Meni juominen yli :(

Nyt tullut kolme vuotta juotua aika rajusti alkoholia ihan siitä perus oluesta kossuihin ja jos rahaa ollut niin aika lailla päivittäin seurassa, yksin sisällä ja ulkona. Olin katkolla alle viikko sitten ja nyt antabuskuuri päällä ja tuntuu ettei pää kestä. Ahdistavia, stressaavia ja synkkiäkin ajatuksia nousee päähän ja nyt ei ole enää sitä alkoholia elämässä jolla nämä tunteet on tukahduttanut. Mielialat heittelee laidasta laitaan eikä enää olekaan sitä noin kymmentä olutta illaksi joilla pääsi sellaiseen rentoon ja huolettomaan maailmaan josta joutui pois viimeistään aamulla, mutta jonne pääsi heti seuraavana iltana takaisin tai jo heti aamusta. Oon 21 ja muuttanut porukoilta 19 vuotiaana, ja join todella paljon jo vielä porukoilla asuessa. Nyt hoitojakson aikana tullut oikeestaan ekaa kertaa mietittyä kuinka paljon kaikkea paskaa tullut juomisella aiheutettua. Ne lukemattomat riidat äidin tai isän kanssa joita pikkusisko joutunut kuuntelemaan ja ne sanat joita juovuksissa olen sanonut perheelle, ystäville ja tuttaville jotka useinmiten ovat yrittäneet vain auttaa. Ne kaikki valheet joita olen laukonut vain saadakseni rahaa repulliseen olutta tai pariin pulloon koskenkorvaa. En tiedä mitä nyt alan tehdä, että saisin välejä korjattua ja kuinka saan itseni nyt pidettyä kuivilla, kun tuntuu, että keho huutaa alkoholia ja päässä pyörii vain se hyvä olo mikä siitä hetkeksi tulee ja riippuvuus sanoo "voit sä yhtenä iltana ottaa, jätät sen vain siihen jos siltä tuntuu". Jo tänään meinasin tehdä antabuksen lopetuspäätöksen, mutta tulin järkiini.

Mulla muitakin haasteita mielenterveyden osalta ja nyt mielialalääkettä ollaan nostettu ja harhoja estävää lääkettä samoin, mutta eipä mieliala ole vielä tässä parantunut. Mä tiedän, että tässä vaiheessa antabuksesta on hyötyä (en voi juoda), ja tiedän, että ainut oikea tie tässä on nyt olla raittiina ja korjata välejä läheisiin ja välillä mieliala on todella hyvä ja pirteä, mutta välillä on sellainen olo, että nyt korkki auki ja rahat ja kaikki muu kurkusta alas et millään ei ole enää väliä et kaikki on paskaa eikä muutu paremmaksi. Näistä oloista avoimesti puhunut ja nyt vain odotellaan, että lääkenostot auttaa ja mulla myös joitain hoitokontakteja.

Olisi ehkä hyvä mun lukea muiden joilla mahd samanlaista ongelmaa ollut kokemuksia et miten pärjännyt riippuvuuden kanssa tai jtn. Tulipahan tällainen aloitus nyt laitettua kuitenkin