funkkis-talo

Jaa, etteikö ole hienoja 70-luvun taloja? Pötyä! Niitä on vaikka kuinka paljon. Komeita 70-luvun omakotitaloja on Suomessakin joka kaupungissa - varsinkin 1970-73, ennen öljykriisiä pykätyt. Ne ovat usein hienoja puhdaslinjaisia modernistisia taloja, suurine lasipintoineen ja tasakattoineen.

Julkisista rakennuksista ensimmäisenä tulee mieleen Finlandia-talo - se on hieno, vaikka kuka mitä muuta väittäisi. Tampereella Hotelli Rosendahl, muistaakseni Laapotin toimistolta vuodelta 1977, on suorastaan upea.

Esimerkkejä kyllä on, mutta jos asenne on se, ettei talo voi olla hieno ellei siinä ole harjakattoa, viiden metrin räystäitä ja rutosti koristeita, on tästä turha kinastella. 70-luvulla osattiin vielä tehdä konstailemattomia julkisivuja.

Ihmettelen, mitä kansan maulle on tapahtunut, sillä ei kukaan 60-70-luvuilla rakentanut "perinnekartanoita" vaan rationaalisia matalalinjaisia - joskus suorastaan virtaviivaisia taloja. Taloja jotka sopivat hyvin suomalaiseen maisemaan.

Mikä on tämä makumieltymysten degeneraatioprosessi, joka on johtanut nykytilanteeseen? Valmistalomallistot pursuavat toinen toistaan ihmeellisempiä perinnetaloja, joiden perinteet ovat kuitenkin peräisin USA:sta. Aiemmin kansa tahtoi järkeviä ja yksinkertaisia taloja.

Katsokaa minkä tahansa 60- tai 70-luvun omakotialueen taloja: mikä harmonia siellä vallitseekaan, eikä yhdessäkään talossa ole koristeita tai muita tökeröitä lisukkeita. Samaan aikaan julkaistut valmistalokirjat, valmistajasta riippumatta, tulvehtivat hyvin suunniteltuja ja kaunislinjaisia tyyppitaloja.

Valitettavasti 75% näistä taloista on jo jonkun jokakodin remonttireiskan raiskaama, jolloin taloon on laitettu K-raudan kaariaukollinen valkoinen kalteriristikko ovi ja irtoristikot uusittujen ikkunoiden lämpölasin väliin. Tasakatot on uusittu milloin minkäkinlaisiksi tötteröiksi. Juuri muuta ei tarvitakaan ja koko kaunis arkkitehtuuri on pilalla. Ei siis ihme jos ENÄÄ ei juuri näy kauniita tuon ajan taloja.

trumpettihousumies kirjoitti:

Jaa, etteikö ole hienoja 70-luvun taloja? Pötyä! Niitä on vaikka kuinka paljon. Komeita 70-luvun omakotitaloja on Suomessakin joka kaupungissa - varsinkin 1970-73, ennen öljykriisiä pykätyt. Ne ovat usein hienoja puhdaslinjaisia modernistisia taloja, suurine lasipintoineen ja tasakattoineen.

Julkisista rakennuksista ensimmäisenä tulee mieleen Finlandia-talo - se on hieno, vaikka kuka mitä muuta väittäisi. Tampereella Hotelli Rosendahl, muistaakseni Laapotin toimistolta vuodelta 1977, on suorastaan upea.

Esimerkkejä kyllä on, mutta jos asenne on se, ettei talo voi olla hieno ellei siinä ole harjakattoa, viiden metrin räystäitä ja rutosti koristeita, on tästä turha kinastella. 70-luvulla osattiin vielä tehdä konstailemattomia julkisivuja.

Ihmettelen, mitä kansan maulle on tapahtunut, sillä ei kukaan 60-70-luvuilla rakentanut "perinnekartanoita" vaan rationaalisia matalalinjaisia - joskus suorastaan virtaviivaisia taloja. Taloja jotka sopivat hyvin suomalaiseen maisemaan.

