Mulla alkaa tympimään kun joka paikassa vaan kehutaan vaihto-oppilas vuotta. Eikö tosiaan mitään huonoja puolia löydy??
Tosin hyvä jos ei löydy, mutta niistä ois mukava lukea.
Elikkä tänne vois kerätä niitä huonoja kokemuksia ym.
Kertokaa ihan vapaasti...asioiden kaunistelu ja totuuksien kiertely on kielletty!
Tosin hyvä jos ei löydy, mutta niistä ois mukava lukea.
Elikkä tänne vois kerätä niitä huonoja kokemuksia ym.
Kertokaa ihan vapaasti...asioiden kaunistelu ja totuuksien kiertely on kielletty!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eipä se toiseen maahan muuttaminen mikään helppo juttu ole, omaan vaihtovuoteeni mahtui ikäviä isäntäperheitä, paskanpuhumista, usein toistuvaa "mitä-helvettiä-mä-täällä-oikein-teen" -tunnetta, paikallisen nuorison kateutta, sydänsuruja, ihmisten ymmärtämättömyyttä, sekä järjestöä vaihtomaassa johtanut v-mäinen akka, joka lähinnä halusi pilata vuoteni, koska oli jostain kumman syystä keksinyt minusta silmätikun.
Ehkä kuitenkin paskinta oli se, että ajatukseni ja sydämeni jäi siihen maahan ja muutaman vuoden sisällä aion muuttaa pysyvästi takaisin vaihtomaahani ;)
minkä järjestön kautta menit? Missä maassa olit? Oon ite menossa syksyllä 2006 Kanadaan. Saas nähdä mitä siellä tapahtuu....
Tärkeä on muistaa, että useimmiten vaihtarivuoteen mahtuu roppakaupalla sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Usein vain tapahtuu niin, että aika kultaa muistot ja ikävät asiat, kuten koti-ikävä, unohtuvat.
Itselläni oli epäonnea isäntäperheen sekä paikallisen aluetukihenkilön (tai miksi niitä nyt kutsutaankaan) suhteen, ja se pilasi suuren osan vuottani. Silti vuoteeni mahtui myös monia ihania asioita, ja jälkeenpäin olen huomannut myös sen, että juuri vastoinkäymiset kasvattivat minua eniten ihmisenä vuoden aikana. Loppujen lopuksi se on ennen kaikkea itsestä ja omasta asenteesta kiinni, minkälainen vuodesta tulee!
Itsellänikin vuosi ei ollut aina niin suurta juhlaa, kun jouduin vaihtamaan perhettä 6kk:n jälkeen, mutta järjestö ei nähnyt yhtään vaivaa etsimään mulle uutta. Sijoitti jonnekin keskelle korpea, olis pitäny vaihtaa koulua ja kaikkee mutta laitoin hanskat omiin käsiini ja etsin itselleni perheen. Aluetukihenkilön tapasin vissiin kerran. Mutta sama kai tuo, omasta asenteesta kaikki on kiinni. Helvetin hyvä vuosihan se kyllä oli, ja tulimpa juuri takaisin Suomeen ko. paikasta kavereita katsomasta :)