Tilanne on sellainen, että ostimme vasta asunto-osakkeen, ja siihen pitää tehdä pesuhuoneremppa. Taloyhtiö maksaa remontin vesieristeeseen asti. Ongelma on nyt siinä, että kuka saa tehdä remontin vesieristeeseen asti, ja mikä on yleensä käytäntö näissä asioissa. Meillä on remppamies joka on eräällä rakennusfirmalla töissä, mutta tekisi tämän yksityishenkilönä (vesieristys loput meidän laskuumme). Hän ei kelpaa isännöitsijälle, joka kyselee vastuiden ja työn takuun perään ("Jos herra X tekee vesieristyksen, kuka vastaa jos siinä menee jotain pieleen?"). Eikö siis yksityishenkilö voi antaa työstään kirjallista takuuta? Homma on seisonut tämän takia jo kolme viikkoa, isännöitsijä tahtoo että joku firma tekee sen mutta suosittelemillaan firmoilla ei ole aikaa kuin vasta kuukauden päästä. Ja miksi kiinteistöhuolto ei itse hanki sitä remontin tekijää vesieristeeseen asti jos ei kelpuuta meidän ehdottamaamme? Laki estää sen vai mistä hitosta nyt on kysymys? Hermot on menossa, saa nähdä kauankojaksamme enää asiallisesti olla isännöitsijään yhteydessä.
Isännöitsijän rooli vesieristyksen tekemisessä?
kyrsiintynyt
105235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Meillä tehtiin pesuhuoneen remontti omassa asunnossamme vuosi sitten. Ilmoitimme isännöitsijälle päivän koska vesieristys tehdään. Isännöitsijä hankki tarkastajan joka tuli tarkastamaan, että työ oli asiallisesti tehty ja samalla kirjasi ylös käytetyt vesieristysaineet.
Itse hankimme työmiehet ja taloyhtiö maksoi vesieristyksen.
Kyllä täytyy olla harvinaista sekä harvinaisen varakas taloyhtiö, jos alkaa maksamaan edes vesieristysaineen hintaa.
Oletteko huomanneet että taloyhtiöistä poikii lähinnä kahden laisia juttuja. Niitä joissa haukutaan hallitus, isännöitsiä ja ryöstökalliit yhtiövastikkeet. Sekä sellaisia joissa vaaditaan yhtä ja toista taloyhtiön korvattavaksi. Onkohan vielä niin että kirjoittajat ovat samoja?
Veljeni teki asuntooni vesieristyksen eli taloyhtiön näkökulmasta tein sen itse. Tarkastus oli heidän mielestään tärkeintä, mutta siinäkin oli kummallista että halusivat nähdä tilan siinä vaiheessa, kun ei seinässä eikä lattialla ollut vielä laattoja. Sääntöihin kun kuuluu eristää lattia vasta kun seinät on laatoitettu, rikkoutumisvaaran takia.
Eli tarkastivat siinä vaiheessa, kun vasta seinillä oli eristys.
eristeen voi tehdä vaikka itse ,jos myös kantaa vastuun sen toimivuudesta.vastuu on aina tekijällä eikä teettäjällä.jollei vanhassa lattiassa ei ole mitään vikaa taloyhtiölle ei kuulu muuta kun maksaa vesieriste (yleinen käytäntö).
Remontin tekijällä on aina vastuu tekemästään työstä. Mutta taloyhtiöllä on kunnossapitovastuu ja korjausvelvollisuus, jos myöhemmin ilmenee korjattavaa. Sen vuoksi taloyhtiö haluaa tarkistaa/varmistaa että sen vastuualueeseen kuuluvat työt tulee oikein tehtyä. Käytännössä ei ole mitään estettä sille että työn voisi tehdä itsekkin, kunhan taloyhtiöllä on mahdollisuus valvoa työtä. Taloyhtiön korjausvastuu ulottuu alkuperäisiin rakenteisiin, joten jos kylppärissä ei ole ennestään vesieristystä, niin taloyhtiö ei ole velvollinen sellaista maksamaan. Useimmat taitavat kuitenkin osallistua kustannuksiin, koska se ennalta ehkäisee jatkossa mahdollisia vesivahinkoja.
Ai niin. Kysele muilta vastaavan remontin tehneiltä, miten he ovat toimineet. AS. Oy:n osakkaita pitää kohdella tasapuolisesti, eikä sinulta voida vaatia mitään sellaista jota ei ole vaadittu muilta. Poikkeuksia voi tietysti syntyä jos asiaan liittyy jokin muuttunut laki tms.