Mikä on tämä makumieltymysten degeneraatioprosessi, joka on johtanut nykytilanteeseen? Valmistalomallistot pursuavat toinen toistaan ihmeellisempiä perinnetaloja, joiden perinteet ovat kuitenkin peräisin USA:sta. Aiemmin kansa tahtoi järkeviä ja yksinkertaisia taloja.

Katsokaa minkä tahansa 60- tai 70-luvun omakotialueen taloja: mikä harmonia siellä vallitseekaan, eikä yhdessäkään talossa ole koristeita tai muita tökeröitä lisukkeita. Samaan aikaan julkaistut valmistalokirjat, valmistajasta riippumatta, tulvehtivat hyvin suunniteltuja ja kaunislinjaisia tyyppitaloja.

Valitettavasti 75% näistä taloista on jo jonkun jokakodin remonttireiskan raiskaama, jolloin taloon on laitettu K-raudan kaariaukollinen valkoinen kalteriristikko ovi ja irtoristikot uusittujen ikkunoiden lämpölasin väliin. Tasakatot on uusittu milloin minkäkinlaisiksi tötteröiksi. Juuri muuta ei tarvitakaan ja koko kaunis arkkitehtuuri on pilalla. Ei siis ihme jos ENÄÄ ei juuri näy kauniita tuon ajan taloja.

Lue lisää

...satuinpa löytämään mainitsemasi kaltaisen pilalle remontoidun talon tuolta aikakaudelta:
http://www.dime.net/dime/c/asunnot/pd/0/0/0/1/.dime?std.key=879311
Katsokaa ja kauhistukaa!

HEH! kirjoitti:

...satuinpa löytämään mainitsemasi kaltaisen pilalle remontoidun talon tuolta aikakaudelta:
http://www.dime.net/dime/c/asunnot/pd/0/0/0/1/.dime?std.key=879311
Katsokaa ja kauhistukaa!

Lue lisää

Tuo kuva sopi hyvin aiheeseen! Minäs puolestani yritän etsiä jonkun yhä kauniin talon tuolta ajalta!

onhan ne funkistalot vitusti vanhempia (20-luvulta eteenpäin) mutta kun funkiksenkin voi jakaa eri aikakausiin ja eri aikakausina se on saanut erilaisia ominaispiirteitä. lasipalatsi helsingissä on hyvä esimerkki 60-luvun funkkiksesta (viljo revell) vaikkakin aikoinaan oli tarkoitettu vain väliaikaiseksi rakennelmaksi.

eipä nyt tule mieleen ketään 60-luvun funkkiksen mestaria joka olisi omakotitaloja piirtänyt. nimiä kenelläkään mielessä???

ööö kirjoitti:

onhan ne funkistalot vitusti vanhempia (20-luvulta eteenpäin) mutta kun funkiksenkin voi jakaa eri aikakausiin ja eri aikakausina se on saanut erilaisia ominaispiirteitä. lasipalatsi helsingissä on hyvä esimerkki 60-luvun funkkiksesta (viljo revell) vaikkakin aikoinaan oli tarkoitettu vain väliaikaiseksi rakennelmaksi.

eipä nyt tule mieleen ketään 60-luvun funkkiksen mestaria joka olisi omakotitaloja piirtänyt. nimiä kenelläkään mielessä???

Lue lisää

Niin lasipalatsin suunnittelijoita oli kyllä pari muutakin. Kokko, Rewell, Riihimäki oli tuon kolmikon nimi.
Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin Lasipalatsi ei ole esimerkki 60-luvun funkkiksesta.

Kaupunki hyväksyi Lasipalatsin vuokratarjouksen huhtikuussa 1935, ja jo samana kesänä myönnettiin huolella valmistellulle hankkeelle rakennuslupa! Lasipalatsi suunniteltiin ja rakennettiin "amerikkalaisella vauhdilla" ja "suomalaisella sisulla" : rakentaminen aloitettiin elokuun puolivälissä 1935 ja jo saman vuoden joulumarkkinoille pyrkivät ensimmäiset liikkeet avaamaan ovensa - useimmat kuitenkin avattiin vuoden 1936 alkukuukausina. Oy Lasipalatsi Ab vuokrasi liiketilat mm. SOK:n jäsenosuuskaupoille ja maataloudellisille keskusliikkeille sekä eri alojen yrittäjille. Väliaikaisen liikerakennuksen haluttiin palvelevan monipuolisesti sekä pääkaupunkilaisia että linja-automatkustajia.

