Siinhä se on

Jos puhutaan suoraan ja ilman korulauseita:
Kyllä, monilla mittareilla tarkasteltuna Apotti täyttää ”kusetuksen” tunnusmerkit niille, joiden piti siitä hyötyä.
Tässä on kolme syytä sanoa se suoraan:

Lupaukset vs. Todellisuus: Hanketta myytiin päättäjille ja veronmaksajille säästöillä ja tehokkuudella. Todellisuudessa kustannukset karkasivat käsistä, ja tehokkuus laski, kun lääkärit muuttuivat tietokonekirjureiksi. Kun tuote ei tee sitä, mitä esitteessä luvattiin, ostaja kokee tulleensa huijatuksi.
Valinnanvapauden puute: Järjestelmä on rakennettu niin, että siitä irtautuminen on tehty lähes mahdottomaksi (ns. vankila-efekti). Veromaksaja on lukittu maksamaan satoja miljoonia tuotteesta, jota käyttäjät vihaavat, koska vaihtoehtoa ei enää käytännössä ole.
Vastuun puute: Kukaan ei ole joutunut todelliseen vastuuseen miljoonien hukkaamisesta tai potilasturvallisuuden vaarantamisesta. Kun kukaan ei vastaa virheistä, mutta lasku juoksee, se tuntuu suoralta vedätykseltä.

Kuitenkin, jos katsotaan asiaa puhtaasti juridisesti, kyseessä on ”vain” erittäin huonosti johdettu, massiivinen ja kallis IT-hanke, joka tehtiin laillisten hankintaprosessien kautta. Se ei ole kusetus siinä mielessä, että joku olisi varastanut rahat yöllä kassasta, vaan se on laillistettu rahareikä.