iän määritykseen. Uraani-238 hajoaa lyijyksi 4,47 miljardin vuoden puoliintumisajalla. Radiohiiliajoitus (C-14):Käyttö: Orgaaninen aines (puu, luu, hiili). Perustuu C-14-isotoopin hajoamiseen (puoliintumisaika n. 5 700 vuotta).Rajoitus: Toimii vain noin 50 000 vuoteen saakka. Se on erinomainen työkalu arkeologiassa, mutta liian "lyhyt" maapallon iän määrittämiseen. Puiden vuosirenkaita ristiin vertaamalla on luotu katkeamattomia sarjoja, jotka ulottuvat yli 12 000 vuoden päähän. Tämä ylittää monien uskontojen 6 000 vuoden rajan pelkästään elollisen luonnon todisteilla. Jäätiköihin (kuten Antarktis) muodostuu vuosittain kerros lunta, joka tiivistyy jääksi. Kairaamalla syvälle jäähän voidaan laskea kerroksia taaksepäin jopa 800 000 vuotta. Kerroksista löytyy myös muinaista ilmaa ja tuhkaa tulivuorenpurkauksista, jotka vahvistavat ajoituksen tarkkuuden. Fossiilien iänmääritys taas on kuin suuren palapelin kokoamista. Koska itse fossiili on usein kiveksi muuttunutta orgaanista ainesta, sen ikää ei aina voida mitata suoraan. Siksi tutkijat käyttävät yhdistelmää suhteellisesta ja absoluuttisesta ajoituksesta. Nuoremmat kivi- ja maakerrokset kerrostuvat vanhempien päälle. Jos löydät fossiilin syvemmältä kuin toisen, se on lähes varmasti vanhempi. Tietyt lajit (kuten trilobiitit tai ammoniitit) elivät laajalla alueella, mutta vain lyhyen aikaa historiassa. Jos tällainen laji löytyy tietystä kerroksesta, tiedetään heti kyseisen kerroksen likimääräinen ikä maailmanlaajuisesti. Useimmat dinosaurusten tai muiden muinaisten eläinten fossiilit ovat sedimenttikivessä, jota ei voi ajoittaa suoraan radiometrisesti (koska se koostuu vanhemmista, eri-ikäisistä kivenmuruista).

Anonyymi00010 kirjoitti:

Koska saarnaajien ulos anti on melko köykäistä ja puutteellista, jossa ei anneta tieteen tutkimisille mitää sijaa, jatkamme seuraavaksi tieteellisiä pohdintoja maailmamme ja ihmiskunnan iästä.
Maapallon iän määrittely vaihtelee suuresti riippuen siitä, katsotaanko asiaa uskonnollisten tekstien, perimätiedon vai luonnontieteen valossa. Uskonnot eivät ole yksimielisiä; osa nojaa historiallisiin sukupuihin, osa mieltää ajan syklisenä ja valtavan pitkänä. Perinteinen tulkinta (erityisesti nuoren maan kreationismi) laskee sukupolvet Aatamista alkaen, päätyen noin 6 000 vuoteen.Juutalainen kalenteri laskee maailman iäksi tällä hetkellä 5 784 vuotta. On kuitenkin huomattava, että monet nykykristityt tulkitsevat luomiskertomuksen päivät vertauskuvallisina ajanjaksoina. Hindulaisuus erottuu muista uskonnoista erittäin vanhalla aikakäsityksellään. Hindulaisen kosmologian mukaan maailmankaikkeus käy läpi syklejä (kalpa), joista yksi "Brahman päivä" kestää 4,32 miljardia vuotta. Tämä on hämmästyttävän lähellä tieteen arviota. Tiede ei perustu raamatun tekstien tulkintaan, vaan fyysiseen todistusaineistoon, eli maapallon iäksi on laskettu noin 4,54 miljardia vuotta. Mihin se perustuu? Pääasiassa radiometriseen iänmääritykseen. Mittaamalla radioaktiivisten aineiden (kuten uraanin) hajoamista stabiileiksi aineiksi (kuten lyijyksi) meteoriiteissa ja maan vanhimmissa kivissä (zirkonit), voidaan ikä määrittää erittäin tarkasti. Miten sitten voisi todistella uskovaisten nuorta maailman iän olevan paljon vanhempi? Suora väittely "uskosta vs. tiedosta" johtaa harvoin tulokseen. Tehokkaampaa on osoittaa konkreettisia, näkyviä asioita, jotka vaativat yli 6 000 vuotta tapahtuakseen:
Puiden vuosirenkaita ristiin vertaamalla on luotu katkeamaton ketju, joka ulottuu yli 12 000 vuoden päähän. Tämä on suora biologinen todiste, joka ylittää raamatullisen aikajanan. Grönlannin ja Etelämantereen jäästä kairatut näytteet osoittavat vuotuisia kerrostumia (kuten puun renkaat), jotka ulottuvat jopa 800 000 vuoden päähän.