Pidän Revelliä (ent. Rewell) yhtenä pahimmista ympäristörikollisista, ehkä Aallon rinnalla yksi pahimpia törkeyksiä tälle kauniille kaupungille tehneistä. Makkaratalo, Rautatalo, Finlandia-talo, Enson talo, siinä pari huippusuunnittelun mallinäytettä. Sopivat saumattomasti ympäristöönsä ja kunnioittavat olemassaolevaa rakennuskantaa? Not.

Nykyään ollaan vähän viisaampia, esim. Eduskunnan lisärakennus keskustelee mielestäni aika hyvin vastapäisen talon kanssa.


Lopuksi voisin todeta, että asuminen on perustarve, ja talon pitää olla kuin tukevaa kunnon ruokaa, johon ei hevillä kyllästy ja joka kuitenkin on hyvistä raaka-aineista huolella ja hyvällä reseptillä tehtyä. Noista lättänöistä ja niiden koristelusta rimoilla ja muilla voi ruoka-aineallegorioita jatkaen sanoa, että paskasta ei saa konvehtia.

ööö kirjoitti:

onhan ne funkistalot vitusti vanhempia (20-luvulta eteenpäin) mutta kun funkiksenkin voi jakaa eri aikakausiin ja eri aikakausina se on saanut erilaisia ominaispiirteitä. lasipalatsi helsingissä on hyvä esimerkki 60-luvun funkkiksesta (viljo revell) vaikkakin aikoinaan oli tarkoitettu vain väliaikaiseksi rakennelmaksi.

eipä nyt tule mieleen ketään 60-luvun funkkiksen mestaria joka olisi omakotitaloja piirtänyt. nimiä kenelläkään mielessä???

Lue lisää

Mun mielestäni Revellin mainitseminen funkkiksen yhteydessä on loukkaus kunnon funktionalisteja (Bryggman ja kumppanit) kohtaan. Revell edusti sitä 60-luvun sosialistiarkkitehtuurin sukupolvea, joka suunnitteli laatikkotalonsa niin pelkistetyiksi, että pelkisti kustannustehokkaasti niistä pois kaikki ne ihastuttavat yksityöskohdat tai idean, jota vielä ennen sotaa ole varaa rakennuttaa.

Tosin Revellistä tekee kulttuurimurhaajan vasta se, että hänen tekeleensä yleensä ilmestyi tuhotun, korkeampaa arkkitehtuuria, edustaneen rakennuksen tilalle ikäänkuin merkkinä sosialismin ja "demokratian" etenemisestä.

Sitten vielä varsinaisesta aiheesta: jokaista 60-luvun tasakattoista omakotitaloa voidaan markkinointimielessä myydä "funkkiksena".

erkkkki kirjoitti:

Niin lasipalatsin suunnittelijoita oli kyllä pari muutakin. Kokko, Rewell, Riihimäki oli tuon kolmikon nimi.
Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin Lasipalatsi ei ole esimerkki 60-luvun funkkiksesta.

Kaupunki hyväksyi Lasipalatsin vuokratarjouksen huhtikuussa 1935, ja jo samana kesänä myönnettiin huolella valmistellulle hankkeelle rakennuslupa! Lasipalatsi suunniteltiin ja rakennettiin "amerikkalaisella vauhdilla" ja "suomalaisella sisulla" : rakentaminen aloitettiin elokuun puolivälissä 1935 ja jo saman vuoden joulumarkkinoille pyrkivät ensimmäiset liikkeet avaamaan ovensa - useimmat kuitenkin avattiin vuoden 1936 alkukuukausina. Oy Lasipalatsi Ab vuokrasi liiketilat mm. SOK:n jäsenosuuskaupoille ja maataloudellisille keskusliikkeille sekä eri alojen yrittäjille. Väliaikaisen liikerakennuksen haluttiin palvelevan monipuolisesti sekä pääkaupunkilaisia että linja-automatkustajia.

