"Yksin asuva ihminen pysyy vireämpänä, kun puhuu edes itselleen!"
Noilla sanoilla eräs suosittu lääkäri vastasi naapurilleni, joka syödessämme yhdessä hänen kattamaansa päivällistä, ( eräässä seutukunnan kylän talossa, jossa oli aina avoimet ovet, ja jonne usein kutsuttiin kaikki naapurit ) .
Emäntä siinä ruokailun aikana tuli huumoriila huomauttaneeksi, kuinka naapuri on alkanut puhumaan yksin.
Pitkään asiasta keskusteltiin ja moni kertoi puhuvansa useinkin, se on tapa, jota ei kukaan osannut selittää.
Lääkäri oli siitä mieltä, että kymmenien lääkärivuosiensa aikana hän on tavannut lukemaattomia avioparejakin, jotka sanovat, että tuo ukko, tai tuo akka puhuu " aina ihan kuin itelleen". Se on jopa terveellistä. Kuulla oma äänensä ja pitää puhekyky tallella, joka paitsi osittaa tajunnan tason, myös hoitaa kasvolihaksia. Ellei muuten puhu, nii hyvää harjoitetta saa, kun toistaa tavallaan suurennetuilla suun liikkeillä vuorotellen yyy ja vee. Hyvä tapa on puhua muistot julki, jos ei saa niitä kirjotétuksi paperille. Molempi tapa on hyvä apu suruun ja ikävään.
Siitäs saitte, sanoi naapuri, jonka yksinpuhelusta juttu alkoi. Hänen aviomiehensä oli kuollut pitkän liiton jälkeen äkillisesti. Ja joku toinen lääkäri oli leskeä neuvonut puhumaan muistoja miesvainajasta ääneen, ihan vaikka vain itselleen.
Onko lääkäreiden puheissa itua?
Minä puhun yksi, jopa kaupassa usein itsekin hämmästyn, miksi minun pitää sanoa ääneen, että - ei sitä viherpippuria ole täälläkään-!
Yksinpuhuja joka ei häpeä puheitaan. Lastenlapset jopa pyytävät puhumaan kaikesta vanhasta,
Noilla sanoilla eräs suosittu lääkäri vastasi naapurilleni, joka syödessämme yhdessä hänen kattamaansa päivällistä, ( eräässä seutukunnan kylän talossa, jossa oli aina avoimet ovet, ja jonne usein kutsuttiin kaikki naapurit ) .
Emäntä siinä ruokailun aikana tuli huumoriila huomauttaneeksi, kuinka naapuri on alkanut puhumaan yksin.
Pitkään asiasta keskusteltiin ja moni kertoi puhuvansa useinkin, se on tapa, jota ei kukaan osannut selittää.
Lääkäri oli siitä mieltä, että kymmenien lääkärivuosiensa aikana hän on tavannut lukemaattomia avioparejakin, jotka sanovat, että tuo ukko, tai tuo akka puhuu " aina ihan kuin itelleen". Se on jopa terveellistä. Kuulla oma äänensä ja pitää puhekyky tallella, joka paitsi osittaa tajunnan tason, myös hoitaa kasvolihaksia. Ellei muuten puhu, nii hyvää harjoitetta saa, kun toistaa tavallaan suurennetuilla suun liikkeillä vuorotellen yyy ja vee. Hyvä tapa on puhua muistot julki, jos ei saa niitä kirjotétuksi paperille. Molempi tapa on hyvä apu suruun ja ikävään.
Siitäs saitte, sanoi naapuri, jonka yksinpuhelusta juttu alkoi. Hänen aviomiehensä oli kuollut pitkän liiton jälkeen äkillisesti. Ja joku toinen lääkäri oli leskeä neuvonut puhumaan muistoja miesvainajasta ääneen, ihan vaikka vain itselleen.
Onko lääkäreiden puheissa itua?
Minä puhun yksi, jopa kaupassa usein itsekin hämmästyn, miksi minun pitää sanoa ääneen, että - ei sitä viherpippuria ole täälläkään-!
Yksinpuhuja joka ei häpeä puheitaan. Lastenlapset jopa pyytävät puhumaan kaikesta vanhasta,
Vastaukset 184
Vanhimmat
Minä ilmeisesti puhun itselleni, koska huomaan että puolisoni ei ole noteerannut tai "kuullut" mitä olen jutustellut.
Jos yksin puhuu puutaHeinää voi elämänkatsomus muuttua että ei osaa enää paljoa puhua ku ihmesiä on.
Parempi kun lukee ääneen uutisia, mieluummin paikkakunnan uutisia.
Niistä voi jäädä jotain päähän jotka sitten oikeaan aikaan tulee ulos.
Katsomuksia on joskus hyvä muuttaakin.
Joo, niinpä.
Minä puhun itsekseni. Harmikseni huomaan enimmäkseen moittivani itseäni ääneen. Teen jotain väärin tai unohdan jotain, niin moitin ääneen. Pitäisi opetella taputtamaan itseään selkään ja antamaan ääneen itselleen myös positiivista palautetta, kun onnistuu.
Sanotaan, että ajattelee ääneen. Sama asia kuin yksin puhuminen, mutta nätimpi ilmaisu.
Sanotaan myös, että ääneen sanotut asiat jäävät paremmin mieheen.
Annetaan äänen kuulua vaikka vain omille korville.
"jäävät paremmin mieheen"
Voi se olla noinkin, mutta tarkoin, että jäävät paremmin mieleen.
00002
Miehen mieleen, totta sekin.
Päivittely on vaarallista, itsensä passivoiminen haukkumalla on jne
Lopottaminen ääneenlukemalla on hyödytöntä mutta lukeminen ja perään omin sanoin kertominen, mitä oppi, on äärimmäisen tehokasta
Lue asia ja et ole ymmärtänyt asiaa, ellet osaa selittää sitä äidillesi
Feynman, graafien fysiikan Nobel
Konstit on monet, keinojakin riittää.
Vanhuuden höperölle kaikki on sallittua.
=DW=
Eikä tarvi olla vanhakaan, ja vaikka ei ole Höperö!
Ei tarvi.
Ei tarvitse olla mikään vanhuuden höperö jos itsekseen puhuu. Kyllä sitä jokainen sanoo eri tilanteissa ääneen jotakin,
Se on totta.