Lue lisää

brahman päivä kuulostaa uskottavammalle kuin tieteen päivä 2*6*6*6 miljardia siinä on pedon luku kaksi kertaa joten sen arvio on luotettavampi

Anonyymi00011 kirjoitti:

Voimme nähdä tähtiä ja galakseja, jotka ovat miljoonien valovuosien päässä. Jos maailma olisi 6 000 vuotta vanha, näiden kohteiden valo ei olisi vielä ehtinyt saavuttaa meitä.
Mannerliikunnat ja Grand Canyonin kaltaiset muodostelmat vaativat miljoonia vuosia muotoutuakseen nykyiselleen. Monet uskovat sovittavat tieteen ja uskon yhteen ajattelemalla, että "yksi päivä Jumalalle on kuin tuhat vuotta meille" tai että luomisprosessi itsessään sisälsi tieteen tuntemat mekanismit (kuten evoluution).
Tieteelliset iänmääritysmenetelmät jaetaan karkeasti kahteen luokkaan: absoluuttiseen (tarkka vuosiluku) ja suhteelliseen (mikä on vanhempaa kuin toinen) iänmääritykseen. Maapallon ja muinaisen historian todistamisessa käytetään useita toisiaan tukevia menetelmiä, jotka kattavat eri aikakausia.
Radiometriset menetelmät (Atomikello). Nämä perustuvat radioaktiivisten isotooppien luonnolliseen hajoamiseen. Koska hajoamisvauhti eli puoliintumisaika on vakio, kivi tai orgaaninen aines toimii kuin sisäänrakennettu kello. Uraani-lyijy-menetelmä (U-Pb): käytetty maapallon ja vanhimpien kivien iän määritykseen. Uraani-238 hajoaa lyijyksi 4,47 miljardin vuoden puoliintumisajalla. Radiohiiliajoitus (C-14):Käyttö: Orgaaninen aines (puu, luu, hiili). Perustuu C-14-isotoopin hajoamiseen (puoliintumisaika n. 5 700 vuotta).Rajoitus: Toimii vain noin 50 000 vuoteen saakka. Se on erinomainen työkalu arkeologiassa, mutta liian "lyhyt" maapallon iän määrittämiseen. Puiden vuosirenkaita ristiin vertaamalla on luotu katkeamattomia sarjoja, jotka ulottuvat yli 12 000 vuoden päähän. Tämä ylittää monien uskontojen 6 000 vuoden rajan pelkästään elollisen luonnon todisteilla. Jäätiköihin (kuten Antarktis) muodostuu vuosittain kerros lunta, joka tiivistyy jääksi. Kairaamalla syvälle jäähän voidaan laskea kerroksia taaksepäin jopa 800 000 vuotta. Kerroksista löytyy myös muinaista ilmaa ja tuhkaa tulivuorenpurkauksista, jotka vahvistavat ajoituksen tarkkuuden. Fossiilien iänmääritys taas on kuin suuren palapelin kokoamista. Koska itse fossiili on usein kiveksi muuttunutta orgaanista ainesta, sen ikää ei aina voida mitata suoraan. Siksi tutkijat käyttävät yhdistelmää suhteellisesta ja absoluuttisesta ajoituksesta. Nuoremmat kivi- ja maakerrokset kerrostuvat vanhempien päälle. Jos löydät fossiilin syvemmältä kuin toisen, se on lähes varmasti vanhempi. Tietyt lajit (kuten trilobiitit tai ammoniitit) elivät laajalla alueella, mutta vain lyhyen aikaa historiassa. Jos tällainen laji löytyy tietystä kerroksesta, tiedetään heti kyseisen kerroksen likimääräinen ikä maailmanlaajuisesti. Useimmat dinosaurusten tai muiden muinaisten eläinten fossiilit ovat sedimenttikivessä, jota ei voi ajoittaa suoraan radiometrisesti (koska se koostuu vanhemmista, eri-ikäisistä kivenmuruista).