Pidän Revelliä (ent. Rewell) yhtenä pahimmista ympäristörikollisista, ehkä Aallon rinnalla yksi pahimpia törkeyksiä tälle kauniille kaupungille tehneistä. Makkaratalo, Rautatalo, Finlandia-talo, Enson talo, siinä pari huippusuunnittelun mallinäytettä. Sopivat saumattomasti ympäristöönsä ja kunnioittavat olemassaolevaa rakennuskantaa? Not.

Nykyään ollaan vähän viisaampia, esim. Eduskunnan lisärakennus keskustelee mielestäni aika hyvin vastapäisen talon kanssa.


Lopuksi voisin todeta, että asuminen on perustarve, ja talon pitää olla kuin tukevaa kunnon ruokaa, johon ei hevillä kyllästy ja joka kuitenkin on hyvistä raaka-aineista huolella ja hyvällä reseptillä tehtyä. Noista lättänöistä ja niiden koristelusta rimoilla ja muilla voi ruoka-aineallegorioita jatkaen sanoa, että paskasta ei saa konvehtia.

Lue lisää

Lienee sanomattakin selvää, että olen samaa mieltä kanssasi Revellistä ja Aallosta. Bryggman sen sijaan tässä "genressä" ansioituneempi. Esim siunauskappeli Turussa on mielestäni sellainen, jossa on sitä paljon puhuttua "Ideaa".

erkkkki kirjoitti:

Niin lasipalatsin suunnittelijoita oli kyllä pari muutakin. Kokko, Rewell, Riihimäki oli tuon kolmikon nimi.
Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin Lasipalatsi ei ole esimerkki 60-luvun funkkiksesta.

Kaupunki hyväksyi Lasipalatsin vuokratarjouksen huhtikuussa 1935, ja jo samana kesänä myönnettiin huolella valmistellulle hankkeelle rakennuslupa! Lasipalatsi suunniteltiin ja rakennettiin "amerikkalaisella vauhdilla" ja "suomalaisella sisulla" : rakentaminen aloitettiin elokuun puolivälissä 1935 ja jo saman vuoden joulumarkkinoille pyrkivät ensimmäiset liikkeet avaamaan ovensa - useimmat kuitenkin avattiin vuoden 1936 alkukuukausina. Oy Lasipalatsi Ab vuokrasi liiketilat mm. SOK:n jäsenosuuskaupoille ja maataloudellisille keskusliikkeille sekä eri alojen yrittäjille. Väliaikaisen liikerakennuksen haluttiin palvelevan monipuolisesti sekä pääkaupunkilaisia että linja-automatkustajia.

Pidän Revelliä (ent. Rewell) yhtenä pahimmista ympäristörikollisista, ehkä Aallon rinnalla yksi pahimpia törkeyksiä tälle kauniille kaupungille tehneistä. Makkaratalo, Rautatalo, Finlandia-talo, Enson talo, siinä pari huippusuunnittelun mallinäytettä. Sopivat saumattomasti ympäristöönsä ja kunnioittavat olemassaolevaa rakennuskantaa? Not.

Nykyään ollaan vähän viisaampia, esim. Eduskunnan lisärakennus keskustelee mielestäni aika hyvin vastapäisen talon kanssa.


Lopuksi voisin todeta, että asuminen on perustarve, ja talon pitää olla kuin tukevaa kunnon ruokaa, johon ei hevillä kyllästy ja joka kuitenkin on hyvistä raaka-aineista huolella ja hyvällä reseptillä tehtyä. Noista lättänöistä ja niiden koristelusta rimoilla ja muilla voi ruoka-aineallegorioita jatkaen sanoa, että paskasta ei saa konvehtia.