Puhun päivittäin itsekseni sitä sun tätätä,
vaikka lähistöllä on sukulainen kyllä kuuleeki mun juttuja, heh,
hän ei reakoi mun juttuihin
kuin se olisi ihan luonnollista, heh,
en kuitenkaan koko aikaa puhu ittekseni
vaan silloin tällöin,
kuten
joskus radiolle heh ja jonkun laulun sanoille vastailen
tai hieman muutan niitä
minusta on ihan huskaa jutelaa itteleen tai laulujen esittäjälle milloin mitäki,
kuetn esm.
" onko noin " " ihanko totta " " älä narraa "ym. vastaavaa riippuu laulun sanoista mitä sanon, tai keksin sanoa, höh,
nuorena enkä nuorempana kylläkää puhunu ääneen, nyt vanhuksena kun paljon on yksi, ja kun puolisoki on kuollu vuosia sitten, eikä ole enään eläviä puhekavereita kuten oli ennen,
Hyvin se menee.
Minä ainakin puhun itsekseni ja ajatuksetkin pölötän ääneen.
Muistaa niinkuin paremmin.
Auta armias kun lapsenlapset tuovat kissojansa ja koiriansa hoitoon
niin sittenhän juttua riittää politiikasta ja kaikesta ja aina ovat samaa
mieltä mummon kanssa,
Lehteä lukiessa uutisia kuunnellesa sanon mielipiteeni ääneen.
Onneksi asun yksin ja puheeni on hiljaista ainakaan naapurit
eivät ole soittaneet vielä piipaa autoa.Eikun jatketaan vaan elämää
Jatkoa piisaa.
Miksi se olisi kiellettyä, minä harrastan yksin puhelua ja se on vain hyvä asia!
Itseterapiaa, vaikkei siinä sairautta olekaan.
Sanon jotain joskus itsekseni. Ja juttelen kuolleille koirilleni. Sanon jotain pientä.
Laulan myös youtuben mukana, useimmiten venäjäksi. Tykkään siitä kielestä ja kulttuurista.
Ahaa eli siis tykkäät niistä muttet tiedä niistä roistoista mitään
Aivopesty kansa, suurimmaksi osaksi, ikävä kyllä.
Puhun itsekseni kävelylenkillä. Hävettää kun huomaan että siinähän onkin vieressä puun alla koirankakattaja. Yritän sitten hyräillä kuin muka olisin laulanut koko ajan. Se ei olisi niin hävettävää.
Mutta on itsekseen puhumisesta hyötyäkin. Kotona joskus pasmatan tulemaan jonkun asian josta olen harmistunut. Niin kuin puhuisin sen juuri sille keljulle henkilölle. Yleensä riittää se, eikä sitten koskaan tule hänelle sanottua ja hyvä niin. Ei ihmiset toruista mitään opi.
Vihoittelu yksikseen etäännyttää sen pahimman ärtymyksen, yleensä menee sillä ohi. Siinä on ikään kuin psykologi itselleen.
Kuule, ei nykyään enää tarvi hävetä yksinpuhumista, kaikki luulee et sulla on kuuloke ja puhut taskus olevan älykännyn kautta jollekin. Kokoajan huomaa yksin puhuvia kaupungin kaduilla.
Enimmäkseen päästelen itsekseni voimassnoja, kun tulee ikäviä asioita menneisyydestä mieleen. Se on jokapäiväistä.
Ihmisten seurassa varon käyttämädtä sellaista kieltä, en missään nimessä kiroile toisten kuullen.
Kasvovoimistelua harrastan muutaman kerran päivässä.
Manaaminen helpottaa, kyllä.
Otsikko on lähtökohdaltaan outo. Kuka yksinpuhumisen voisi kieltää ?
Yksinäisen on kiva kuulla edes oma äänensä, kun ei muitakaan ihmisääniä ole.
Tottapuhuen nuorempana kun näin yksinpuhuvia vanhoja naisia kaupassa, leimasin heidät pikkuisen kylähulluiksi. Niitä käveli iltalenkillä pari vakituista ja satunnaisesti kaupoissa muitakin. Niin että oman itsensä takia olisivat voineet kieltää itseään puhumasta. Nyt suhtaudun heihin lempeydellä.
Enpä ole koskaan leimannut ketään hulluksi eikä tulisi mieleenkään noin vähin
perustein.
Harkintaa ja malttia suositellaankin.
Älä vääristele. Pikkuisen kylähullu tarkoittaa höperöä poikkeuksellisesti toimivaa ihmistä, ei diagnoosiltaan mielisairasta. Harkintaa suositeellaankin. Voi sinua ilkeämielistä höpsöä.
Sulla(kaan) ei ole vastauskohta onnistunut. Tarkkuutta kehiin.
Antaa olla, miksä siinä.
Minä jopa naurankin yksinäni jos aihetta on.
Liian harvoin on.
Nauru piristäisi kummasti mieltä ja olisi mukavampi nauraa yhdessä,
mutta kun ei ole ketään pitää nauraa yksin.
En häpeä sitä yhtään.
Kaikki keinot on sallittuja, kun on kysymys mielenterveytensä
säilyttämisestä.
Ihmisellä on tarve tulla kuulluksi ja saada puhua mielenterveytensä
säilyttämiseksi ja lasken siihen mukaan nauramisen.
Ilo tervehdyttää mieltä.
Se tekee hyvää ihmiselle.
Niin on, pysyy pää kunnossa eri keinoja jokaisella.
Optikkoni sanoi muutama vuosi sitten, että vanha äitinsä oli katsonut peiliin ja huomasi, että poskilihakset roikkuivat leuan molemmin puolin.
Oli pojallensa heti sanonut, että alkaa lukemaan runokirjoja ääneen.
Saa roikkuvat posket kyytiä, sanoi poika.
Äiti ei malttanut laske runokirjaa kädestään kahvipöydässäkään.
Niin posket pyöristyi.
Hehheh...
Sunnuntaina kävelin rannalla ja oli vietävänmoinen tuuli.
Minulla oli hanskat kädessä ja aurinkolasit päässä. aioin ottaa kuvan komeasta pilvestä, aurinkolasien aisaa yritin saada kaula aukkoon, ja lähilasit päähän.
Ei ihan onnistunut, sanoin; Voi helkutti kun ei mikään onnistu!
Pyöräilijä ajoi ohitseni ja sanoi; Se vaatis voimasanan!
Sattui kuulevat korvat.
Hyvä et puhutaan, vieraillekin.....