Lue lisää

noi on huuhaa puheita jos olisimme avaruudessa kiertämässä aurinko se musta osa olisi valaistu eli valo ikään kuin sammuu auringosta matkustaa maahan jossa se syttyy palamaan jos aurinko on päällä pitäs koko alue olla valastu joten tiede on mennyt harhaan

Anonyymi00015 kirjoitti:

noi on huuhaa puheita jos olisimme avaruudessa kiertämässä aurinko se musta osa olisi valaistu eli valo ikään kuin sammuu auringosta matkustaa maahan jossa se syttyy palamaan jos aurinko on päällä pitäs koko alue olla valastu joten tiede on mennyt harhaan

Lue lisää

tiede ihmiset ovat pää sääntö sesti harhassa raamatun mukaan tää on kiekko

Anonyymi00016 kirjoitti:

tiede ihmiset ovat pää sääntö sesti harhassa raamatun mukaan tää on kiekko

tai tiede

Anonyymi00010 kirjoitti:

Koska saarnaajien ulos anti on melko köykäistä ja puutteellista, jossa ei anneta tieteen tutkimisille mitää sijaa, jatkamme seuraavaksi tieteellisiä pohdintoja maailmamme ja ihmiskunnan iästä.
Maapallon iän määrittely vaihtelee suuresti riippuen siitä, katsotaanko asiaa uskonnollisten tekstien, perimätiedon vai luonnontieteen valossa. Uskonnot eivät ole yksimielisiä; osa nojaa historiallisiin sukupuihin, osa mieltää ajan syklisenä ja valtavan pitkänä. Perinteinen tulkinta (erityisesti nuoren maan kreationismi) laskee sukupolvet Aatamista alkaen, päätyen noin 6 000 vuoteen.Juutalainen kalenteri laskee maailman iäksi tällä hetkellä 5 784 vuotta. On kuitenkin huomattava, että monet nykykristityt tulkitsevat luomiskertomuksen päivät vertauskuvallisina ajanjaksoina. Hindulaisuus erottuu muista uskonnoista erittäin vanhalla aikakäsityksellään. Hindulaisen kosmologian mukaan maailmankaikkeus käy läpi syklejä (kalpa), joista yksi "Brahman päivä" kestää 4,32 miljardia vuotta. Tämä on hämmästyttävän lähellä tieteen arviota. Tiede ei perustu raamatun tekstien tulkintaan, vaan fyysiseen todistusaineistoon, eli maapallon iäksi on laskettu noin 4,54 miljardia vuotta. Mihin se perustuu? Pääasiassa radiometriseen iänmääritykseen. Mittaamalla radioaktiivisten aineiden (kuten uraanin) hajoamista stabiileiksi aineiksi (kuten lyijyksi) meteoriiteissa ja maan vanhimmissa kivissä (zirkonit), voidaan ikä määrittää erittäin tarkasti. Miten sitten voisi todistella uskovaisten nuorta maailman iän olevan paljon vanhempi? Suora väittely "uskosta vs. tiedosta" johtaa harvoin tulokseen. Tehokkaampaa on osoittaa konkreettisia, näkyviä asioita, jotka vaativat yli 6 000 vuotta tapahtuakseen:
Puiden vuosirenkaita ristiin vertaamalla on luotu katkeamaton ketju, joka ulottuu yli 12 000 vuoden päähän. Tämä on suora biologinen todiste, joka ylittää raamatullisen aikajanan. Grönlannin ja Etelämantereen jäästä kairatut näytteet osoittavat vuotuisia kerrostumia (kuten puun renkaat), jotka ulottuvat jopa 800 000 vuoden päähän.