Lue lisää

joo no, ok. olin väärässä lasipalatsin suhteen. muistin väärin.

mitä tulee yleensä ottaen 60-luvun rakentamiseen, niin ajan henki oli väärä: kaikki vanha haluttiin purkaa ja rakentaa uutta betonilaatikkoa tilalle. raha ratkaisee. keskustassa tontti on kallista ja tehokkuudella se business pyörii. on vähän hölmöä tuomita esim. aalto enso gutzeitin talosta kun siihen ei lähtökohtaisesti parempaakaan saa. onhan siinä sentään mittasuhteet otettu ympäristöstä. ja joku innokas voi alkaa matemaattisesti integroimaan onko se laatikko kaikkein edullisin rakennelma kun tontti pitää saada täyteen... aaltoa voi sillä tavalla puolustella, joku muu olisi saattanut rakentaa tilalle jotain vielä rumempaa. olisiko betoninen tasaseinäinen elementtitekniikalla saumat näkyviin tyylillä rakennettu harmaa laatikko sitten parempi?? tyhjästä on paha nyhjästä. paskastahan ei konvehtia saa.

eikö tässä ole se funkkiksen lähtökohta: corbuhan kirjoitteli 20-luvulla alan lehtiin otsikolla "machines for living in".

valitettavasti nykyajan trendi ainakin asuntorakentamisessa palaa johonkin uusrenessanssimeininkiin kun millään ei ole enää mitään pohjaa. koristelua laitetaan sinne tänne jne. todellinen perinnerakentaminen ja vanha rakennuskanta kärsii kyllä valtavan inflaation tämän ns. perinnetalopakettirakentamisen vierellä. maaseutukuva todella pilataan kun sinne ilmestyy näitä milloin keltaisia, milloin punaisia tai sinisiä tai valkoisia tai mitä milloinkin -taloja jotka seisovat peltoaukealla vieri vieressä. sitten sanotaan että ne on niin ihania kun ne on niin kodinomaisia.

vielä lopuksi: on tietämättömyyttä sanoa aallon taloja huonoiksi tai rumiksi. enson talon haukkumisen siedän, en itsekään siitä pidä. mutta finlandia-talo, tkk, villa mairea, vuoksenniskan kirkko, seinäjoki, kulttuuritalo, säynätsalo jne jne jne. hyviä taloja jotka seisovat komeasti paikallaan. todellista paikalle rakennettua arkkitehtuuria. hieman harmittaa kun aallon töölönlahden suunnitelma ei toteutunut...

ei jaksa enää tilittää...

raggar kirjoitti:

Mun mielestäni Revellin mainitseminen funkkiksen yhteydessä on loukkaus kunnon funktionalisteja (Bryggman ja kumppanit) kohtaan. Revell edusti sitä 60-luvun sosialistiarkkitehtuurin sukupolvea, joka suunnitteli laatikkotalonsa niin pelkistetyiksi, että pelkisti kustannustehokkaasti niistä pois kaikki ne ihastuttavat yksityöskohdat tai idean, jota vielä ennen sotaa ole varaa rakennuttaa.

Tosin Revellistä tekee kulttuurimurhaajan vasta se, että hänen tekeleensä yleensä ilmestyi tuhotun, korkeampaa arkkitehtuuria, edustaneen rakennuksen tilalle ikäänkuin merkkinä sosialismin ja "demokratian" etenemisestä.

Sitten vielä varsinaisesta aiheesta: jokaista 60-luvun tasakattoista omakotitaloa voidaan markkinointimielessä myydä "funkkiksena".

Lue lisää

Kaikki 60-70-luvuilla rakennetut tasakattoiset talot ovat rakennusmestarin itselleen rakentamia mikäli kiinteistönvälittäjien ilmoituksiin on uskominen.

Ainoa myyntikikka millä voi yrittää väittää rakennuksen olevan edes vähän parempi kuin muut vastaavat. Siksi ne ovat kaikki noita.

Itse asiassa nuo liian matalalle rakennetut, tasakattoiset paskat ovat täysin vääriä taloa Suomen ilmastoon ja pikkuhiljaa kaikista niistä tulee harjakattoisia ja soralla ympäröityjä, kaikista joita ei ole korjauskelvottomana purettu.

kai, niin kirjoitti:

Kaikki 60-70-luvuilla rakennetut tasakattoiset talot ovat rakennusmestarin itselleen rakentamia mikäli kiinteistönvälittäjien ilmoituksiin on uskominen.