Kielletään kieltäminen.
Ei tietenkään. Miksi se olisi? Mutta jos puhuu ja kertoo lapsenlapsilleen, ei puhu ja kerro yksin.
Niin se menee.
Kun yksin elää, ei ole kedkustelukumpanis kotona.
Kissalle voi kyllä kertos paljonkin eikä se juuri vastaan väitä.
Toisaalta joskus toivoisi, että se ottaisi kantaa kuulemaansa ja antaisi neuvoja.
Viikon tanssipäivänä sentään saa puhella ihmisten kanssa.
Lemmikille lässyttäminen on hyvä tapa, siitä on jopa kilpailuja järjestetty....!
Puhun jatkuvasti yksikseni.
Kerron, että oon mukava.
Jatka vain, kaikki höpöttää itsekseen.
Saa pälpättää, höpistä, marmattaa, sönkätä, nalkuttaa jne. ihan vapaasti kun on yksin. Se ei ole mitään lakia vastaan.
Vaikka joku kieltää, minä puhun yksin, itselleni ja noille tyhmiltä näyttäville ohjelmantekijöille.
Tänään kaikki mukana olleet tekivät hyvää ohjelmaa Tulin niin hyvälle mielelle, etten toivoisi pimeän yön tulevan lainkaan.
Satakunnan Sääkset.
1# pesän Eve ja Eura palasivat muuttomatkalta, taas samana päivänä, kuten viime keväänäkin. Olihan siinä ennakolta pesä vallattu, Renkaaton pari keräsi oksia ja kuopsutteli pesää, paritteli ja valmistautuivat asuttamaan pesän, Mutta ei se ihan helposti onnistu, kun isäntä palaa. saavat vieraat mennä Kesti siinä tovi kautta maan seuraajilta ja Sääksiliven pesäkameroista vastaavien selvittää huonsti näkyvien renkaiden numerosarjat ja lopullisesti tunnistaa, että Eura ja Eve ovat palanneet.
Puhuin täällä jo moneen kertaan , pyysin lintuja; " Siirry nyt niin että
renkaasi voidaan lukea" tsuumattiin ja tuumattiin yoytube kuumana.
Puhuin niin että joskus itketti ja joskus nauratti.
Aaamulla surua, nytn illalla iloa,
Me saamme paljon iloa luonnosta. Kiittelin kommenttien ja aikaleimojen jättäjiä, ettei ihan koko päivä mennyt näytöllä, vaan pääsin lukemaan kokopäivän aikana tehdyt päivitykset.
Ilo ei ollut ennen aikainen, koska rekatut tunnisteaan, linnuistakin,
Vaikka eivät kulje sinisen leiman kanssa, renkaat on joskus vaikea lukea, niissä voi olla kirjaimia ja numeroita, valaistuksesta ja linnun liikkeistä riippuu kuinka nopeasti numerot saadaan luettua,
Vielä on 4 # pesän entiset asukkaat odotuksessa, Nero ja Nuppu , palatkaa, pesäänne asustaa Hämeenkyrön uros ja Lemin naaras. Rengastettu pari, tunnistettu ja ovat kovasti pesää rakennelleet, kome se nyt onkin, naavaakin reilusti,
Olen minä taas yksin puhunut ja menen saunaan puhumaan itselleni saunan nautinnoista, "NO niin, heitä akka nyt löylyä lissää, kylypemään tänne on tultu, eikä aattelemaan,"
Sääksipesiem elämää eri seutujen pesillä suomessa ja Talvikautena ulkomaidenkin pesiviä sääksiä, seuraa todella isot joukot luonnon ja lintujen harrastajien lisäksi ihan lintijen elmästä kiinnstuneet koululaisetkin.
Pohjoisemmilla pesillä tuskin vielä on pareja paikalla, en oleseurannut.
Luomuksen pesillä 1 # on sama pari, joka syksyllä lähti, 4 peässä tuttuja lintuja, mutta kummankaan pesinnöistä ei ole tietoja. Hämeemkyrö on vaeltava uros, jp aiemmilta vuosista-
Olen myös Satakunnan pesien vakiseuraaja jo vuosia.
Tuulisilla rannikoilla on mahtavia isoja lintuja.
Suurisuinen papukaija:
https://youtube.com/shorts/tbWkL04yN2g?si=FZUz8MFrhgbk588S
🐦
Minulla en pieni suu ja hitaat sanat, En osaa joka kerta nopeasti sanoa ihan oikein, kokeile Sinäkin. Papukaijasta minulla on kauniin muistot, eli huoneessa vapaana, yöt häkissä lakanan alla, rakastin sitä lintua.
Alla harjpitus:
Panepaaripipariapaperipussiin
Undulaatti osaa kans.
Harmitti kerran, kun tanssiessa rupesin itsepuhumaan.
Harmitti, kun en sanonut ääneen mitä sanssiessaajattelin.
'Arvaa harmittiko' Mikko Perkoila.
Yksinpuhuminen on mukavaa itseterapiaa, toimii.
Sitä minä ja siskoni käytämme tahoillamme.
Kun tavataan, tuntuu olevan kaikki sanottu jo moneen kertaan.
Laki ei kiellä yksinpuhelua.
omituinen kysymys alotuksella,,,,
kautta-aukain ihmset ovat puhuneet yksin ja itsekseen varsiki jos kauan elävät yksikseen, ja vaikka ei ihan yksin asuiskaan, moni tiuskii itsekseen
kun joku ei onnistu ,
yksin puhuminen on ihan normaalia jokaisella joskus, ,,,
Rinta rottingilla saa höpistä jos tahtoo.
Löysin just tämän tärkeän ja mielenkiintoisen ketjun! Siis kun olen myös kuullut, lukenut ja itsekin ymmärtänyt että ääneen yksinään puheleminen olisi hyväksi ja terveellistä ihan. Siis nyt vanhana ainakin! Mutta, miksi minä en sitä osaa enkä ole oppinut? Olen yrittänyt.
Sanon pari lausetta ja sitten ajatukset menee jo muuhun ja unohdan, ja olen taas hipi hiljaa. No joo, on täällä keinoääntä tv:n ja radion kautta ja netistäkin mielen mukaan milloin klikkaan. - Hullua, kun yksinäni tosi paljon olen ja vain otan vastaan eri puheääntä sähköisistä härpäkkeistä, sillai passiivisesti, enkä koskaan itse puhu ja tuota lauseita, ilmaisuja. Tahtoisin siis oppia itsekseni puhumisen...