Lue lisää

Saarnojen tarkoitus ei olekaan olla sen enempää uskonnonfilosofista kuin tieteenfilosofista pohdintaa, mutta kyllä vl-saarnaajistakin löytyy professoreita. Tarvittaessa kykenevät kyllä pohtimaan, mutta ne pohdinnat voi hyvin säästää netti- tai saunakeskusteluihin.

Tähtitieteessä merkittävin iänmäärityskeino on punasiirtymä.

Elämän ihmettä ei ole saatu aikaan laboratorioissa, mutta voihan tosiaan olla, että kaikki maailmankaikkeuden elämä on peräisin siitä oliko se 30 miljoonan vuoden ikäisen universumin valtavasta alkuliemestä, jolloin koko maailmankaikkeus oli elämälle ihanteellisen lämpöinen. Ehkä elämä on sinnitellyt komeetoissa syväjäädytettynä ja herää henkiin komeettojen törmätessä elämälle otollisiin planeettoihin tai kuihin, kuten Maahan reilun neljä miljardia vuotta sitten. Tällöin elämää ei syntyisi jatkuvasti eri puolilla maailmankaikkeutta, mutta mikrobielämää voisi silti olla monellakin taivaankappaleella komeettojen tuomina terveisinä nuoresta maailmankaikkeudesta.

Anonyymi00017 kirjoitti:

tai tiede

se on täynnä hallituksen maksamia kätyreitä ja reaaliteetin puutteessa keräävät ihmisiltä rahaa ja lähettävät ukrainaan joka lähettää sitten droonit suomeen näin yritetään kiertää tosi asiaa että natoon kuuluminen aiheuttaa jännitteitä venäjän kanssa

Anonyymi00021 kirjoitti:

se on täynnä hallituksen maksamia kätyreitä ja reaaliteetin puutteessa keräävät ihmisiltä rahaa ja lähettävät ukrainaan joka lähettää sitten droonit suomeen näin yritetään kiertää tosi asiaa että natoon kuuluminen aiheuttaa jännitteitä venäjän kanssa

Lue lisää

uudesta testamentista kun katsoo aatamin ja eevan suku luettelon jeesukseen niin se on 5500 vuotta ei yhtään enempää

Anonyymi00017 kirjoitti:

tai tiede

jokainwn epä uskonen on harhassa

Aboriginaaleilla saattaa olla maailman vanhin tarina, noin vuodelta 35000 eKr, koska tällöin tapahtui Budj Bimin (Mount Ecclesin) viimeisin tulivuorenpurkaus, jota tarina kuvannee. Ajatuksena kiehtovaa kiehtovaa, että kertomus voisi säilyä suullisena perinteenä 37000 vuotta.