Ainoa myyntikikka millä voi yrittää väittää rakennuksen olevan edes vähän parempi kuin muut vastaavat. Siksi ne ovat kaikki noita.

Itse asiassa nuo liian matalalle rakennetut, tasakattoiset paskat ovat täysin vääriä taloa Suomen ilmastoon ja pikkuhiljaa kaikista niistä tulee harjakattoisia ja soralla ympäröityjä, kaikista joita ei ole korjauskelvottomana purettu.

Lue lisää

Joo, tasakattoinen talo muutaman tonnin lumikuorma eivät varsinaisesti ole paras ratkaisu näillä leveysasteilla. No tulipahan ainakin säästettyä kattotuolien kustannukset.

Kaiken huippu oli, kun kuulin Kajaanissa olevasta omakotialueesta, jossa kaava kieltää kaikki muut, kuin tasakatot. Niillä on varmaan nauhaikkunat paskahuusissakin:-)

raggar kirjoitti:

Joo, tasakattoinen talo muutaman tonnin lumikuorma eivät varsinaisesti ole paras ratkaisu näillä leveysasteilla. No tulipahan ainakin säästettyä kattotuolien kustannukset.

Kaiken huippu oli, kun kuulin Kajaanissa olevasta omakotialueesta, jossa kaava kieltää kaikki muut, kuin tasakatot. Niillä on varmaan nauhaikkunat paskahuusissakin:-)

Lue lisää

Täällä sitten jaksetaan jauhaa Scheissea tasakatoista. Yhteiskunnan vihollinen nro 1 - tasakatto?

Tasakatto toimii melkein missä vaan, mutta nämä täällä alituiseen ylistetyt hirviötalot (Desing-, Kannus-, Kastelli-, Herrala-, Jukka-, Älvsby- ja kaikki muut paskat) taas puolestaan eivät esteettisesti sovi kuin norsunkokoisten kotirouvien peräaukkoihin.

Säälittävä "arkkitehtuuripalsta", jossa elämäänsä kyllästyneet talopakettireiskat jauhaa miten paskoja arkkitehdit, tasakatot, modernismi, Aalto ja niin edelleen... Tämän palstan voisi lopettaa!!!

hngh! kirjoitti:

Täällä sitten jaksetaan jauhaa Scheissea tasakatoista. Yhteiskunnan vihollinen nro 1 - tasakatto?

Tasakatto toimii melkein missä vaan, mutta nämä täällä alituiseen ylistetyt hirviötalot (Desing-, Kannus-, Kastelli-, Herrala-, Jukka-, Älvsby- ja kaikki muut paskat) taas puolestaan eivät esteettisesti sovi kuin norsunkokoisten kotirouvien peräaukkoihin.

Säälittävä "arkkitehtuuripalsta", jossa elämäänsä kyllästyneet talopakettireiskat jauhaa miten paskoja arkkitehdit, tasakatot, modernismi, Aalto ja niin edelleen... Tämän palstan voisi lopettaa!!!

Lue lisää

En pidä myöskään pakettitaloista ja niiden muka hienoista yksityiskohdista mutta tasakattotalot on kuitenkin rakenteeltaan silti aivan paskoja.

Tiedän sen koska minulla on sellainen.

Hyvännäköisiä yksityiskohdiltaan ja kokonaisuudeltaan mainioita talojakin on mutta nykyään jokainen arkkitehti yrittää olla aalto ja lisää kulloisenkin arkkitehtitrendin mukaisia typeryyksiä niin että rakentajaa vituttaa, jos kohta paljon vähemmän kuin sitä joka joutuu talossa asumaan.

Jos talon rakennuttaja teettää talon itselleen, ja osaa pitää arkkitehtinsä aisoissa eikä päästä tätä sooloilemaan, on mahdollista päästä hyvään lopputulokseen.

hngh! kirjoitti:

Täällä sitten jaksetaan jauhaa Scheissea tasakatoista. Yhteiskunnan vihollinen nro 1 - tasakatto?