En usko että kukaan suuremmin puhuu yksin, mutta joitaki lauseita tai kirosanoja jos joku menee pieleen,
mulla varsinki aamulla tapana puhua radille siis musiikin kanssa juttelen heh sano yksittäisiä sanoja , kuten esm. " ihanko totta "
tai " älä narraa " ym . vastaavaa siis vastailenlaulun sanoihin,
salla kun laitan aamupalaa itselleni,
minusta on hauska keksiä vasalauseita musiikin sanoille,,,,
tapansa kullaki,
se on minusta hauskaa,
mun juttuja kyllä kuulee lähisukulainen joka asuu mun toisessa huoneessa,
se on tottunu mun höpötyksiin,
aikoinaan omanpuolisoni kanssa meillä oli paljon huumoria keskinäisessä suhteessamme,
hami vaan kun hän kuoli vaikean sairauden murtamana, avio kesti pitästi yli viisikymmentä vuotta, aina se toinen lähtee ennen toista
harvoin kuollaan yhtäaikaa,
jätti minut yksin ,, nyyyyyyh,,
Kyllä minä välillä puhun enemmänkin yksinpuhelua!
Joo, mut huomaan et sitä alkaa miettimään olenko täyspäinen, ja hymyilee itsekseen...
Oletko epävarma siitä oletko täsipäinen,
jaaa,,,
kaikki joskus sanoo yksin jotain, eikä se vie milentervyttä sekopääksi,
muistan muinoin lapsena kun joku sanoi se onihan sekopää se puhuu yksin,
mutta ei tosissaan ketään pidetty sekopäänä, se oli lähinnä lentävä lause,,,,,
Huumorilla kun ottaa asiat, niin on mukava elää.
Yksinpuhumiseen eivät ole ainakaan vielä wokettajat puuttuneet.
Kieltävät hkä senkin "rasistisena" jonakin päivänä?
Olemme hereillä yhä.
Minä seurustelen paljon itseni kanssa, kun muita ei ole. Puhun ja naurankin
joskus. En tunne itseäsi pöpiksi. Jos en seurustelisi edes itseni kanssa
tulisin pöpiksi.
Niinhän sitä sanotaan et hullu saa olla muttei tyhmä.
mä keskustelen radion kanssa
myös musiikki on mun
vakituinen keskustelu ja kinastelu kumppani
toisi mukavaa seuraa niistä saa,,,,,,
Niin, ja tarvittaessa sen "suun" saa kiinni.
Toi on ehkä vähän sama asia kuin se, kun aikoinaan juttelin autossa navigaattorin kanssa.
Onhan se parempi kuin raivota muille liikenteessä olijoille.
En raivoa, vaikka kiroilen kyllä joskus immeisten hitautta. Olen nopeampi käänteissäni.
Suurin piirtein ja pienin kääntein.
Jotakuinkin tuohon tyyliin. Mutta ne pienet käänteet ovat mulla nopeampia kuin ikäisilläni yleensä. Tähän tulokseen tulin fysioterapeutin vastaanotolla. Hän sanoi alinomaa: ota hitaammin.
Kun itseltä kysyy ja itse vastaa ei tule riitaa.
Lueskelin otsikoita ja puhuin itsekseni.
Puhuin jopa ääneen ja kirosin ryhmän turhanpäiväisiä aloituksia. Joku on joko sekaisin tai sekoamassa, aloitusten asiallisuuksiin ja asiattomuuksiin viitaten. "Hullu se ei ole joka kiroaa, mutta hullu on se joka hulluutensa näyttää puhumalla paskaa sekaan." Sitä täällä on, vanhainkotien hulluudet ja isot tissit haittana. Viittaa vahvasti tarkoitukselliseen palstan häirintään, ja joku vielä viitsii vastata. Kantakoon tissejään, tai kärsiköön puutteesta, sama mulle, en mene mukaan asiattomiin juttuihin,
Itekseen, ihtelleen, itsekseen, tai yksin puhuja. Älä sure, meitä on monta.
Puhun, enkä yhtään häppee!
Ihan poskilihakset nauttii kun puhuin ja kirosin aamupuheet.
Nyt kuuntelemaan linnun laulua ja yksi hyvä vinkki, löysin Sääkset, na puhuu pesällä puolisolleen.
Aamukalaa huutelivat, kun klikkasin linkkiä ja äänet oli koneessa päällä.
Löytyipä kivaakin, ja puhun vain itekseni ja itelleni. Yksin.
Minä mietin joutessani, että onko tuo tissihöpöttäjä joku joka pilkkaa vanhuksia vai onko dementikko.
Herkkä hipiäisiä tällä palstalla näyttää olevan nuo päiväkirjan pitäjät. Heistä ei saisi mainita, saatikka samaistua. Silti se päiväkirja on esillä joka päivä.
Hauskinta on, jos päiväkirjaa arvostelee saa joukon arvostelemaan arvostelijoita.
Naurattaa nuo tosikot.
Lokit ovat saapuneet, kanadan hanhet myös. Kirkunasta lokit tunnistaa, jätöksistään hanhet.
Lehdet ovat pensaisiin jo hiirenkorvat avaamassa. Sini- ja valkovuokot, kuin Suomen lipun värit, ovat kukassaan. Tienvierustat keltaisenaan leskenlehdistä.
Minä saatan posmeltaa itsekseni puistossa uutta nähdessäni. Vastaantulijan kohdatessa teeskentelen, että on nappikuuloke korvassa ja puhun jollekin. Toisaalta voisin heittäytyä "kaupunginosahulluksi", kuten ennen kylähulluksi nimiteltiin sitä persoonallista uskalikkoa, joka oli oma itsensä.
Puhu itseksesi ja äänitä samalla puheesi.
Kuuntele sen jälkeen tuo äänityksesi.
Tuon kaiken voit tehdä puhelimen avulla.
Tein niin ja yllätyin äänestäni.
Onko minulla noin epäselvä ääni?
Oi, hyvä idea. Mulla tosin ei ole "epäselvä ääni", mutta tosi monen tyypin kannattaisi kuunnella omaa sössöttämistään tai 'kuiskutteluaan', jospa hoksaisi jotain.
Mukavaa kuunnella itseään.
Ainakin välillä, joo.