Ihminen ei ole polveutunut nykyisin elävistä apinoista, vaan ihmisillä ja nykyisillä ihmisapinoilla on yhteinen esi-isä. Sukulinjamme erkani simpanssien linjasta noin 5–8 miljoonaa vuotta sitten. Ihminen ja nykyiset ihmisapinat (kuten simpanssit ja gorillat) kehittyivät samasta muinaisesta kädellisestä. Nykyiset apinat eivät ole "isovanhempiamme", vaan pikemminkin kaukaisia "serkkujamme". Emme ole siis kehittyneet simpansseista, vaan olemme kehittyneet rinnakkain niiden kanssa eri suuntiin. : Biologisesti ihminen kuuluu itsekin kädellisten lahkoon ja ihmisapinoiden heimoon. Miksi sitten nykyapinat ei kehity ihmisiksi ? Evoluutiolla ei ole päämäärää, sillä evoluutio ei ole tikapuut, jotka johtavat väistämättä kohti "ihmisyyttä". Se on sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin. Ihmisen esi-isät sopeutuivat elämään avoimemmassa maastossa (savannilla), mikä suosi pystyasentoa ja suurempia aivoja. Muiden apinoiden esi-isät pysyivät metsäisissä ympäristöissä, joissa kiipeilytaito ja voimakkuus olivat selviytymisen kannalta tärkeämpiä. Nykyapinat eivät ole "pysähtyneet". Ne muuttuvat ja kehittyvät koko ajan, mutta ne kehittyvät paremmiksi apinoiksi omaan ympäristöönsä, eivät ihmisiksi. Ihminen täyttää jo tietyn paikan luonnossa. Jotta toinen laji kehittyisi ihmisen kaltaiseksi, sen pitäisi kilpailla kanssamme samoista resursseista, mikä on nykymaailmassa lähes mahdotonta. Evoluutio on erittäin hidas prosessi, joka vaatii miljoonia vuosia, jotta merkittäviä rakenteellisia muutoksia tapahtuisi.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Ihminen ei ole polveutunut nykyisin elävistä apinoista, vaan ihmisillä ja nykyisillä ihmisapinoilla on yhteinen esi-isä. Sukulinjamme erkani simpanssien linjasta noin 5–8 miljoonaa vuotta sitten. Ihminen ja nykyiset ihmisapinat (kuten simpanssit ja gorillat) kehittyivät samasta muinaisesta kädellisestä. Nykyiset apinat eivät ole "isovanhempiamme", vaan pikemminkin kaukaisia "serkkujamme". Emme ole siis kehittyneet simpansseista, vaan olemme kehittyneet rinnakkain niiden kanssa eri suuntiin. : Biologisesti ihminen kuuluu itsekin kädellisten lahkoon ja ihmisapinoiden heimoon. Miksi sitten nykyapinat ei kehity ihmisiksi ? Evoluutiolla ei ole päämäärää, sillä evoluutio ei ole tikapuut, jotka johtavat väistämättä kohti "ihmisyyttä". Se on sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin. Ihmisen esi-isät sopeutuivat elämään avoimemmassa maastossa (savannilla), mikä suosi pystyasentoa ja suurempia aivoja. Muiden apinoiden esi-isät pysyivät metsäisissä ympäristöissä, joissa kiipeilytaito ja voimakkuus olivat selviytymisen kannalta tärkeämpiä. Nykyapinat eivät ole "pysähtyneet". Ne muuttuvat ja kehittyvät koko ajan, mutta ne kehittyvät paremmiksi apinoiksi omaan ympäristöönsä, eivät ihmisiksi. Ihminen täyttää jo tietyn paikan luonnossa. Jotta toinen laji kehittyisi ihmisen kaltaiseksi, sen pitäisi kilpailla kanssamme samoista resursseista, mikä on nykymaailmassa lähes mahdotonta. Evoluutio on erittäin hidas prosessi, joka vaatii miljoonia vuosia, jotta merkittäviä rakenteellisia muutoksia tapahtuisi.

Lue lisää

Onko myös iankaikkinen helvetin tuli kirkon keksimä pelote keino . Mistä kreikan kielestä tämä sana iankakkinen on tullut ?