Tasakatto toimii melkein missä vaan, mutta nämä täällä alituiseen ylistetyt hirviötalot (Desing-, Kannus-, Kastelli-, Herrala-, Jukka-, Älvsby- ja kaikki muut paskat) taas puolestaan eivät esteettisesti sovi kuin norsunkokoisten kotirouvien peräaukkoihin.

Säälittävä "arkkitehtuuripalsta", jossa elämäänsä kyllästyneet talopakettireiskat jauhaa miten paskoja arkkitehdit, tasakatot, modernismi, Aalto ja niin edelleen... Tämän palstan voisi lopettaa!!!

Lue lisää

Ei tasakatto välttämättä ole yhteiskunnan vihollinen numero yksi, mutta jos se jotenkin erityisen toimiva, pitkäikäinen ja huoltovapaa Suomen ilmastossa, mietipä miksi vanhat hirsitalot eivät ole tasakattoisia?

Enkä muuten voi sietää pakettitaloja, paitsi yhdestä syystä: ne ovat juuri oikea rekyyli sille tasakatto-nauhaikkuna -peräaukkolinjalle (omia sanojasi lainatakseni), jota Suomessa pakotettiin kaikille 60- ja 70-luvuilla.

Ehkäpä näiden hirvitysten jälkeen pääsemme palaamaan mittakaavaa kunnioittaviin, harjakattoisiin kunnolla tehtyihin taloihin.

Tämä loppupurkauksesi muuten taitaa hyvin osoittaa sen, mikä - jos mikään - on suomalaisen arkkitehtuurin ongelma: oikea mielipide on jo eliitin eli safojen tiedossa, ja kaikki muut ovat totaaliväärässä.

Jos näin on, niin käypä safan kotisivujen kautta katsomassa jäsentoimistojen referenssitöitä. Aika kauheaa VVO-jälkeä. Ei pelkästään arkkitehdin vika, mutta violetti tai mintunvihreä betonielementti ei kyllä parane kolmio- tai ympyrämuotoja esittelevillä parvekkeiden sivuseinillä, tai makeansinisillä kaakeleilla.

hngh! kirjoitti:

Täällä sitten jaksetaan jauhaa Scheissea tasakatoista. Yhteiskunnan vihollinen nro 1 - tasakatto?

Tasakatto toimii melkein missä vaan, mutta nämä täällä alituiseen ylistetyt hirviötalot (Desing-, Kannus-, Kastelli-, Herrala-, Jukka-, Älvsby- ja kaikki muut paskat) taas puolestaan eivät esteettisesti sovi kuin norsunkokoisten kotirouvien peräaukkoihin.

Säälittävä "arkkitehtuuripalsta", jossa elämäänsä kyllästyneet talopakettireiskat jauhaa miten paskoja arkkitehdit, tasakatot, modernismi, Aalto ja niin edelleen... Tämän palstan voisi lopettaa!!!

Lue lisää

VOi, mitä älyn ja estetiikan riemukulkua. On suorastaan silmitöntä, että joku yhdistää tasakaton ja DDR-arkkitehtuurin vastustuksen pakettitalo/ikkunaritiläcyproclastulevyvillitykseen. Minä kun inhoan ihan vilpittömästi kumpaakin.

Voisitko kuitenkin vielä hieman perustella tuota tasakaton "toimivuutta". Vaikka se toimisikin DDR-mielikuvituksessasi, se ei sitä lumikuormaa sieltä katolta alas tuo:-D

ei-arkkis kirjoitti:

Ei tasakatto välttämättä ole yhteiskunnan vihollinen numero yksi, mutta jos se jotenkin erityisen toimiva, pitkäikäinen ja huoltovapaa Suomen ilmastossa, mietipä miksi vanhat hirsitalot eivät ole tasakattoisia?

Enkä muuten voi sietää pakettitaloja, paitsi yhdestä syystä: ne ovat juuri oikea rekyyli sille tasakatto-nauhaikkuna -peräaukkolinjalle (omia sanojasi lainatakseni), jota Suomessa pakotettiin kaikille 60- ja 70-luvuilla.