Jooo-o, oman äänensä kuuntelu on aika metkaa. Sekä puhe- että lauluäänen. Kuuntelu on ollut myös mielenkiintoista, koska on melkoinen määrä niitä tyyppejä, jotka sanovat, että muistavat minut äänestä.
Julkisella paikalla ei kannata alkaa yksinpuhelua, hölmöltä näyttää.
JOOOO EI TODELLAKAA ,,, julkililla paikoillakannata yksin puhua, joskus katson hömistyneenä kun joku puhuu yksin ,hänellä on puhelin korvassa, , muuta näyttää todella omituiselta,,, sitäkää en tekis itse, kyllä mä puhein jutut puhuisin ihan omissa oloissani, ei toisten kuullen ainakaa kmitää pitempää keskustelu,,
kotona voi yksikseen höpättää aina joskus ku jotain ouhuaa eikä aina mene niin kuin olis tahtonu, tai mä kuuntelen musiikkia ja sen kanssa juttelen sanon jonku komentin
vaikk esm :näin " ihank totta " heh jos laulun sanoissa on jotain esm minä rakatan sua,, heh heh
joskus sanon laululle,,,,narraat , älhä valhtele, ym hassua,
No mutta monethan puhua paapattavat ikäänkuin yksikseen, kun heillä on napit korvissa.
Aika pelleilyä, höh.
On se pikkuisen tapa muuttunut, 'Ennen puhelin oli pöydällä ja silloinkin puhuttiin muilta salaa. Nyt kännykkä on kädessä 9 (yhdeksän) 10 (kymmenestä) selaa puhelinta
terveyskeskuksen odotustilassa.
Ja se yksi kymmenestä istuu pyörätuolissa takki auki, kun apuhenkilöt toivat, eikä heillä ole aikaa takin nappejakaan laittaa kiinni. Vanhuksella eiole puhelinta mukana, sitä e iotettu pöydältä, vaikka ei ollutkaan vanhan ajan puhelin josta veivataan numerot.
Yksin puhuva ei ole aina tyhmyyttään äänessä.
Enemmän tyhmiä ovat ne, jotka täällä kysyvät joka asiaa mitä eteen tulee.
Onko lääkkeet, onkopiikit...
Niin, tiedä häntä. Puheluksi sitä ennen sanottiin.
Osaan hyvin kuvitella tilanteen, josta kerrot. Mutta miten se nyt sopii tähän asiayhteyteen? Paitsi sillä viisiin, että kun kaikki tuijottavat kännyläisiään, niin kukaan ei huomaa mitään muuta. Elämä valuu ohi.
Toivotaan et ei valu.
Aikanaan, kun jouduin paljon esiintymään puhujana, juontajana ja joukon johtajana, minun oli pakkokin selventää aamuisin illalla väsynyttä ääntä.
Opin puhumaan yksin.
Kehittelin kaikenlaista sanottavaa puhumalla itselleni ja se tapa on taatusti minussa kuin silmä päässä. Puhuin tänä aamunakin kaikki unet itselleni, kun ääni on haettava. Päivällä on puheenjohtajan tärkeä tehtävä,
Onneksi ei ole enää tarvetta vetää mitään ulkomaan ryhmiä ja olla opastamassa porukoita, joilla tuppaa olemaan tapa olla aina myöhässä!
Aamun virkku päivän avaa, illan torkulta menee sekin ohi.
Talossa herätään varrain, emäntä talon parrain.
Kun on paljon vanhojenkin parissa elellyt, ja maailmaa kiertänyt, on jäänyt aina jotain mieleen.
Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää!
Ihan hyvin se on pystyssä pysynyt aamutorkullakin.
Kaatuu....
Useilla eläimillä on muitakin nimiä vaikka kaikki menevät alas kuoltuaan. Yksi eläin voittaa toiset oikella nimellä https://www.is.fi/viihde/art-2000011939692.html
Ihminen antoi nimet kaikille, eläville ja ei-eläville.
Kaikki on kiellettyä mikä ei ole sallittua...vai oliko se toisinpäin.
Jotain pitäis kieltää!
Linkkejä ei tarvita!
Ei linkkejä eikä vinkkejä. Paitsi hyödyllisiä.
Linkit on hyviä !
Puhun itsekseni, kun totean, miten typerästi olen menetellyt.
Niitä tapauksia on ollut PALJON.
Hyvä puhua ne 'ulos' itsestään.
Jep, mokat eivät ole enää lainkaan niin pahoja, kun kertoo ne ääneen ja nauraa päälle.
Salaisuuksia ei saa puhua itsekseen, tai jos puhuu, ei ääneen!
Puolisoni puhui unissaan ja humalassa.
Puhui koiralle ja kissalle, puhui jopa salaisuuksia ja onnistuin joskus kuulemaan.
Nyt Vappuna kirosin ja manasin tyhjänpäiväistä Tv 1 ohjelmaa jossa oli mukana tuo seksilaulaja akka koiransa kanssa. osuin kanavalle, voiko turhemmalle maksaa ohjelmasta. Joku elokuvaohjelma muka ?????
tietenki voi puha ittekseen
voi jopa laulaa yksin vaikka suihkussa,,,, heh,
Lauletaan, lässytetään, nauretaan ja manaillaan, kotonaan saa olla vapaasti.
Näin yöllä haluaisi puhua vaikka lämpöisiä, mutta yksin ei jaksa.
Parempi puhua pehmoisia, edes unua itselleen,
Uhista puhuin, jotain muuta kirjoitin.
Monia uhkia, troonit ja bensapula, mutta pehmeitä unia kaikille, puhun siniselle uniukolle, unihiekkaa kylvämään!
Minä en selitä sitä itselleni puhumiseksi, minä juttelen poismenneille ja kukille ja linnuille ja kärpäsillekin. Iloitsen jos näen hämähäkinpikkuisen, surullisena joudun sen tappamaan ellei se osaa käyttäytyä niin hyvin, että saan sen ulos.
Puhuminen ääneen kyllä jäsentää ajatuksia.
Eipä tule itselleen luettua kirjoja, saisi käyttää ainakin ääntään.
Väliin torun itseäni itsekseni puhumisesta.