Anonyymi00020 kirjoitti:

Onko myös iankaikkinen helvetin tuli kirkon keksimä pelote keino . Mistä kreikan kielestä tämä sana iankakkinen on tullut ?

Sana iankaikkinen tarkoittaa nykykielessä useimmiten loputonta aikaa, mutta sen juuret ja merkitys vaihtelevat riippuen siitä, tarkastellaanko sitä suomen kielen vai raamatunkäännösten näkökulmasta. Iankaikkinen sanaa käytetään synonyymina sanoille ikuinen, loputon ja ajaton. Alkuperäisessä kontekstissa raamatun tutkimuksessa sanan merkitys on monivivahteisempi. Se liittyy usein tiettyyn aikakauteen (aion) tai "maailmanaikaan" ennemminkin kuin filosofiseen käsitykseen ajasta, jolla ei ole loppua. Se voi siis tarkoittaa jotakin, joka kestää "aikakauden loppuun asti". Sana iankaikkinen on suomalainen uudismuodoste. Se on koostettu sanoista ian (iän) ja kaikkinen (kaikki), eli se tarkoittaa kirjaimellisesti "kaikkien aikojen kestävää". Käsitteen tausta: Vaikka sana on suomea, se on luotu kääntämään kreikankielistä sanaa αἰώνιος (aionios). Aionios johtuu sanasta aion, joka tarkoittaa elinikää, sukupolvea tai pitkää aikajaksoa.Kreikan kielessä on myös toinen sana, aidios (ἀΐδιοs), joka viittaa vahvemmin nimenomaan loputtomaan ikuisuuteen. Sanaiankaikkinen on suomalainen keksintö, mutta se on luotu välittämään kreikan kielen käsitteitä, jotka eivät aina välttämättä tarkoittaneet "loputonta", vaan pikemminkin "aikakauteen kuuluvaa". Ikuinen nn hyvin vanha, omaperäinen suomalais-ugrilainen sana. Sen juuri ikä viittaa elinaikaan tai aikaan yleensä. Se on "luonnollisempi" sana suomen kieleen . Iankaikkinen on tietoisesti luotu käännöslaina (mahdollisesti Mikael Agricolan tai muiden varhaisten kääntäjien muotoilema). Se on yhdistelmä sanoista iän (ajan) + kaikkinen (kaikki). Ikuinen sanaa käytetään arkikielessä, tieteessä ja runoudessa. Puhumme esimerkiksi "ikuisesta roudasta", "ikuisesta rakkaudesta" tai "ikiliikkujasta". Se tuntuu dynaamiselta ja jatkuvalta. Iankaikkine on selvästi uskonnollinen ja juhlallinen. Sitä käytetään lähes yksinomaan kirkollisessa kielessä (esim. iankaikkinen elämä). Se tuntuu staattiselta, majesteettiselta ja muuttumattomalta.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Onko myös iankaikkinen helvetin tuli kirkon keksimä pelote keino . Mistä kreikan kielestä tämä sana iankakkinen on tullut ?

Helvetin sanotaan olleen ikuisesti palava kaatopaikka Israelissa, mutta tästä ei ole näyttöä. Välimeren maissa on kuitenkin tällaisia kaatopaikkoja, ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että helvetti on mielletty ikuisesti polttavaksi tuleksi. Ne ovat suuripäästöisiä ja jätteenkäsittelyn pitäisi kehittyä myös siellä, jos kasvihuonekaasujen päästöt halutaan kuriin. Pyrin ottamaan ympäristö- ja ilmastoasiat ratkaisuissa huomioon, jotta planeetta olisi elinkelpoinen myös lapsilleni, jos kävisikin niin, että vastoin uskomaani Jeesuksen toinen tuleminen ei olisikaan lähellä.

Ei voi, koska ihmisen sukuhaara on koiran JA apinan geeneistä lähtöisin.

Tämän seurauksena ihmiset vieläkin haukkuvat toisiaan ja apinoivat Elvistä ja Beatlesia.

