Niittylahdenrannan asukkaat eivät hyväksy Riverian suunnitelmia

Turha valittaa mitään kun heti poistetaan kaikki.Sensijaan rääpäleet saa puhua pehmoisia. Täällähän ei tarvita yhtään Joensuun politrukkia pilaamasta maisemia.

Niittylahti on Pyhäselän aluetta ei Joensuun. Joensuu paskansi Pyhäselän käyttökelvottomaksi paskalammeksi. Jospa pudistaisitten edes sen.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Niittylahti on Pyhäselän aluetta ei Joensuun. Joensuu paskansi Pyhäselän käyttökelvottomaksi paskalammeksi. Jospa pudistaisitten edes sen.

Vääristelet asioita! En ole kummankaan alueen asukas, mutta periaatteen vuoksi kommentoin. Voisin hyvin kuvitella sinunkin tietävän nämä asiat.
-Niittylahti on nykyisin osa Joensuun kaupunkia, koska entinen Pyhäselän kunta liitettiin Joensuuhun vuonna 2009 kuntaliitoksen myötä. Hallinnollisesti se siis on Joensuuta, vaikka historiallisesti ja paikallisesti moni edelleen mieltää sen kuuluvan Pyhäselän alueeseen.
-Mitä ympäristöön tulee: väite, että Joensuu olisi "paskantanut Pyhäselän käyttökelvottomaksi" ei pidä paikkaansa, sillä jätevedet puhdistetaan ennen laskua, ja ympäristövalvonta on huomattavasti tiukempaa.
-Pyhäselän veden laatu Joensuun alueella on yleisarvosanaltaan hyvä. Vaikka järvi sijaitsee suuren kaupungin kyljessä ja siihen laskee vuolas Pielisjoki, se on säilyttänyt tilansa varsin vakaana. Tässä on tiivistelmä Pyhäselän nykytilasta:
Ekologinen tila: Luokiteltu hyväksi. Tämä tarkoittaa, että järven eliöstö ja ravinnetasot ovat lähellä luonnontilaa, vaikka ihmisen toiminta (kuten asutus ja maatalous) hieman heijastuukin veteen.
Kemiallinen tila: Kemiallinen tila on monien muiden Suomen suurten järvien tapaan hyvää huonompi. Tämä johtuu pääasiassa kaloista löytyvästä elohopeasta ja laajalle levinneistä PBDE-yhdisteistä (palonestoaineet), jotka ovat valtakunnallinen ongelma, eivät vain Joensuun paikallinen ilmiö.
Veden ominaispiirteet
Humuspitoisuus: Pyhäselkä on tyypillinen suomalainen humusjärvi. Vesi on rusehtavaa, mikä johtuu valuma-alueelta (erityisesti Pielisjoen kautta) tulevasta orgaanisesta aineesta.
Rehevyys: Järvi on luokiteltu lievästi reheväksi. Ravinnepitoisuudet (erityisesti fosfori) ovat maltillisia, mutta riittäviä ylläpitämään monipuolista kalastoa.
Kirkkaus: Vesi on tummuudestaan huolimatta suhteellisen puhdasta, mutta näkösyvyys jää humuksen vuoksi usein muutamaan metriin.
Veden laatuun vaikuttavat tekijät
Pielisjoki: Joensuun halki virtaava Pielisjoki tuo valtavan määrän vettä Pyhäselkään. Tämä edesauttaa veden vaihtuvuutta, mutta tuo mukanaan myös yläjuoksun humusta ja ravinteita.
Jätevedenpuhdistus: Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamo on moderni, ja sen vaikutukset Pyhäselän tilaan on saatu minimoitua tehokkaalla puhdistusprosessilla.
Hajakuormitus: Maatalous ja metsätalous valuma-alueilla ovat suurimpia ravinteiden lähteitä, jotka pitävät yllä lievää rehevyyttä.
Virkistyskäyttö ja uiminen
Pyhäselkä on erinomainen kohde uimiseen ja kalastukseen.
Sinilevä: Sinilevää esiintyy Pyhäselällä toisinaan loppukesästä, mutta laajat ja pitkäkestoiset kukannot ovat suhteellisen harvinaisia verrattuna matalampiin ja rehevämpiin järviin.