Ketjusta on tähän mennessä peräti viisi vuestiä!
alottajalle vastaus,,,,
EI ole
paremminki se on suositeltavaa,
MUTTA
mä en ikinä puhu ihmisjoukossa yksikseni,
VAIN KOTONA YKSIN , joskus,
jos kaupoissa tai ihmisjoukossa puhuu yksin ääneen itsekseen
SE ON TODELLA OMITUISTA HÖLMÖN KUULOSTA
siihen en itse koskaan syyllisty,
vain kotona yksi sanon aina jokun sanan tai kiroilenki jos jokin ei ole menny niin kuin piti, höh,
laualn ja
joskus runojaki lausun höh, kun päätä särkee,
"vuota vielä oi vanha vuosi tuulet niin vinhasti vinkuu" ,,,,,,,,ym,,,
Suomi24 kuolee ilman. Demokrattinen aate yksin voi torpata koko homman. Juurikin siksi näyttelemistä on aina aihetta moittia. Palkka toiminnasta ei ole kummoinen. Edes silvennoin en.
TÄH ??????
mitä sanoit
ei jymmärrä ,,,
selitä paremmin,,,,
Ei ole se on ihan suotavaa
Jos saa hyvän mielen, olkoon niin.
Parempi puhua yksin ja itsellensä kaikki sadut ja muistelot, kuin kirjoittaa ne Nojatuoliin tai johonkin muuhun aloituksen ja Hän joka niitä kirjoittaa onkin Mr.Bean, Toistaa ja muuntaa "kuminaaman vanhoja juttuja"-
Yksipuhuja ei häpäise itseään julkisesti, kun ei yhtä puhetta voi jakaa kuulijakaan.
Kirjoitan omiini senkin mitä en puhu, mutta en tuo tänne luettavaksi, koska yksityisyys on juuri sitä,
En mene vanhoihin toppauksiin puhumaan puuta heinää muille väsyneille ja puheripulisille.
Kai sitä saa kirjoittaakin, jos haluaa. Kaikesta sinä viitsit valittaa...
Täällä on lupa kirjoittaa, sanoa ja 'puhua', kunhan tekee sen sääntöjen puitteissa. Hyppää yli ne jutut, joita et kestä. Ja onhan sekin mahdollisuus, että tutkit omia ongelmiasi, ellet kestä toisten asioita ja aiheita.
HÖH ,,, omitusta,,,
noooooh,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, se on sinun näkemys asiasta,,,
Minkä valituksen löysit edellisestä`?
Kaikesta saa valittaa!
Ja puhua!
ja kirjoittaa!
Kaikkea ei tarve sietää!! eikä tykätä vellin keittäjistä!
Puhutteko joskus kuolleille vanhemmillenne?
Aika harvoin heille, haudalla käydessä yleensä vain.
Mä kun käyn vanhempien haudalla tervehdin ja kerron kuulumisia,
sitten jätän hyvästi ja tuun taas katsomaan,,, he eina on iloisia kun käyn haudalla heitä kattomassa ,
vien aina kukan tai kynttilä,,,
ja kerron kuinka ikävöin hetä,,,,
Luulen et aika moni juttelee juuri haudalla.
Itkukivellä käynti itkettää enempi.
Juuri heille, jos jollekin kohdistan puheitani.
Torstaina puhuin anopilleni,
Hän halvaantui muutama viikko ennen Helatorstaita ja nukkui pois Kristuksen Taivaaseenastumispäivänä.
Hän oli todella hyvä ihminen. Minulle toinen äiti. Äiti joka rakasti minua kai enemmän kuin omia lapsiaan, koska me lähennyimme aikuisina.
Hän ei vastannut, mutta tunsin kuinka lämmin tunne valtasi minut, kun sain taas kiittää häntä kaikesta siitä mitä opetti elämästä myös minulle ja meidän lapsillemme.
Kun puhun puolisolleni haudalla. Pyydän, anna joku merkki, että kuljet yhä rinnallani, Laita lintu laulamaan, tai tuo perhonen kukille.
Usein, kun istun nurmikolle haudan lähelle, kuulen ja näen; Hän kuuli ja on tässä ja nyt, vaikka en näe,
Olin tutkimuksissa ja sen aikana ennätti jutella lääkärin ja hoitajan kanssa.
Lääkkäri sanoi, että hänellä on tapana puhua yksin, ja puhuipa tuon nenätähystyksen aikanakin yksin.
Hoitajakin kysyi, # puhutko minulle?#
Meille tulikin kiva juttuhetki yksinpuhumisesta.
Se on tervettä ja tarpeellistakin jos asuu yksin!
Rukoilin.
Puhuin yksinpuhelun ilman puhelinta.
Jumalaan minulla on suora yhteys, ilman Hifejä ja Wivejä.
Puhun itsekseni.
Puhun myös Taivaan Isälle.
Tyhjää toimitetaan joka päivä, puuta heinää ja hölynpölyäkin, mukavaa.
Puhun itsekseni, ja varmuuden vuoksi äänettömästi, ettei kukaan kuule. Kun satun tietämään kaikki maailman tärkeät asiat, niin en välitä edes kuulla tyhmien höpötyksiä, enkä varsinaan jakaa omaa tietämystäni tietämättömälle rahvaalle.
Puhu vaan, ei kukaan kuule tai ota vakavasti.
Täällä tämä ymmärtämätön minä sitä tyhmää rahvasta, johon edellinen viittasi viisaudessaan.
En tiedä kaikesta kaikkea, mutt en usko että tuo edellisen päivityksen kirjoittajakaan tietää, vaikka luulisikin niin itestään.
Minulle riittää, että muistan ja tiedän kuka olen ja mitä viimeksi tein.
Avaimet aina samassa naulassa ja takki liukuoven takana jos kiire tulee.
Puhuin viime yönä äänen, kun minua niin harmitti Ylen selostala Euroviisujen aikana.
Kokoajan puhui, kuin Suomi olisi "anasainnut kaikilta 12 pinnaa!
Tiesin heti, kun voittava kappale kuului, että siinä on voittajan ainesta.
Siis tiesin, omasta mielestäni ja saarnasin Ylen toimittajalle, että jätä nyt jo tuo Suomi nousee, hyvä, olemme kolmas,,,, olemme viides,,, kyllä saamme lisäää ääniä...
Emme saaneet.
Ja minäkö muka en ymmärrä mitään?
Puhun ääneen, mutta koko portaassa ei ole muita koktona kuin minä.
Naapurit kaikki jossain liesussa, Kukan ei kule, vaikka hiukan puhunkin.
Hömppäveikot selostaa ja hömppäartistit esiintyy, hehheh.