Ihmisestä seuraava muunnos saattaa olennaisesti liittyä limaan. Sammakkohenkilö voi olla geneettisesti mahdollista, sillä tasaarvo ja pride ovat jo hengellisellä tasolla tehneet hyvää esityötä uuden lajin puolesta.

sehän tässä ei ole oleellista mahtuuko köysi neulan silmästä läpi vaan tekstin opetus on se tärkein mutta kun lestadiolaiset eivät ymmärrä jeesuksen opetuksia he takertuvat kaikkeen krääsään ja turhuuksiin kiinni jotta niiden arvo nousisi muiden silmissä ja voisivat leuhkia oikealla uskolla

Itse olen aina mieltänyt Jeesuksen opetuksen vl-liikkeen tulkinnan mukaisesti nimenomaan niin, että isokokoisen kamelin on mahdotonta mennä pikkiriikkisen neulansilmän läpi ja samoin ihmisen on omilla teoillaan mahdotonta kelvata Jumalalle.

Katolilaisuudessa ihmisen teoilla uskotaan olevan myötävaikuttava rooli autuaaksi tulemisessa, joten on loogista, että juuri katolilaiset ovat kehittäneet teorian Neulansilmä-nimisestä portista, josta on erittäin vaikeaa kamelin mennä läpi, mutta ei mahdotonta.

Näissä kahdessa neulansilmätulkinnassa kiteytyy "yksin uskosta" ja "osin teoista" -teologioiden ero.

Anonyymi00030 kirjoitti:

sehän tässä ei ole oleellista mahtuuko köysi neulan silmästä läpi vaan tekstin opetus on se tärkein mutta kun lestadiolaiset eivät ymmärrä jeesuksen opetuksia he takertuvat kaikkeen krääsään ja turhuuksiin kiinni jotta niiden arvo nousisi muiden silmissä ja voisivat leuhkia oikealla uskolla

Lue lisää

Joo, kyllä tuo ompelulangan neula on lestadiolaisten itsensä sepittämä oppi. Kyllä se on olemassa oleva kallion halkeama, josta kamelin oli helpompi käydä läpi, tosin ahtaasti. Kyllä rikaskin pääsee taivasten valtakuntaan, saarnaavat kuitenkin lestadiolaiset kunhan vaan uskovat evankeljumia.

yksi mahdollisuus on salaman isku jolloin kalat hyppäsivät iömaan ja tarttuivat verkkoihin

Niinpä, eihän se Lasaruskaan ja Jairuksen tytärkään tainneet olla lopullisesti kuolleita, vaan ns. valekuolleita. Heidät onnistu täten vielä palauttamaan henkiin, mutta sanottiinhan siellä kyllä Lasaruksen jo haisseen, joten taisi kuitenkin olla lopullisesti kuollut. Tämä on tosin vaan niitä tarinoita, joita raamatussa kyllä piisaa, ja joita ei ole muut todenneet tosiksi, kuin vaan nämä omat raamatun kirjoittajat.

Siinähän se homma onkin, että saadaan, mutta ei haluta. En halua juoda alkoholia, koska se aiheuttaa mm. 70-90 % pahoinpitelyistä, murhista ja raiskauksista, on epäterveellistä ja voi saada fiksunkin ihmisen puhumaan niin typeriä, että pitää myötähäpeästä poistua paikalta.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Siinähän se homma onkin, että saadaan, mutta ei haluta. En halua juoda alkoholia, koska se aiheuttaa mm. 70-90 % pahoinpitelyistä, murhista ja raiskauksista, on epäterveellistä ja voi saada fiksunkin ihmisen puhumaan niin typeriä, että pitää myötähäpeästä poistua paikalta.

Lue lisää

Jokaisen on poistuttava, määräys toteutuu poistamalla kaikki elävä.