Kalat: Kalastolle Pyhäselkä tarjoaa hyvät olosuhteet, ja se on tunnettu erityisesti kuhasta, ahvenesta ja muikusta.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Vääristelet asioita! En ole kummankaan alueen asukas, mutta periaatteen vuoksi kommentoin. Voisin hyvin kuvitella sinunkin tietävän nämä asiat.
-Niittylahti on nykyisin osa Joensuun kaupunkia, koska entinen Pyhäselän kunta liitettiin Joensuuhun vuonna 2009 kuntaliitoksen myötä. Hallinnollisesti se siis on Joensuuta, vaikka historiallisesti ja paikallisesti moni edelleen mieltää sen kuuluvan Pyhäselän alueeseen.
-Mitä ympäristöön tulee: väite, että Joensuu olisi "paskantanut Pyhäselän käyttökelvottomaksi" ei pidä paikkaansa, sillä jätevedet puhdistetaan ennen laskua, ja ympäristövalvonta on huomattavasti tiukempaa.
-Pyhäselän veden laatu Joensuun alueella on yleisarvosanaltaan hyvä. Vaikka järvi sijaitsee suuren kaupungin kyljessä ja siihen laskee vuolas Pielisjoki, se on säilyttänyt tilansa varsin vakaana. Tässä on tiivistelmä Pyhäselän nykytilasta:
Ekologinen tila: Luokiteltu hyväksi. Tämä tarkoittaa, että järven eliöstö ja ravinnetasot ovat lähellä luonnontilaa, vaikka ihmisen toiminta (kuten asutus ja maatalous) hieman heijastuukin veteen.
Kemiallinen tila: Kemiallinen tila on monien muiden Suomen suurten järvien tapaan hyvää huonompi. Tämä johtuu pääasiassa kaloista löytyvästä elohopeasta ja laajalle levinneistä PBDE-yhdisteistä (palonestoaineet), jotka ovat valtakunnallinen ongelma, eivät vain Joensuun paikallinen ilmiö.
Veden ominaispiirteet
Humuspitoisuus: Pyhäselkä on tyypillinen suomalainen humusjärvi. Vesi on rusehtavaa, mikä johtuu valuma-alueelta (erityisesti Pielisjoen kautta) tulevasta orgaanisesta aineesta.
Rehevyys: Järvi on luokiteltu lievästi reheväksi. Ravinnepitoisuudet (erityisesti fosfori) ovat maltillisia, mutta riittäviä ylläpitämään monipuolista kalastoa.
Kirkkaus: Vesi on tummuudestaan huolimatta suhteellisen puhdasta, mutta näkösyvyys jää humuksen vuoksi usein muutamaan metriin.
Veden laatuun vaikuttavat tekijät
Pielisjoki: Joensuun halki virtaava Pielisjoki tuo valtavan määrän vettä Pyhäselkään. Tämä edesauttaa veden vaihtuvuutta, mutta tuo mukanaan myös yläjuoksun humusta ja ravinteita.
Jätevedenpuhdistus: Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamo on moderni, ja sen vaikutukset Pyhäselän tilaan on saatu minimoitua tehokkaalla puhdistusprosessilla.
Hajakuormitus: Maatalous ja metsätalous valuma-alueilla ovat suurimpia ravinteiden lähteitä, jotka pitävät yllä lievää rehevyyttä.
Virkistyskäyttö ja uiminen
Pyhäselkä on erinomainen kohde uimiseen ja kalastukseen.
Sinilevä: Sinilevää esiintyy Pyhäselällä toisinaan loppukesästä, mutta laajat ja pitkäkestoiset kukannot ovat suhteellisen harvinaisia verrattuna matalampiin ja rehevämpiin järviin.
Kalat: Kalastolle Pyhäselkä tarjoaa hyvät olosuhteet, ja se on tunnettu erityisesti kuhasta, ahvenesta ja muikusta.

Oikein! Hyvä että jotain muutakin asiaa kuin omien kuvitelmien ja tavoitteiden mukaan kirjoiteltua paskaa palstalle asioista joista ei tiedetä eikä edes haluta ottaa selvää!