Kenen äänen Sinä kuulit?
En ole kuullut mitään, vaikka äänetkin on päällä.
Ei se mitään, et menettänyt paljoakaan.
Kerroin itselleni ruokavihjeitä ja kuuntelin tietsikalta Englannin kielellä puhuttua ohjelmaa. Puhuin ja kuuntelin samaan aikaan!
Kumpi olisi pitänyt unohtaa, kuuntelu, vai puhe?
Hiukan häiritsen itseäni ja meni jo ohi mitä minä lisäsin ruokavihjeeseeni sipulin jälkeen.
Siihen tuli kyllä voita pannulle ja nuijitut pihvit, jotka jo ennätinkin marinoida yön yli.
Mutta se toinen . . - mitä sinä laittaisit.
Tee mitä vaan jotta viihdyt, elämä on parasta aikaa.
Mistä tiedät, miten ihanaa kuolossa on?
En tiedäkään, ei kukaan tiedä, mut etkö huomaa tuota kaksoismerkitystä? 'Parasta aikaa'.
Oi, kiwa kun kerrot. En ole hiomioinut, että sen voi aatella toisinkin.
Juttelin juuri itselleni, että olisi
käveltävä huomenna enemmän kuin tänään.
En pane hanttiin!
Hyvä tavoite, kävely on kuin lääkettä.
Seisoin ison liikkeen juomahyllyköiden välissä ja etsin Kookosvettä. jota siellä aiemmin ilim myynnissä.
Läheltä kuuluin puhetta; " täällä ei näy ketään, yritä pieraista kun niin kiertää, eihän vain tule housuun..."
Ja joku pieraisi!
Hajusta päätellen tuli housuunkin ja puheestakin selvisi: ei, voi paska, nyt on mentävä...!
ja jossain joku jopa nauroi.
Naapurin pihalla puitiin asukkaiden asioita,
Olisivat keskittyneet työhönsä, sen sijaan että muidenkin kuullen puhuivat muiden yksityis asioita.
Puhuivat joukolla. mutta yksitellen aluksia, sitten ei ollut selkeitä puheenvuoroja, kaikilla asiaa samaan aikaan.
Ainahan ne, juoruilee.
Miten kuulit naapurin pihalle asti? Erikoiskuulo vai erikoiluulo.
Se alkaa tuosta parvekeeni vierestä, enkä minä toki "kuunnellut, kuulin, kun istuin partsilla.
Tekee hyvää puhua yksin ja itseleen,
Täällä kun kirjoittaa jotain, saa heti miksi, mitä , ja muuta negatiivista viestintää vastaansa,
Kun kuulin, mutta en kertonut mitä puhuivat, oliko se rikos?
Olisko pitänyt tänne kertoa mitä puhuivat?
Voi helle teitin kansanne!
Mitä negatiivista on miksi- ja mitä-kysymyksissä? Miksi sinun pitäisi täällä kertoa, mitä puhuivat? Kukaan ei oleta niin, mutta toisaalta, mitä se haittaa, kun kukaan ei tiedä mistä / kenestä kerrot. Mutta juttele vain omistasi, niin voit olla rauhassa ja turvassa.
Saahan vapaassa maassa höpistä, joo.
Kaikki eivät ole juorukelloja, eikä paljasta koko suvun asioita!
Minusta on ihanaa olla vähän erikoinen kulkiessani ja itsekseen puhuessani.
Joku saattaa ajatella, että "onpa omituinen höpöttäjä". Entä sitten, en vahingoita ketään, puheet ovat omiani. Totean vain asioita mitä teen tai tulevat muistiini. Oikeasti, muut ihmiset kiinnostavat minua yhä vähemmän.
Pääasia et ymmärtää mitä tekee, eli on tietoinen että höpöttää, sairashan ei tiedä sitä.
Sairas voi valittaa kivuista, yksinäisyydestä , janosta tai mistä tahansa,
Sairaskin tietää mistä Hän höpöttää.
Olin sairaalassa omaiseni luona.
Hänellä oli korkea kuume, ja hän ei kaikin ajoin ollut kunnolla tajuissan.
Hän kyseli, missä isä on?, mitä tapahtui, kävikö mitään pahaa..'?
Tarkoitti sillä joko omaa isäänsä, tai aviopuolisoaan, jota hän aina sanoi isäksi.
Kun kuume laski, hän piristyi ja alkoi puhumaan kuinka hetki sitten hänellä oli kova ikävä omaa isää, Isä oli hänelle tärkeämpi kuin äiti, koska isänsä eli leskenä yksin.
Hän kertoi nähneensä unta isästänsä . Isä oli pudonnut hevosen selästä ja hän huusi isää, eikä isä vastannut. Äitini ei ollut muistisairas!
Me emme tiedä mitä tajuttomankin ihmisen aivoissa tapahtuu, vaikka hän ei olisi tietoisessa maailmassa.
Olen oppinut olemaan lempeä ihan jokaiselle muistisairaalle, tai tajuttomalta vaikuttavalle ihmiselle, tai elämelle.
Heillä on tunteet ja niitä ei saa loukata.
Empaattinen olit.
Puhun koko ajan itsekseni.
Ihmettelen aloitusta, että "miksi olisi KIELLETTYÄ"? Ono joku "kieltänyt"? - Kerro kuka!
Siihen aikaan kun tein aloituksen, eräs palstalainen sanoi, että tööllä on pekkää yksinpuhelua.Kysyin siis omko se kiellttyä.
Avasin tämän keskustelun kun suutuin ja kirosin yksinäni palstan sekaista porukkaa,
Yksi tietää, yksi olettaa, joku luulee ja onpa joku joka tietääkin.
Mutta nuo luulojaan levittävät ovat kuin kynsisieni, leviää, vaikka ei hakuais tartuttaa!
Sitäpä tänne tulin yksin puhumaan.
Mittasin iltapaineita verenpaineita rietty.
En ottanut lääkeitä eilen, nkä tänään ja paineet oiivat ihan ok.
On paljon parempi olo kun jätän lääkkeet ottanatta, menee ihan liian alhaiseksi, noilla minimiannoksillakin.
Lääkäri käskimottaa puolikkaan illalla. Siitä käydäänkin sitten seuraavalla näkökerralla keskustelu, kun en ota, en aina aamullakaan.
Elämäntapa ja ravinto.