Käsittääkseni kylppäriremonteissa on nykyään se vesieristys aina tehtävä. Oli vanhassa rakenteessa sitä tai ei. Niinkin "nuorissa" kuin 70-luvun taloissakin oli ammeet eikä ollut tarkoituskaan, että lattioille tai seinille lasketaan vettä. Vesieristystä ei varsinaisesti ollut. Tuonaikaiset muovimatot toimivat satunnaisten vesien suhteen joten kuten. Ammeita poistettaessa asia pitäisi ottaa huomioon. Muovimaton seinällenosto ei kestä sen jälkeen. Osakkaalla on hankalat vastuut, jos vesi pääsee muovimaton alle ammeen poiston jälkeen.
Nykyaikaisten vesieristysten suhteen on muuten tullut jo ongelmia. Laatat korkaavat joillakin vesieristeillä. Lisäksi on tutkittu, jotta ei laattojen alusta sittenkään välttämättä kastu ja saumasta haihtuminen on tehokasta lämmitetyissä lattioissa. Asiassa on sittenkin monta puolta, vaikka nyt on pakko tehdä vesieristys.
Siis onko joku nykyisin käytetyy vesieriste sellainen että se irroittaa laatan? Mikä?
Olen kuullut että vanhan muovimaton jättäminen laatoituksen alla on aiheuttanut ongelmia, mutta että oikein "kunnolliset" vesieristeetkin?
Ei tässä parane mainita tuotteita. Ongelmia tulee ainakin seuraavilla tavoilla riippumatta merkistä. Liian kostea alusta on yksi, toinen on pölyinen pinta ja kolmas on jotta ei käytetä primeriä. Neljäs on lattialämmitystapauksessa pelata väärin lämmityksen kanssa. Tietenkin elävä alusta ja nurkat aiheuttavat jotain. Kaksi ensin mainittua liittyvät tiettyyn merkkiin, jota en siis mainitse. Kyseessä on ilmeisesti työvirhe tai työvirheiden summa noissa. Tapauksessa, jonka itse tiedän, toimitti valmistaja uudet materiaalit ja asiakas teki työn omalla kustannuksella, eli ei kai sitten ollut puhdas paita kellään. Tapaus on noin 5 vuotta vanha. Toiset tuotteet vaativat enemmän ja toiset vähemmän ymmärrystä tai jopa kovan koulun ja koulutuksen, ammattikirjan ja asennuslisenssin. Valmistajien takuut saattavat vaatia kaikkea viimeksimainittua. Ota selvää kaikista merkeistä ja sitten kyselet teknisestä neuvonnasta onko moisia ongelmia ilmennyt. Asia on hankala ja itse tehtynä vesieristys vaatii taitoa. Tein itse omakotitaloon vesieristeet, kun en ammattikirjoihin olisi luottanut ja pari vuotta sitten sai vielä tehdä. Kai nykyäänkin saa omalla vastuulla ilman takuita siis.
Vaikeita juttuja ovat nurkat ja lattiakaivot. Jos on kuiva vessakin projektissa mukana, kannattaa harjoitella vesieristys tuohon lattiaan. Minä tein noin, kun laattatoimittaja sanoi, jotta aina kun on lattiakaivo on oletettava että se voi tulvia ja vesieristys on sitten tarpeen. Tosin samalla logiikalla tuli tehdyksi toiseenkin vessaan ja kodinhoitohuoneeseen. Tietenkin vain lattioihin noissa. Kallista tavaraa tuo on, mutta on paljon kalliimpaa harjoitella tärkeimmän tilan eli kylppärin kanssa.
Minulla materiaali oli lateksimaista massaa, jonka ensimmäinen kerros vedettiin primerin päälle 1 mm kammalla ja toinen kerros täytti kamman urat tasaisella lastalla vetäen. Menekki oli määrän perusteella juuri tuo 1 mm. Työtapa oli pääosin järkeenkäypää. Nurkkiin tuli jonkinlaiset bitumiliimaharsot, joiden alustaan ensin levitettiin alle kyseinen massa, jotta luistatus nurkkaan asti yleensä oli mahdollista 0,5-1,5 m pätkinä. Lattiakaivojen kohdalle tuli samaista tavaraa 45-senttisenä levynä.
Jos menee paljon yli hilseen, ota ammattikirjahenkilö hommaan. Jos haluat säästää säästä laatoituksessa 150 mk/m2 ja tee se itse. Laattamies nimittäin latoo mielellään kun kaikki kova ja vaativa työ on jo tehty. Tasoitus ja vesieristys on sitä varsinaista ja todella vaativaa työtä noissa. Muuten huomaa laatoituksessa, että aivan keskelle seinää tulee aina joko sauma tai laatan keskikohta sen perusteella että nurkkaan jää yli puolen laatan kaista. Yleensä ei voi aloittaa täydellä laatalla. Kamalia ovat nurkat, joissa laatta on sentin pari tai silikonilla täytetty puolitoista senttiä.