Tätähän se lestadiolainen saarna vain julistaa, kuinka omat teot voi heittää roskikseen ja uskoa vaan se evankeljumin sana; "on lupa uskoa kaikki synnit ja matkan viat anteeks"
Siis mitään muuta ei tarvita sielunsa autuudeksi kuin uskoa lestadiolaista saarnaa ilman epäilyksiä. Voihan sitä viiniä juoda kohtuudella, niinhän ne Ranskassa ja muissakin Etelä-Euroopan maissa tekevät.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Siinähän se homma onkin, että saadaan, mutta ei haluta. En halua juoda alkoholia, koska se aiheuttaa mm. 70-90 % pahoinpitelyistä, murhista ja raiskauksista, on epäterveellistä ja voi saada fiksunkin ihmisen puhumaan niin typeriä, että pitää myötähäpeästä poistua paikalta.

Lue lisää

Alkoholi aiheuttaa päihtymyksen juotuna eikä mitään muuta. Ihminen taas tekee asioita humalassa ja selvinpäin ja monet (suurin osa) juovat alkoholia tekemättä mitään rikoksia. Helpointa on etsiä syyllistä aina jostain muusta kuin omasta itsestään, mutta humalassa tehty rikos ei ole lieventävä asia oikeuden ääressä, vaan sillä kerjätään myötätuntoa.

Alkoholista kieltäytyminen on lähinnä terveydellinen kysymys normaali ihmisellä ja ihmisellä jolla on taipumuksia rikollisiin tekoihin alkoholin nauttiminen voi poistaa estoja niiden suorittamiseen.

Raamatun kertomukset ikuisesta elämästä ovat paljon utopistisempia kuin nykytieteen menetelmiin pohjautuvat yritykset herättää henkiin uudestaan. Miksi raamatun menetelmät ovat utopistisia ? Siksi, koska jokin taikuri tulee vain loitsuamaan ; nouskaahan nyt ylös maan povesta ja merien syvyyksistä! Paljon suomalaisia sotilaita katosi 1940 - 1944 sodissa ja ovat varmasti hävinneet olemattomiin, niin hekö muka jsotain ilmestyisivät sitten entisen näköisinä Uskoo ken tahtoo . Helpompi on uskoa tieteen joskus kykenevän herättämään pakastetun ruumiin, kuin että joku koettaa pelkällä hokkus-pokkus sanan voimalla saada atomeiksi hävinneet ammoin kuolleet ilmestymään esiin kuin tyhjää vaan .

Jos Jeesuksen kohdalla olisi ollut tavallinen ihminen ja fariseukset olisivat alkaneet syyttämään että ei vietä sapattia, niin tavallinen ihminen olisi uskonut, olisi sanonut, että joo, joo, vietetään vietetään kuten sanottu. Ei olisi toiminut kuten Jeesus lisäämällä vain vettä myllyyn parantamalla sairaan sapattina. Mikä tietenkin herätti kaikkien huomion ja vain fariseukset näkivät siinä syyn tappaa Jeesus.

UT ja osin VT on täydellinen kertomus ihmisen uskonnollisuudesta. Siitä miten ihmiset keskustelevat uskosta, mitä mieltä ovat siitä sekä mitä tekoja siinä tekevät. Usko oli silloin totaallista, ei se ollut sitä että käyttiin kerran viikossa kirjossa kuulemassa joku höpinä, vaan usko oli silloin läsnä arjen jokaisessa hetkessä. Jokaisella teoillaan, sanoillaan ihminen silloin otti kantaa uskontoon, eli sitä jonkin mielestä oikein tai väärin.

Jeesus tuli tähän hetkeen toimien kaikkien odotusten vastaisesti. Kertomalla että tämä teidän juttu ei oikein enää toimi, uutta on tulossa tilalle. Ja voi vain arvata herättääkö sellainen vastustusta.

Ei voi kuvitella täydellisempää kertomusta ihmisestä ja uskosta kuin mitä UT on.

Se käy suoraan tähän päivään ja tämän päivän ihmisiin.