Do you love

Still..

Kuka ketä

Always yours ❤️.

Mn tumma

Yes. 🥰

En tiedä oikein rakkaudesta mitään. Kyllä mä sellaista syvää hellyyttä tunnen. Olen niin kuin pitkän ajan kuluessa kiintynyt, kun kuitenkin joskus oli sitä yhteistäkin aikaa. Vetäydyin, kuin koin sinut välinpitämättömänä, sellaisena ärtyneenä ja syyllistävänäkin. Vaikka pitkästä aikaa nähtiin. Olin jotenkin pettynyt, kun elin muutenkin hyvin vaikeita aikoja.

Että sellaista läsnäoloa olisi vähän toivonut ja minun kuulumisiin edes vähäsen kiinnostusta, mutta ei sellaista voi toiselta vaatia, jos hän ei sitä luonnostaan itse ymmärrä tehdä. Joskus vaan ihmiset eivät pysty kohtaamaan pintaa syvemmällä tasolla toisiaan. Ja silloin tiet erkanevat, kun ei ole luotu mitään yhteen sitovaa liimaa välille.

No miksi siihen on jäänyt koukkuun? Koska se oli, silloin alussa joskus hetken aikaa jotain ihmeellistä. Oliko se sitten se draama, joka tuotti dopamiinia niissä tilanteissa kun tuli kiistaa? Ja toisaalta se loi sellaista intohimoa siihen. Oli tosi koukuttavaa. Hermosto muistaa sen fiiliksen edelleen ja siksi ne on vaikeita paikkoja, kun joskus nähdään. Hermosto meni sinusta todella huonoon kuntoon, mutta olin siinä itse vapaaehtoisesti myös mukana.

Ja tämä siis ei ollut vastaus aloitukseen tai kellekään muuten, halusin vain puhua asian ulos. Hänen kanssaan varmaan enää ehkä kommunikoida missään. Ja sen takia laitoin "sinä"-muotoon.

Näin sen jo ajat sitten miten asiat menee ja se oli täysin väistämätöntä. Mutta joskus se oli minulle unelma onnesta, mistä en olisi halunnut luopua. Paljon meni vuosia, mutta sain käsiteltyä samalla omia vanhoja juttuja ja alkaa varjotyöskentelyn, jota teen edelleen. Se on jännä juttu kun oikein pääsee sinne syvälle itseensä näkemään, niin sieltä löytyy ihan kaikki.

Did I ever? Or did you?

https://www.youtube.com/watch?v=1DZcix5J5LY&list=RD1DZcix5J5LY&start_radio=1