Anonyymi00007 kirjoitti:

Vääristelet asioita! En ole kummankaan alueen asukas, mutta periaatteen vuoksi kommentoin. Voisin hyvin kuvitella sinunkin tietävän nämä asiat.
-Niittylahti on nykyisin osa Joensuun kaupunkia, koska entinen Pyhäselän kunta liitettiin Joensuuhun vuonna 2009 kuntaliitoksen myötä. Hallinnollisesti se siis on Joensuuta, vaikka historiallisesti ja paikallisesti moni edelleen mieltää sen kuuluvan Pyhäselän alueeseen.
-Mitä ympäristöön tulee: väite, että Joensuu olisi "paskantanut Pyhäselän käyttökelvottomaksi" ei pidä paikkaansa, sillä jätevedet puhdistetaan ennen laskua, ja ympäristövalvonta on huomattavasti tiukempaa.
-Pyhäselän veden laatu Joensuun alueella on yleisarvosanaltaan hyvä. Vaikka järvi sijaitsee suuren kaupungin kyljessä ja siihen laskee vuolas Pielisjoki, se on säilyttänyt tilansa varsin vakaana. Tässä on tiivistelmä Pyhäselän nykytilasta:
Ekologinen tila: Luokiteltu hyväksi. Tämä tarkoittaa, että järven eliöstö ja ravinnetasot ovat lähellä luonnontilaa, vaikka ihmisen toiminta (kuten asutus ja maatalous) hieman heijastuukin veteen.
Kemiallinen tila: Kemiallinen tila on monien muiden Suomen suurten järvien tapaan hyvää huonompi. Tämä johtuu pääasiassa kaloista löytyvästä elohopeasta ja laajalle levinneistä PBDE-yhdisteistä (palonestoaineet), jotka ovat valtakunnallinen ongelma, eivät vain Joensuun paikallinen ilmiö.
Veden ominaispiirteet
Humuspitoisuus: Pyhäselkä on tyypillinen suomalainen humusjärvi. Vesi on rusehtavaa, mikä johtuu valuma-alueelta (erityisesti Pielisjoen kautta) tulevasta orgaanisesta aineesta.
Rehevyys: Järvi on luokiteltu lievästi reheväksi. Ravinnepitoisuudet (erityisesti fosfori) ovat maltillisia, mutta riittäviä ylläpitämään monipuolista kalastoa.
Kirkkaus: Vesi on tummuudestaan huolimatta suhteellisen puhdasta, mutta näkösyvyys jää humuksen vuoksi usein muutamaan metriin.
Veden laatuun vaikuttavat tekijät
Pielisjoki: Joensuun halki virtaava Pielisjoki tuo valtavan määrän vettä Pyhäselkään. Tämä edesauttaa veden vaihtuvuutta, mutta tuo mukanaan myös yläjuoksun humusta ja ravinteita.
Jätevedenpuhdistus: Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamo on moderni, ja sen vaikutukset Pyhäselän tilaan on saatu minimoitua tehokkaalla puhdistusprosessilla.
Hajakuormitus: Maatalous ja metsätalous valuma-alueilla ovat suurimpia ravinteiden lähteitä, jotka pitävät yllä lievää rehevyyttä.
Virkistyskäyttö ja uiminen
Pyhäselkä on erinomainen kohde uimiseen ja kalastukseen.
Sinilevä: Sinilevää esiintyy Pyhäselällä toisinaan loppukesästä, mutta laajat ja pitkäkestoiset kukannot ovat suhteellisen harvinaisia verrattuna matalampiin ja rehevämpiin järviin.
Kalat: Kalastolle Pyhäselkä tarjoaa hyvät olosuhteet, ja se on tunnettu erityisesti kuhasta, ahvenesta ja muikusta.

Kuule pielisjoki suistossa kun oli aikanaan verkot niin vessa paperia oli niissä aina en nykyisinkään lähtis joki polven kaloja syömään paskaa ne on syöny.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Kuule pielisjoki suistossa kun oli aikanaan verkot niin vessa paperia oli niissä aina en nykyisinkään lähtis joki polven kaloja syömään paskaa ne on syöny.

Se on kokonaan sinun valintasi mitä teet ja kuvittelet. Voithan varautua samalla tavoin kaikkiin muihinkin asioihin mitä on joskus vuosikymmeniä sitten tapahtunut ja järjestää elämäsi niiden mukaan. Vaan älä anna periksi, esitettiinpä millaisia todisteita tahansa mistä asiasta tahansa vastoin sinun tietojasi ja ajatuksiasi. Varmastikin ne kaikki ovat väärässä.
En palaa tähän asiaan.