Ehkäpä näiden hirvitysten jälkeen pääsemme palaamaan mittakaavaa kunnioittaviin, harjakattoisiin kunnolla tehtyihin taloihin.

Tämä loppupurkauksesi muuten taitaa hyvin osoittaa sen, mikä - jos mikään - on suomalaisen arkkitehtuurin ongelma: oikea mielipide on jo eliitin eli safojen tiedossa, ja kaikki muut ovat totaaliväärässä.

Jos näin on, niin käypä safan kotisivujen kautta katsomassa jäsentoimistojen referenssitöitä. Aika kauheaa VVO-jälkeä. Ei pelkästään arkkitehdin vika, mutta violetti tai mintunvihreä betonielementti ei kyllä parane kolmio- tai ympyrämuotoja esittelevillä parvekkeiden sivuseinillä, tai makeansinisillä kaakeleilla.

Lue lisää

Katselin SAFAn pientalosuunnittelijaluettelon referenssikuvia, eikä niissä kyllä tasakattoja näkynyt. Pari kuvaa oli sellaisesta kulmasta, että voi olla että oli tasakatto, vaikea sanoa. Niin että mihin tämä tasakattojankutus nyt tänäpäivänä liittyy? Lähinnä kerrostaloihin ja niiden estetiikkaan?

– Nykyään muuten pystytään tekemään teknisesti onnistunut tasakatto (pientaloonkin), 60-70-luvulla siihen ei ollut edes mahdollisuuksia, koska sopivia rakennusmateriaalejakaan ei oltu vielä kehitetty (kestäviä bitumikermihuopia).

(Toki sitä mahdollista tasakattoa pitää nykyäänkin huoltaa, poistaa puunlehdet kattokaivoista, jotteivat tukkeudu. Mutta ei sinänsä liene suuri homma, jos on kunnon tikkaat – ainakaan verrattuna muuhun työhön, mitä omakotitalossa joutuu tekemään vuoden mittaan!)

raggar kirjoitti:

VOi, mitä älyn ja estetiikan riemukulkua. On suorastaan silmitöntä, että joku yhdistää tasakaton ja DDR-arkkitehtuurin vastustuksen pakettitalo/ikkunaritiläcyproclastulevyvillitykseen. Minä kun inhoan ihan vilpittömästi kumpaakin.

Voisitko kuitenkin vielä hieman perustella tuota tasakaton "toimivuutta". Vaikka se toimisikin DDR-mielikuvituksessasi, se ei sitä lumikuormaa sieltä katolta alas tuo:-D

Lue lisää

Vähän suurempi kerroin tasakaton lumikuormalle. Helppo rakenneasia. :D

raggar kirjoitti:

VOi, mitä älyn ja estetiikan riemukulkua. On suorastaan silmitöntä, että joku yhdistää tasakaton ja DDR-arkkitehtuurin vastustuksen pakettitalo/ikkunaritiläcyproclastulevyvillitykseen. Minä kun inhoan ihan vilpittömästi kumpaakin.

Voisitko kuitenkin vielä hieman perustella tuota tasakaton "toimivuutta". Vaikka se toimisikin DDR-mielikuvituksessasi, se ei sitä lumikuormaa sieltä katolta alas tuo:-D

Lue lisää

lapioi ne lumet sieltä katolta pois pihanluonnin yhteydessä. ei ole paha homma tehdä pari kertaa talvessa.

suomalainen on tyhmä kun ajattelee että kaiken pitäisi olla huoltovapaata. ei se autokaan kauaa pelitä jos siihen ei öljyjä vaihda.

tasakatto kirjoitti:

lapioi ne lumet sieltä katolta pois pihanluonnin yhteydessä. ei ole paha homma tehdä pari kertaa talvessa.

suomalainen on tyhmä kun ajattelee että kaiken pitäisi olla huoltovapaata. ei se autokaan kauaa pelitä jos siihen ei öljyjä vaihda.

Lue lisää

'tasakatolla' on korkeanpaikankammoisenkin kivempi lapioida kuin harjakattotalon;)

harjakattotalo on ihan kiva mutta 'tasakattoinen' on vielä parempi.