Raakaa valkosiulia pari kynttä aamulla ja joukkoon raakaa inkivääriä kunnon annos. Johan on ämmällä ollut hyvä olo ja vatsakin toimii!
Lääkärin määrämien lääkkeitten lopettamiseen pitää olla lääkärin lupa. "Keskustelu" pitää käydä ensin ja lopetus / tauottaminen vasta sitten.
Eppätiijä mitä tieltä löyty?
Tiijänpäs, kun löysin talon sen varrelta ja ostin itellein talon.
Vaan en voinukaan maksaa, oli yhteuvet poikki.
Kumpikoha se pätki Hifi, vai Wifi .
Enpäitekkään nyt tiijä sainko sen talon ostettua!
Olen yksin ja äsken radio-suomen juontaja sanoi pistävänsä soimaan Dingon Autiotalon, ehkä sadannen kerran tänä vuonna jo, sanoin ääneen "eikä", ja pistin toosan kiinni. Helpottaa....
Minua kyllöästyttää Radio Suomen aamuparin juontaja nainen.
Sillä ei ole muuta puhuttavaa kuin muita uutisi kertaa ja jauhaa ,
Lopetin Radio Suomen kuuntelun,
aamulla aukaisionmn ja samaa tarinaa kuin muinakin aamuina, Kiinn meni ja kirouksen kanssa,
Joo, välillä mutistaan toisesta suupielestä ettei selvää saa, no ei kai väliäkään.
Välispiikit radiosakaan ei ole tärkeitä, ajoittain ne ovat kuin mainoksia, ajoittain eivät osaa selkeyttää sanomaansa.
Puhuin yöllä rumia.
Antakoon Jumala anteeksi, jos minua rakastaa.
Kirosin helvetinmoisia jalka ja selkäsärky tilanteiíta, joiden vuoksi meni yö valvoessa.
Ei elämä ole helppoa. Kangistumien välttämiseksi pitää liikkua, ohjeistetaan liikkumaan kivuista huolimalla ja kipujen lievittämiseksi, estämiseksi ja Piru vie, liike ei aina ole lääke!
Liikuin eilen ja liikuin toisspäivänä, Liikun joka Jumalan päivä.
Mistä Hemmetistä ne kivut tulevat, kun Hoidan niitä jokapäivä....Liikkumalla.
Kertokoon joka tietää, Oletuksilla ei ole apua.
Sinun faskiasi on huonossa kunnossa. Mene faskiakäsittelyyn / faskiamanipulaatioon. Saanet helpotusta.
On kiellettyä jos puhuu itsekseenkin maahanmuuttajien tekemistä rikoksista.
Jopa sellaisten ajatteleminen on kiellettyä.
ja rikos jos kirjoittaa siitä., vaikka aloituksessa ei ole sellaisia edes mainittu!
Teit siis rikoksen, kun ajattelit!
Haluan ettäpysyt kaukana ajatuksinesi!
Vai rikos oikein...pah.
Sellaista väitetään vihapuheeksi.
Ja se ajattelu...sehän on salavihaa ainakin äärisuvakkien mielestä.
Heittäydyn tämän Junan " Konnariksi. "
Juna ei ole tulossa Mikkelistä, ei kä mene Kuopijoon.
Konnari ei osaa puhua Savvoo!
Harmiko?
Olkoon niin niiden osalta.
Ai keiden? No niiden Savvoo rakastavien harmittelijoiden.
Kyydissä ei ole pakko pysyä, saat hypätä ulos heti kun uskallat, juna on liikkeessä!
Junan ikkunasta näet vaihtuvia näkymiä.
Lhdimme liikkeelle Helsingin päästä, ihan keskeltä kaupunkia, emmekä pysähdy kauppakeskuksien luona, vaikka hidastetussa nopeudessä näkyi kaksi juopunutta ukkoa lyövän toisiaan, sen kun horjumiseltaa osuivat.
Taisi tuo sinipuku olla poliisi, kysyi kai olko aseita, kun puseron iskasta toista pystyssä piteli.
Se on sellaista asemalla nykypäivänä.
Joka kauoungissa ja kirkonkylässa piti olla juna asema. Kaikissa, missä rata oli rakennettu.
Nyt ihmisillä on aina kiire, juna vain viheltää oho mennessään, jos enää sitäkään! Vuhtia pitää olla. Kun sitten vahonko sattuu, tul eeruumoíita ja pahaa jälkeä! Mutta ihmisillä on kiire!
Meillä ei tässä junassa.
Seisotaan nyt heti vanhaan tyliin Riihimäellä.
Sota ajan jälkeen kunilla ei ollut kiire. Aina juna tankattiin väli asemilla, lastattiin halkoja veturín tarpeisiin ja otettiin vettä. Samalla matkustajat sai Asemaravintolassa tankata itsensä, olihan jo tultu Helsingistä asti.
Moni helsinkiläinen lapsi ei ollut koskaan istunut junassa, eikä tiennyt missä Riihimäki on. Niin se oli köyhää sielläkin päässä.
Hetkinen, Nyt tulikin pidempi pysäys.
Junaan on vaihdettava veturi,
Eivät tiedä tuleeko se tampereelta vai Helsingistä.
Istutaan hetki ja ottellaan.
Meillä ei ole kiire mihinkään.
?.
Kaikkim on sallittua, mikä eo ole kielletyä...
Ei saa täällä kirjoittaa n**keri
Kommentti poistetaan, miksi kai se on sellainen" kielletty" asia....
Juna seisoo Riihimäellä.
Osa matkustajista on lähtenyt jatkamaan matkaa taksilla tai herkku tulihakemaan.
Niin kuulin, ja ihmettelen, Mihin se konnari katosi.?
Kouvolan kautta Kuopioon, jossa väsynyttä jalkaa oikoo Lentävä Kalakukko.
Ei ole kiellettyä.
Jälleen jouduin pakosta kuuntelemaan yksinpuhujaa.
Jonotin palvelutiskillä, edellinen asiakas odotti jotain saamistaan ja kirosi kuin "Koltta-Lappalainen," jonka sanottiin ennen vahaan kiroilevam laiken aikaa.
Nyt ikääntyneenä on sekin lausuma selvinnyt.
Ne, jotka kuuntelivat tuon lappalaisen pyhettäm eivät ymmärtäneet sanaakaan Saamen kieltä..
Ei se kironnut se lappalainen , se vain puhui itselleen.
Jotkut hermoilee laähes kaikesta aina.